Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret paheksuvat suunnitelmia keskittää ajokoe ja teoriakokeet Seinäjoelle. Kannanotossaan he toteavat muutoksen osuvan erityisen vahvasti Etelä-Pohjanmaahan. Kun nyt kokeita järjestetään seitsemällä paikkakunnalla, on niitä jatkossa enää yhdellä.
Nuorten mukaan muutos ei jää paperille, vaan näkyy suoraan nuorten arjessa. Monella matka kokeeseen pitenee yli 50 kilometriin, mikä lisää vaivaa ja kustannuksia sekä hidastaa ajokortin suorittamista. Kohtuuttoman suuri rasite tämä on maakunnan reuna-alueilla, joissa ajokortti on välttämätön.
Nuoret muistuttavat, ettei ajokortti ole luksusta, vaan monelle välttämättömyys. Kyse ei ole pelkästä liikkumisesta, vaan mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan. Mikäli kortin suorittaminen vaikeutuu, ei nuorten mielestä kyse ole enää yksilön valinnasta vaan rakenteellisesta eriarvoisuudesta.
– Suomea ei pidä kehittää niin, että mahdollisuudet keskittyvät ja etäisyydet kasvavat. Jokaisella pitää olla kohtuullinen mahdollisuus suorittaa ajokortti asuinpaikasta riippumatta, se ei saa olla postinumerosta kiinni, toteaa keskustanuorten piiriä johtava Hannu Laturi.
Kokoomuspiiri nimesi ensimmäiset ehdokkaansa
Pohjanmaan Kokoomus on nimennyt ensimmäiset seitsemän ehdokasta tuleviin eduskuntavaaleihin. Piiriä johtavan Jesse Luhtalan mukaan ehdokasasetteluun päästään tällä kertaa hyvin aikaisessa vaiheessa.
– Tavoitteenamme on saada puolueelle kolmas kansanedustaja.
Paikkaa tavoittelevat: kansanedustaja Janne Jukkola Kokkolasta, yksityisyrittäjä Susanna Koski Vaasasta, liikunnanopettaja Annu Ridanpää-Taittonen Kuortaneelta, eduskunnan 1- varapuhemies Paula Risikko Seinäjoelta, yrittäjä Harri Seppälä Lapualta, rahoituspäällikkö Antti Tuomela Laihialta ja kouluterveydenhoitaja Gita Yli-Hannuksela Ilmajoelta.
Ehdokkaista ensikertalaisia eduskuntavaaleissa ovat Antti Tuomela ja Gita Yli-Hannuksela. Ehdokaslistaa täydennetään alkusyksyn aikana.
Talousvaliokunnan demariedustajat pettyivät hallituksen ilmastostrategiaan
SDP:n kansanedustajat pitävät hallituksen energia- ja ilmastostrategian päivitystä haparoivana, poukkoilevana ja epäjohdonmukaisena. He jättivät päivitykseen vastalauseen.
– Hallituksen toimilla Suomesta ei tule hiilineutraalia. Suomen tulee verrattain vauraana teollisuusmaana kantaa oma osuutensa ilmastotoimista, joiden onnistuminen edellyttää toimia kaikilta mailta, sanoo puolueen talousvaliokuntaryhmää johtaa Matias Mäkynen.
Mäkysen mielestä strategian päivitys ei kuvaa selkeää polkua, eikä sisällä toimenpiteitä, joilla ilmastotavoitteet saavutetaan.
– Se on kokoelma poliittisesti värittyneitä toimenpiteitä, joista erimielinen hallitus on saavuttanut jonkinlaisen yhteisymmärryksen, hän tylyttää.
SDP:n edustajat eivät löydä strategiasta kustannusvaikuttavuusvertailua eivätkä arviota saatavista hyödyistä. Selonteossa liitteenä oleva päästövelan korjausohjelma on heidän mielestään irrallaan strategiasta, eikä siihen edes viitata strategiaa koskevassa tekstissä.
– Ongelmallisimmat sektorit ovat tällä hetkellä taakanjako- ja erityisesti maankäyttösektori, he toteavat.
Henriksson: EU-parlamentti sanoo kyllä koko EU:n kattavalle suostumuslaille
Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (r.) iloitsee tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistumisesta EU:ssa. Parlamentin täysistunto äänesti suostumukseen perustuvasta raiskauslainsäädännöstä, ja neuvottelutulos voitti laajalla enemmistöllä.
– Äänestystulos on selvä. Nyt komission on vauhditettava työtään ja esitettävä uusi lainsäädäntöehdotus, Henriksson sanoo.
Henriksson uskoo siihen, että mahdollisuus muutokseen on syntynyt, ja se hyväksytään myös ministerineuvostossa.
– Esimerkiksi Ranska on muuttanut kantansa siitä, kun asia oli edellisen kerran esillä EU:ssa. Maa sääti hiljattain kansallisen suostumuslain, hän toteaa.
Henriksson muistuttaa, että naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Hänen mielestään on korkea aika parantaa rikosuhrin asemaa ja muuttaa seksuaalirikoksiin liittyvää ajattelutapaa koko unionissa.
– Tässä on kyse kaikkien tyttöjen ja naisten oikeudesta yhdenvertaiseen suojaan ja tekijän rankaisemisesta, mutta myös asenteiden muuttamisesta, Henriksson korostaa.
Esa Kannelmaa ehdolle vaaleihin
Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiriä aiemmin johtanut laihialainen Esa Kannelmaa on lähdössä ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Kannelmaa toimi poliisina yli kolme vuosikymmenen ajan ja jäi eläkkeelle ylikonstaapelin virasta vuonna 2018. Hän sanoo nähneensä työssään konkreettisesti sen, mitä turvallisuus tarkoittaa ihmisten arjessa, ja myös sen, mitä tapahtuu, kun se horjuu.
– Tämä kokemus ohjaa ajatteluani edelleen. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, se vaatii oikeita päätöksiä ja riittäviä resursseja, Kannelmaa tähdentää.
Kannelmaa kantaa huolta huumausainerikollisuuden kasvusta ja nuorten pahoinvoinnista, jotka näkyvät hänen mukaansa jo nyt vakavina ilmiöinä.
– Tarvitsemme vahvaa sisäistä turvallisuutta, riittävästi poliiseja sekä selkeitä toimia rikollisuuden torjumiseksi, hän korostaa.
Kannelmaa toimii ilman huoltajaa Suomeen tulleiden ukrainalaislasten edustajana. Hän kuuluu Laihian kunnanvaltuustoon, ja on toiminut aktiivisesti puolueen ja piirijärjestön tehtävissä.
Östman: Ilmastopolitiikka on osa kokonaisuutta
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmää johtava Peter Östman muistuttaa, ettei ilmastopolitiikkaa voi tarkastella irrallaan nykytilanteesta.
– Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää ja välttämätöntä, mutta samalla vastassamme ovat muut yhtä aikaa vaikuttavat haasteet: turvallisuustilanne Euroopassa, väestön ikääntyminen, heikentävä huoltosuhde ja talouden kantokyky.
Östman huomauttaa, ettei kestäviä ilmastoratkaisuja synny ilman taloudellista kestävyyttä. Hän pitää tärkeänä, etteivät ilmastopolitiikan seuraukset kaadu kohtuuttomasti ihmisten tai yksittäisten toimialojen harteille.
– Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma edustaa maltillista ja pragmaattista linjaa. Se pyrkii ohjaamaan päästöt parempaan suuntaan keinoilla, jotka voivat toteutua tiukassa taloustilanteessa. Realistinen suunnitelma on kestävämpi lähtökohta kuin lupaukset, jotka eivät toimi käytännössä, Östman sanoo.
Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että päätöksissä huomioidaan Suomen erityisolosuhteet ja suomalaisten arjen tarpeet.
– Ilmastonmuutoksen hillintä on pitkä tie, eikä maailma valmistu meidän aikanamme. Työ onnistuu parhaiten, kun ilmastopolitiikka huomioi myös talouden realiteetit, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä tavallisten suomalaisten arjen, Östman korostaa.
Risikko korostaa työn merkitystä talouskasvulle
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) iloitsee kehysriihen päätöksistä, joilla nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta parannetaan.
– Työ on tutkitusti keino ehkäistä ihmisen syrjäytymistä. Työ on myös parasta sosiaaliturvaa, hän muistutti Sinisessä Vapussa Seinäjoella.
Kehysriihi nosti nuorten työllistymissetelin määrärahaa 50 miljoonaan euroon. Risikko pitää seteliä loistavana keinona saada nuoret kiinni työelämään.
– Sitä voivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen painottaen niitä nuoria, joille ei ole kertynyt työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä.
Risikko mainitsee myös suurimmissa kaupungeissa käynnistettävät pilotit, joilla pyritään ehkäisemään nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa ja työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin.
– Ensimmäiset työkokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä koko työuran kannalta. Mahdollisuudet osoittaa omaa osaamistaan työyhteisössä kasvattavat nuoren itsetuntoa sekä vahvistavat heidän uskoaan tulevaisuuteen, hän korostaa.