Anne Salovaara-Kero on johtaja ja omaishoitaja: "Perheemme on sote-palveluiden suurkuluttaja, ei mene viikkoakaan ilman palveluita"

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa. Hallitus muun muassa nimitti kuusi jaostoa ja käsitteli hyvinvointialueen perustamiseen liittyviä lakisääteisiä asioita.

Kokousta johti valtuuston viikko sitten valitsema hallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero (r.).

Millä mielellä lähdette luotsaamaan hyvinvointialueen hallitusta, Anne Salovaara-Kero?

– Olen ottanut tehtävän vastaan suurella mielenkiinnolla ja innolla. Uuden äärellä ollaan, ja tehtävä vaatii paljon perehtymistä.

Vaikka avauskokous oli teknisluontoinen, siellä syntyi Salovaara-Keron mukaan myös keskustelua. Erityisesti hallituksen jäseniä oli puhuttanut sote-henkilöstön hyvinvointi, henkilöstöpula ja jaksaminen.

. Salovaara-Kerolla on 25 vuoden kokemus päihde- ja mielenterveystyöstä kolmannelta sektorilta. Työkseen hän on vuodesta 2017 asti johtanut Pohjanmaan kriisikeskus Valoa.

Sitä ennen hän työskenteli parikymmentä vuotta Irti huumeista ry:ssä, sekä asiakastyössä että erilaisten kehittämisprojektien parissa.

. Olen näitä oman sukupolveni klassisia ikuisuusopiskelijoita. Anne Salovaara-Kero . Koulutukseltaan Salovaara-Kero on ylioppilas. Kouluttamattomaksi häntä ei voi kuitenkaan sanoa: pisimmälle etenivät aikuiskasvatustieteen opinnot Åbo Akademissa.

– Työelämä ja perhe veivät aikanaan juuri siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt kirjoittaa gradua. Olen näitä oman sukupolveni klassisia ikuisuusopiskelijoita, Salovaara-Kero naurahtaa.

Myöhemmin hän on opiskellut muun muassa psykologiaa, psykiatriaa ja työnohjausta. Hänellä on myös kriisityöntekijän koulutus.

Salovaara-Kero määrittelee ammatikseen myös omaishoitajuuden. Hän on vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äiti ja omaishoitaja.

– Perheemme on niin sanotusti sote-palveluiden suurkuluttaja. Ei mene viikkoakaan ilman, että käytämme palveluita. Tästä kokemusasiantuntijuudesta koen myös olevan hyötyä päätöksentekijänä, koska tiedän, miltä palveluviidakko voi asiakkaan vinkkelistä näyttää.

. Salovaara-Keron mielestä sosiaalipuolen palvelut ovat valtakunnankin tasolla jääneet sote-uudistuksessa varjoon.

– Huomiota on nyt myös kiinnitettävä mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun, sekä panostettava ennaltaehkäisyyn.

Sote-alan isoimpana haasteena Pohjanmaalla Salovaara-Kero pitää työvoiman saatavuutta.

– Onkin tärkeää, että teemme sellaista henkilöstöpolitiikkaa, joka panostaa muun muassa työhyvinvointiin ja hyvään johtamiseen.

Hyvinvointialueen päättäjillä on edessään muitakin hankalia asioita, kuten väestön ikääntyminen ja kustannusten nousu, sekä uuden yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta.

– Uskon ja toivon, että löydämme rohkeita ja viisaita keinoja kustannusten hillitsemiseen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että panostamme myös ennaltaehkäisevään toimintaan.

– Haasteita on monenmoisia, mutta ratkaisukeskeisenä ihmisenä yritän kuitenkin myös nähdä haasteissa mahdollisuuksia: mitä uusia tapoja toimia voi löytyä?

. Pohjanmaan hyvinvointialueen etu ovat Salovaara-Keron mielestä monelta osin hyvinvoivat asukkaat, ja esimerkiksi hyvä työllisyystilanne.

– Työpaikat tukevat hyvinvointia monelta kantilta katsoen.

Hän pitää etuna myös sitä, että osaavat työntekijät ja johto vaikuttavat uudistukseen hyvin sitoutuneilta.

. Salovaara-Kero lähti kuntapolitiikkaan vuonna 2004. Hän kertoo menneensä tuolloin mukaan Vaasan sosiaali- ja terveyslautakuntaan, koska halusi vaikuttaa etenkin päihde- ja mielenterveyskysymyksiin ja heikoimmassa asemassa olevien asioihin.

Sittemmin hän on toiminut pitkään kaupunginhallituksessa ja sen alaisuudessa olevissa elimissä.

Salovaara-Kero sai tammikuun aluevaaleissa 863 ääntä, joista 661 Vaasasta. Hän oli Vaasassa viidenneksi eniten ääniä saanut ehdokas.

– On todella mielenkiintoista palata sotekysymysten äärelle, unohtamatta pelastustointa. 25 vuotta kolmannella sektorilla niin päihde- kuin mielenterveysalalla on antanut aitiopaikan tarkastella nimenomaan näitä kysymyksiä.

Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Aluehallitus vastaa myös aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Hallituksen jaostojen tehtävät on määritelty hallintosäännössä. Esimerkiksi pelastustoimen jaoston tulee muun muassa tehdä vuosittain esitys pelastuslaitoksen talous- ja investointisuunnitelmasta sekä vahvistaa käyttösuunnitelma.

Jaosto myös seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta sekä varaa jäsenille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

. Aluehallitus nimesi 14.3. kuusi jaostoa, joissa on 9–13 jäsentä.

Jaostojen puheenjohtajat:

Yksilöasioiden jaosto: Carola Lithén (r.)

Henkilöstöjaosto: Hans-Erik Lindqvist (r.)

Omistajaohjausjaosto: Gösta Willman (r.)

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto: Susanna Koski (kok.)

Pelastustoimen jaosto: Patrick Ragnäs (r.)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen jaosto (eli hyte-jaosto): Gun Kapténs (r.)

Thu, 7/7

Kirjaudu sisään

Thu, 7/7

Anne Salovaara-Kero on johtaja ja omaishoitaja: "Perheemme on sote-palveluiden suurkuluttaja, ei mene viikkoakaan ilman palveluita"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin