<p>Pohjanmaan aluehallitus päätti kokouksessaan maanantaina hyväksyä niin sanotut demokratiakustannukset esityksen mukaan.</p><p>Aluehallituksen esityksen mukaan hyvinvointialue maksaa puolueille, tai tarkemmin niiden piirijärjestöille tai valitsijayhdistyksille, tänä vuonna 4000 euroa valtuutettua kohden, ja vuodesta 2023 eteenpäin 6000 euroa per valtuutettu. Tukea ei makseta yksityishenkilöille.</p><p>Pohjanmaalla tämä tarkoittaa mittavaa summaa ainakin RKP:lle, jolla on alueella 32 valtuutettua.</p><p>Aluehallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen. Esitystä vastustivat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, joiden mielestä demokratiakustannuksia ei pitäisi maksaa.</p>.<h2>Tarkoitettu valmistelun tukemiseen</h2><p>Pohjanmaan RKP:n toiminnanjohtaja<strong> Jenni Ahlbäckin </strong>mukaan puolueet ovat piiri- ja valtakunnallisella tasolla sopineet demokratiakustannusten linjauksista keskenään loppuvuodesta. Kyseessä on valtuustoryhmien toimintatuki, jolla on tarkoitus tukea valtuustoryhmiä hyvinvointialueen valmistelussa.</p><p>Ahlbäckin mukaan tuki on tarkoitettu esimerkiksi työvoimakustannuksiin.</p><p>– Jos valtuustoryhmä vaikka tarvitsee sihteeriä tai koordinaattoria auttamaan valmistelussa.</p><p>Tukea voidaan käyttää myös esimerkiksi työtilojen vuokriin, työvälineisiin, koulutuksiin ja asukkaille tarkoitettujen keskustelutilaisuuksien pitämiseen.</p><p>Ahlbäckin mukaan toimintatukea ei saa ohjata vaalikampanjointiin. Puolueryhmien on myös tehtävä vuosittain selvitys siitä, paljonko ja mihin rahaa on käytetty.</p><p>Päätös demokratiakustannuksista menee vielä valtuuston hyväksyttäväksi.</p>.<h2>Henkilöstön työterveyshuolto tarkempaan syyniin</h2><p>Aluehallitus palautti maanantaina henkilöstön työterveyshuoltoa koskevan esityksen valmisteluun. Työterveyttä koskevan pykälän aikana kokousta kohti <strong>Peter Sjökvist</strong> (sd.) puheenjohtaja <strong>Anne Salovaara-Keron</strong> (r.) ollessa esteellinen.</p><p>– Hallitus ymmärsi, että henkilöstölle täytyy tarjota mahdollisimman hyvä työterveyshuolto. Asia palautettiin, jotta saisimme lisätietoja, Sjökvist sanoo.</p><p>Alueella pitäisi sopia työterveyshuollon palvelutasosta, eli siitä, miten laajaa työterveyshuoltoa hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölleen. Tällä hetkellä palvelutaso vaihtelee kunnissa ja yksiköissä.</p><p>Aluehallituksen maanantain lista liitteineen oli 400-sivuinen. Työterveyshuollon palvelutasoa lukuun ottamatta hallitus päätti asiat esitysten mukaan. </p><p>Valtuustoaloite jatkoajasta Gerbyn ja Ristinummen terveyskeskuksille siirrettiin hyvinvointikuntayhtymän hallituksen käsittelyyn. Muut valtuustoaloitteet siirtyivät sektorijohtajille valmisteluun.</p>.<h2>Isot kokoukset peräjälkeen</h2><p>Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus ja kuntayhtymän hallitus pitivät maanantaina kokouksensa ensimmäistä kertaa peräkkäin. Ensimmäinen eli aluehallituksen kokous alkoi aamulla kello 9 ja seuraava eli kuntayhtymän hallituksen kokous heti perään kello 13.</p><p>Hallitukset käsittelivät muilta osin listoillaan eri asioita, mutta kummankin esityslistalla oli pykälä asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta. Aluehallituksen päätösesityksen mukaan hankinta toteutetaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja kilpailutuksen hankintayksikkönä toimii inhouse-yhtiö 2M-IT.</p><p>Molemmissa hallituksissa on 13 jäsentä. Osa hallitusten jäsenistä on samoja henkilöitä. Hans-Erik Lindqvist (r.), Carola Lithén (r.), David Pettersson (r.), Annica Haldin (r.) ja Mervi Rantala (sd.) istuvat molemmissa hallituksissa. Patrick Ragnäs (r.) on kuntayhtymän hallituksen jäsen ja aluehallituksessa hän on Joacim Sandbackan varajäsen.</p><p>Esimerkiksi aluehallituksen varajäsen Bernhard Bredbackalla (sd.) puolestaan on kuntayhtymän valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana läsnäolo-oikeus myös kuntayhtymän hallituksen kokouksissa. </p>.<p>Myös aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero kertoo kokoustauon aikana antamassaan haastattelussa juosseensa aluehallituksen kokouksesta lähes suoraan kuntayhtymän hallituksen kokoukseen.</p><p><strong>On ollut tiukka päivä?</strong></p><p>– On ollut. Pieni breikki ehdittiin pitää välissä, Anne Salovaara-Kero kommentoi.</p><p><strong>Pidetäänkö kaikki loppuvuoden kokoukset näin?</strong></p><p>– Voi olla, että siihen tulee muutoksia. Kokouspäivämäärät on kyllä katsottu, ja ne on merkattu olemaan samoina päivinä, mutta en ihmettele, jos siihen muutoksia tulee.</p>