Analyysi: Marina Kinnusta esitetään taas johtajaksi, koetimme pysyä perässä ja selvittää myös lukijoille miten kaikki menikään

Pohjanmaan aluehallitus esittää valtuustolle, että Marina Kinnunen valitaan hyvinvointialueen johtajaksi 18. toukokuuta alkaen. Valtuusto siis valinnee Marina Kinnusen Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajaksi seuraavassa kokouksessaan, joka on jo ensi viikolla.

Hyvinvointialuejohtaja on iso ja merkittävä virka, joka täytetään nyt ensimmäistä kertaa. Pohjanmaalla virka täytetään toistaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että irtisanominen tai siirto muihin tehtäviin edellyttää valtuuston luottamuksen menettämistä.

Pohjanmaan hyvinvointialueella aluejohtajan valintaa koskeva päätöksenteko on sujunut ripeästi ja tehokkaasti. Välillä se on ollut niin ripeää, ettei perässä ole meinannut pysyä. Kerrataan vielä hieman, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Pohjanmaan aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran vajaa kuukausi sitten, eli 7. maaliskuuta.

Ensimmäisessä aluevaltuustossa Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajan virkaa koskevan pykälän käsittely oli kokouksen loppupuolella, ja kesti esittelyineen ja keskusteluineen yhteensä noin neljä minuuttia. Pykälään käytettiin puheenjohtajan esittelyn lisäksi kolme puheenvuoroa.

Ainoan kysymyksen johtajan virasta teki Matias Mäkynen (sd.). Mäkynen kysyi esityksen tehneiltä väliaikaisen valmistelutoimielimen edustajilta, miksi johtajan virasta halutaan toistaiseksi voimassa oleva, vaikka nykyään monet johtajat niin kunnissa kuin alueillakin valitaan määräajaksi, ja johtajanvaihdosten kautta toiminta saadaan pidettyä dynaamisena.

Mäkysen jälkeen lyhyen puheenvuoron aiheesta käytti väliaikaiseen valmistelutoimielimeen kuulunut hr-johtaja Ann-Charlott Gröndahl, joka ei ainakaan suomeksi niinkään vastannut Mäkysen kysymykseen kuin totesi, että asiasta on keskusteltu ja tällaiseen ehdotukseen päädytty. Lisäksi valtuutettu Joakim Strand (r.) käytti lyhyehkön puheenvuoron, jossa puolusti viran toistaiseksi voimassa oloa muun muassa jatkuvuudella.

Strandin puheenvuoron jälkeen puheenjohtaja Mikko Ollikainen (r.) kopautti nuijaa esityksen hyväksymiselle, myös sille, että Marina Kinnunen määrättiin hoitamaan aluejohtajan virkaa määräaikaisesti, kunnes varsinainen johtaja on valittu.

Johtajan pätevyysvaatimuksista valtuustossa ei keskusteltu. Pöytäkirja määrittelee aluejohtajan kelpoisuusvaatimukset näin: soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvinvointialueen toimintojen laaja-alainen tuntemus sekä merkittävät näytöt vaikuttavasta johtamisesta, monialaisissa verkostoissa toimimisesta ja strategisesta kehittämisestä. Kielitaitovaatimuksena edellytetään suomen ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa.

Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjojen mukaan valtuusto julisti hyvinvointialuejohtajan viran haettavaksi ajalla 8.–22.3. Aluehallituksen esityslistan mukaan virka on ollut haettavana Kuntarekryssä, hyvinvointialueen www-sivuilla ja sisäisillä intra-sivuilla sekä TE-keskuksen rekrytointisivuilla.

Valtuuston kokouksessa hakuaikaa ei mainittu, eikä keskusteltu sen enempää, missä ilmoituksen haluttaisiin olevan esillä.

Pohjanmaan hyvinvointialue tiedotti 24. maaliskuuta, että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistosta koostuva valmisteluryhmä esittää Marina Kinnusta Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaksi. Tiedotteessa aluevaltuuston puheenjohtaja Mikko Ollikainen (r.) kehui Kinnusen asiantuntemusta. ”Saamme erittäin pätevän johtajan”, sanoi aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero (r.) samassa tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Marina Kinnunen oli viran ainoa hakija. Yksi virhe tiedotteeseen oli lipsahtanut: Sen mukaan valtuusto päättää aluejohtajasta 11. elokuuta. Oikea kuukausi on tietenkin huhtikuu.

Hallituksen 4.4. pidetyn kokouksen jälkeen hyvinvointialue tiedotti, että aluehallitus esittää virkaan Kinnusta, ja että "valtuusto vahvistaa hyvinvointialuejohtajan valinnan 11.4.".

Kinnunen on tällä hetkellä vuoden alussa aloittaneen Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän johtaja. Sitä ennen hän oli Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja. Tehtävät ovat olleet osittain päällekkäisiä.

Aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero kertoi 4. huhtikuuta pidetyn kokouksen jälkeen Ilkka-Pohjalaiselle, että aluehallituksen päätös esittää Kinnusta oli täysin yksimielinen.

Joissain paikoissa aluejohtajien valinnasta on käyty aika paljon vääntöä. Onko sinulla ajatusta, miksi täällä se etenee näin…sujuvasti?

– Toki meillä oli vain yksi hakija, mutta hän oli erittäin hyvä ja pätevä hakija. Kyllä tämä valinta on edennyt täysin yksimielisesti hallituksessa ja myös valintaryhmässä, jossa oli mukana myös valtuuston puheenjohtajisto. Se meni sutjakkaasti näin, Salovaara-Kero sanoo.

E-P:llä vääntöä, äänestyksiä ja näyttävä hakukampanja

Kollega on seurannut hyvinvointialueen päätöksentekoa Etelä-Pohjanmaalla, ja siellä aluejohtajaan liittyvä päätöksenteko on tuntunut olevan monin verroin mutkikkaampaa. Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa johtajan viran pätevyysvaatimuksista ja virkasuhteen kestosta käytettiin useita puheenvuoroja. Keskustelu polveili kollegan mukaan yli puoluerajojen.

Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin aluejohtajalta niin pätevyyttä kuin kielitaitoa. Osa valtuustosta olisi halunnut virasta määräaikaisen. Lopulta virkasuhteen kestosta äänestettiin, ja äänestys päättyi pohjaesityksen voittoon äänin 30–29.

Etelä-Pohjanmaan aluejohtajan hakuilmoitus on kuulemma julkaistu niin Ilkka-Pohjalaisessa kuin Helsingin Sanomissa, ja sitä on myös levitetty näkyvästi sosiaalisessa mediassa.

Juttua kirjoitettaessa ei ollut vielä tiedossa, saadaanko tehtävään paljon hakemuksia, tai hakeeko virkaa ainoastaan sairaanhoitopiirin nykyinen johtaja Tero Järvinen.

Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialuejohtajasta on siis valtuustossa kiistelty, väännetty ja äänestetty. Pohjanmaalla vastaavaa vääntöä aluejohtajasta ei ole ollut, eikä keskusteluakaan ole valtuustossa juuri käyty, vaan päättäjät vaikuttavat olleen sanattomasti yksimielisiä alusta asti.

Kumpi sitten olisi parempi tapa päättää hyvinvointialuejohtajan kaltaisista isoista asioista, keskustelu ja vääntö valtuustossa vai hiljainen konsensus?

Kysyin ministeriöstä, mitä lainsäädäntö sanoo hyvinvointialuejohtajien valinnasta.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston muutosjohtaja Ville-Veikko Ahosen mukaan alueilla on kohtalaisen vapaat kädet valita johtajansa. Puitteet määräävät laki hyvinvointialueista sekä laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta.

Perussääntö on, että hyvinvointialuejohtajan valitsee aina aluevaltuusto, joko toistaiseksi tai määräajaksi. Kyseessä on uusi virka, joka tulee laittaa avoimeen hakuun.

Hakuajan tulee olla vähintään 14 kalenteripäivää ilmoituksen julkaisemisesta. Hakuilmoituksen pitää olla nähtävillä ainakin hyvinvointialueen verkkosivuilla.

– Aluevaltuustossa perustetaan virka, ja määrätään pätevyysvaatimukset. Aluehallitus julistaa viran auki ja aika usein siellä nimetään valmisteleva porukka rekrytointiin, Ahonen tiivistää.

Tarkemmin aluevaltuustot pääsevät määrittelemän johtajavalintoja alueiden hallintosäännöissä. Esimerkiksi minimi-pätevyysvaatimuksia ei ole laissa määritelty.

Johtajan valinnalle ei takarajaa laissa

Johtajan valinnalle ei ole määritelty laissa takarajaa. Jos valinta viivästyy, väliaikainen viranhaltija voi jatkaa viran hoitamista.

Ensimmäisenä aluejohtajan ehti valita Pohjois-Pohjanmaa, joka kertoi Ilkka Luoman valinnasta aluejohtajaksi 22. maaliskuuta. Luoma toimi aiemmin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana.

Ville-Veikko Ahosen mukaan ministeriön tietoon ei ole tullut alueiden päätöksentekoon liittyviä isompia ongelmia.

– Tähän mennessä päätöksenteko on vaikuttanut lähtevän liikkeelle melko sujuvasti. Poliittisia vääntöjä on toki käyty.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustojen tapaa tehdä päätöksiä ei voine asettaa paremmuusjärjestykseen. Ehkä Etelä-Pohjanmaa voisi joissain asioissa ottaa oppia Pohjanmaalta päätöksenteon tehokkuudesta. Valtuuston kokouksen ei tarvitse olla väittelyshow.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon Pohjanmaan aluevaltuustossa keskustellaan isoista päätöksistä tulevaisuudessa. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, ja keskustelulla on arvokas rooli demokratian toteutumisen kannalta.