Arvostettu professori neuvoo, miten pohjalainen välttyy huuhaa-tiedolla jymäytykseltä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointiseminaarin pääpuhujaa, professori Juhani Knuutia pidetään Suomessa huuhaa-tiedon ykkösvastustajana. Hän on myös arvostettu lääketieteen selkokielistäjä.

. – Mittavan tieteellisen uransa ohella Knuuti on aktiivisesti tarttunut julkisuudessa esitettyihin virheellisiin terveysväittämiin. Kritiikkinsä hän on pohjannut tieteelliseen tutkimustietoon ja sen puuttumiseen. Tästä syystä hän itse joutunut arvostelun ja jopa painostuksen kohteeksi, kuuluivat perustelut toissa vuonna, kun Knuuti valittiin yhdeksi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajaksi.

Lisäksi Knuutin terveysvalistajana toimiminen on rakentanut luotettavia viestintäyhteisöjä. Esimerkiksi Antidootti-portaaliin liittyneet blogaajat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja sääntöihin. Tavoitteena on koota portaaliin kaikki luotettavat terveysaiheista kirjoittavat asiantuntijat.

. STIGMA-sääntö haltuun Lukuisia väitöskirjoja ja graduja ohjannut Knuuti on tehnyt huomiota herättävää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa sosiaalisen median virheellisiä terveysväittämiä vastaan.

Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovatkin perustaneet Vastalääke-yhdistyksen, joka jatkaa tieteeseen perustuvan terveystiedon levittämistä.

Millaisia vinkkejä palkittu professori antaa pohjalaisille, etteivät ihmiset haksahda sosiaalisen median syövereissä esitettyihin virheellisiin terveysväittämiin?

– Terve kriittisyys on aina hyvästä. Lisäksi kannattaa katsoa, mistä tieto tulee, eli mikä on tiedon lähde. Kuka ja millä taustalla väitetään jotain, Knuuti valistaa.

. Knuuti huomauttaa, että netissä levitetään ihan tarkoituksellisesti virheellistä tietoa. Hän suosittelee STIGMA-sääntöä huuhaan tunnistamiseksi.

– Jokainen kirjain tarkoittaa tiettyä kriteeriä. Mitä useampi kuuden kirjaimen kriteeristä täyttyy, sitä todennäköisempää on, että väite on perusteeton.

Avataanpa yleistä STIGMA-sääntöä hieman tarkemmin:

( S )alaliitto: Terveys- tai muun väitteen ohessa on maininta (teollisuuden) salaliitosta = 1 piste.

( T )utkimus: Väitettä ei perustella tutkimuksilla tai ei ainakaan ihmistutkimuksilla = 1 piste.

( I )hme: Väitteeseen liittyy mullistavia ja ihmeellisiä tuloksia = 1 piste.

( G )uru: Väittäjä on julistautunut guruksi tai väitteen yhteydessä mainitaan guru tai asiantuntija = 1 piste.

( M )yynti: Väittäjällä on aiheeseen taloudellinen intressi = 1 piste.*

( A )siantuntemus: Väittäjällä ei ole aiheeseen liittyvää koulutusta = 1 piste.

Jos epäilet lukemaasi ja kuulemaasi ja saat yhden pisteen, väitettä kannattaa tarkastella erityisen kriittisesti. Kaksi pistettä tarkoittaa suurta riskiä, että väite on virheellinen. Mikäli pisteitä kertyy lisää, väite on todennäköisesti huuhaata.

*Knuuti huomauttaa, että sosiaalinen media on täynnä erilaisia terveysväittämiä, joista osaan liittyy merkittävää kaupallista toimintaa, jota saatetaan puolustaa hyvin aggressiivisesti.

. Vältä välittämästä virhetietoa Mitä kannattaa tehdä, jos ihminen epäilee lukemaansa tietoa virheelliseksi?

– Jos sen voisi jättää vain huomiotta. Terveyteen liittyvät, esimerkiksi virheelliset rokoteväitteet voivat olla potentiaalisesti haitallisia ja vaarallisia jopa väestötasolla. Vaikka siihen olisi periaatteessa hyvä reagoida, reagointi antaa virheelliselle tiedolle lisää näkyvyyttä, jos on paljon seuraajia.

Knuuti muistuttaa samalla usein hukassa olevasta perussäännöstä: ”Virheellistä tietoa ei saisi toistaa omassa viestissään, vaan väärä väite olisi oikaistava.”

Ahkerana sosiaalisen median kommentoijana Knuuti on enemmän huolissaan Facebookissa ja Twitterissä melskaavista aikuisista kuin TikTokissa ja Instagramissa aikaansa viettävistä nuorista.

– Olen tullut tulokseen, että nuoriso on oppinut someen, tuntee riskit ja tietää useimmiten, ettei jokin tieto pidä paikkaansa. Luulen, että alttiimmassa asemassa ovat aikuiset, jotka eivät ole oppineet disinformaation yleisyyttä.

Samalla Turun yliopistossa vuodesta 1996 lähtien professorina toiminut Knuuti toivoo, että sivistyksen perusjalka pidetään pystyssä.

– Yläasteella ja lukiossa on lisääntyvästi kriittiseen ajatteluun ja mediakriittisyyteen liittyvää opetusta.

. Keinoja estää löytyy Knuuti tarjosi puheenvuorossaan hyvinvointialan ammattilaisille myös keinoja estää virheellisten terveysuskomusten leviämistä.

Avainasemassa ovat oikean tiedon tarjoaminen, tiedon tuottaminen, yhteistyö luotettavan median kanssa sekä osallistuminen keskusteluun kansalaisten kanssa.

. Lopuksi yhteiskunnallisessa keskustelussa kunnostautunut Knuuti muistuttaa, että some mahdollistaa paljon myönteistäkin, vaikka vanavedessä esiin nousee myös valetietoa ja suoraan tai epäsuorasti terveydelle haitallisia muoti-ilmiöitä.

Somen kautta voi jakaa laajasti ja nopeasti myös asiallista ja vuorovaikutteista terveystietoa. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi kautta maan lukuisista vertaistukiryhmistä eri potilasryhmissä.

Hyvinvointiseminaarin Hyvä elää Etelä-Pohjanmaalla järjestivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry.

. Fakta: Professori Juhani Knuuti Professoriliitto valitsi vuonna 1960 syntyneen Juhani Knuutin Vuoden professoriksi 2021.

Knuuti toimii Tyksin kliinisen fysiologian, isotooppi ja PET-tutkimusten yksikössä ylilääkärinä. Hän on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kohdistuen sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Knuuti on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on julkaissut satoja tieteellisiä vertaisarvioitua artikkeleita, joihin on viitattu runsaasti.

Vuosina 2017, 2019 ja 2020 Knuuti nousi arvostetulle viitatuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers -listalle kliinisen lääketieteen aihepiiristä.

Hän on toiminut myös Euroopan sydänyhdistyksen Käypä hoito -komiteassa vuosina 2011–2014 ja 2016–2019 (European Society of Cardiology, Guidelines Committee) ja on kirjoittajana yli kymmenessä Käypä hoito -ohjeessa.

Knuuti on saanut esimerkiksi Lääkäriseura Duodecimin Tiedottajapalkinnon (2016), Terveystoimittaja ry:n Hyvän Tiedon Omenan (2020), Skepsis-yhdistyksen Sokrates-palkinnon (2020) ja Sydäntutkimussäätiön Sydäntutkimuksen suurpalkinnon (2021).

Hänelle on myönnetty Scandinavian Society of Clinical Physiology and Nuclear Medicinen Big Scientific Prize -palkinto vuonna 2005 ja samana vuonna hänet kutsuttiin pitämään Marie Curie -luento radiolääketieteen vuosittaisessa kongressissa.

Suomen Tiedeakatemian jäsen Knuuti on ollut vuodesta 2020.

Lähteet: Professoriliitto, Valtioneuvosto, Turun yliopisto, vastalaake.fi, antidootti.fi

Kirjaudu sisään

Arvostettu professori neuvoo, miten pohjalainen välttyy huuhaa-tiedolla jymäytykseltä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje