Anne Mäkelä alkoi käsitellä sairastumistaan henkisesti vasta hoitojen loputtua: "Tulee aika, jolloin syöpää ei enää ajattele päivittäin"

Ähtäriläinen Anne Mäkelä sairastui munasarjasyöpään 48-vuotiaana tammikuussa 2022. Hänelle vaikein hetki sairastumisessa ei ollut alkujärkytys tai sytostaattihoitojen jälkeinen voimattomuus ja fyysinen kipu.

Vaikeinta oli, kun hoidot loppuivat.

. – Se oli ristiriitainen tunne. Seinäjoen sairaalan sytostaattihoitoyksikköön ei ollut kiva mennä. Samalla tuli kuin haikea olo. Kaipasin sitä rytmiä, minkä hoitosykli toi. Jälkikäteen ajatellen se loi turvallisuuden tunteen, Mäkelä miettii.

Päällä oli ollut selviytymismoodi.

Ensimmäisenä syöpädiagnoosin saatuaan Mäkelälle tuli hirveä huoli käytännön asioista. Miten järjestää työt ja miten raha-asiat menevät? Mäkelän äiti ja sisko olivat häntä itseään huolestuneempia. Kun hoidot loppuivat, asiat kääntyivät. Läheiset olivat huojentuneita ja Mäkelälle kävi päinvastoin. Oli kesäkuu ja rankin vaihe oli edessä.

– Vasta sitten aloin käsitellä asiaa henkisesti.

Aluksi mielessä pyöri syövän uusiutuminen. Sitten minkälaisen myllyn läpi hän oli mennyt. Mäkelä kertoo, että läheisten tuen lisäksi suuri merkitys hänelle oli vertaistuella, jota sai sosiaalisen median ryhmästä. Myös lemmikkikissojen merkitys oli suuri.

. Syöpä varmistui patologin lausunnosta Mäkelälle syöpädiagnoosi oli järkytys, vaikka hänellä oli siitä etiäinen. Kolme vuotta aiemmin Mäkelältä oli poistettu rajalaatuisen kasvaimen vuoksi toinen munasarja, kohdunkaula, munanjohtimet ja kohtu.

Kolme vuotta myöhemmin tarkastuksessa jäljellä jääneessä munasarjassa näkyi kysta. Kun se muuttui aiempaa epämääräisemmäksi, munasarja päätettiin leikata Tampereella.

Diagnoosi varmistui vasta patologin lausunnon jälkeen. Oli perjantai. Syöpä löydettiin alkuvaiheessa. Etäpesäkkeitä ei ollut, mutta syöpäsoluja oli vatsanhuuhtelunesteissä. Sytostaattihoidot aloitettiin. Munasarjasyöpä on usein oireeton – niin Mäkelälläkin.

– Jäljestä päin mietin, muttei ollut mitään, mikä olisi voinut olla oire, Mäkelä kertoo ja neuvoo naisia käymään gynekologillaan.

Hoito Seinäjoella oli Mäkelän mukaan hyvää. Kehittämistä olisi Suomessa hänen mielestään kokonaisvaltaisessa hoidossa ja esimerkiksi hoitojen aikaisella fysioterapialla, sillä syöpähoitojen jälkeen voi tulla muun muassa nivel- ja lihasvaivoja.

. Mäkelä on huomannut, että gynekologisista syövistä puhutaan vähän, sillä niitä saatetaan hävetä. Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry perustettiin potilaiden toiveesta.

– Yllätyin, että se on perustettu vasta vuonna 2020. Gynekologisia syöpiä on ollut iät ja ajat, mutta niistä on oltu aika hiljaa. En tiedä, ajatellaanko sen liittyvän jotenkin seksuaalisuuteen, eikä siitä ole haluttu puhua.

Häpeään ei Mäkelän mukaan ole syytä. On tullut vain huonot kortit. Mäkelä on puhunut sairaudestaan avoimesti. Se on naisen mukaan helpompaa kuin että muiden pitäisi arvailla.

Mäkelän mukaan gynekologisiin syöpiin liittyy omat erityispiirteet, kuten mahdollinen lapsettomuus, vaihdevuosioireet ja hoitojen mahdollisesti aiheuttamat muut terveydelliset haasteet. Tämän vuoksi oma vertaistukiryhmä on hänen mielestään tarpeen.

. Vertaistukiryhmä aloitti Seinäjoella Koska Etelä-Pohjanmaalla ei ollut gynekologisten syöpien vertaistukiryhmää, Mäkelä ilmoitti olevansa vapaaehtoinen ryhmän vetäjäksi. Hän kokee jättäneensä pahimman taakseen omassa sairastumisessaan ja haluaa tehdä jotain muiden hyväksi. Ensimmäinen tapaaminen oli maaliskuun alkupuolella.

Sysäys vertaisryhmän perustamiseen tuli sosiaalisen median vertaistukiryhmästä. Ryhmän naisilta Mäkelä on saanut tukea, lohtua ja neuvoja. Vertaistuen voima on siinä, että tilanne on kaikille sama. Mäkelän mukaan läheisiä ei halua kuormittaa kaikissa asioissa. Ryhmässä on myös huumoria.

– Ei kai meistä kukaan täyspäisenä pysyisi, jos ei heitettäisi välillä huumoria, vaikka asia on vakava.

Ryhmässä Mäkelä myös tutustui naiseen, joka oli leikattu vain muutamaa päivää ennen häntä. Heistä tuli ystävät, jotka tukivat toisiaan.

– Hän menehtyi elokuussa. Siinä mietti, että kuinka itse saa kuitenkin vielä aikaa, Mäkelä miettii.

Syöpä on ollut Mäkelän elämässä vuoden, mutta hän kokee, että se määrittelee koko elämää, joka hänellä on ollut. Vaikutus ulottuu epäilemättä myös tulevaisuuteen. Syövästä muistuttavat tätä nykyä seurannat. Mäkelän syöpä reagoi hormoneihin ja lääkkeellä pyritään estämään syövän uusiutuminen. Silti Mäkelä arvelee, että uusiutumisen pelko tuskin koskaan häviää. Mieleen hänelle ovat tulleet myös isoäitinsä puheet siitä, kuinka asioilla on tapana järjestyä.

– Samassa tilanteessa oleville haluan sanoa, että tulee aika, jolloin syöpää ei ajattele enää joka päivä, Mäkelä kertoo.

Hänellä on jo sellaisia päiviä.

. Fakta: Gynekologisilla syövillä tarkoitetaan syöpätyyppejä, jotka ovat lähtöisin naisen lisääntymiselimistä. Syöpä voi sijaita munasarjoissa, munajohtimessa, kohdunrungossa, kohdunkaulassa, ulkosynnyttimissä tai emättimessä. Myös ns. vatsakalvon syöpä luetaan gynekologisiin syöpiin.

Gynekologiseen syöpään sairastuu vuosittain noin 1 700 naista Suomessa.

Valtakunnallinen potilasjärjestö Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry rekisteröitiin kolme vuotta sitten.

Vapaaehtoisten voimin pyöritettävä järjestö toimii gynekologiseen syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä ja mahdollistaa vertaistukiryhmät.

Seinäjoella vertaistukiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa Toimintojen talolla. Seuraavat kerrat ovat 12.4. ja 17.5.2023.

Vertaistukitoiminta kuuluu Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry:n toimintaan. Vertaistapaamiset ovat luottamuksellisia.

Lähde: Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry ja Anne Mäkelä

Kirjaudu sisään

Anne Mäkelä alkoi käsitellä sairastumistaan henkisesti vasta hoitojen loputtua: "Tulee aika, jolloin syöpää ei enää ajattele päivittäin"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje