Aseman valot: Miksi tyytyä vain yhteen kokoukseen, jos palkkion saisi samalla vaivalla kahdesta?

Kuva: Jani Kaunisto
  • Markku Kulmala
Jaa artikkeli

Yleistyneet hybridikokoukset ovat helpottaneet elämää työssä ja luottamustoimissa. Kaikkia uuvuttavia kokouksia ei ole pakko seurata alusta loppuun paikallaan kököttäen.

Nykyteknologian turvin voi samalla vaikka siivota talon tai tehdä polkupyörälle kausihuollon. Eikä kukaan näe, vaikka jakaisi painavia lausuntoja vessanpytyllä istuen.

Kokonaan uusi hallintotaso, hyvinvointialue, on lisännyt merkittävästi luottamustoimien lukumäärää. Koska vastuulla on tapana kasaantua, sitä on nyt kertynyt samoille hartioille niin kuin lumi kasaantuu joskus kinoksiksi.

Luottamusaktiivin päivät voivat olla säntäilyä tärkeästä kokouksesta toiseen, mutta vastuun painoa keventävät kokouspalkkiot. Ne tosin edellyttävät, että ihminen on mukana kokouksessa, paikalla tai etänä.

Aseman valot: Miksi tyytyä vain yhteen kokoukseen, jos palkkion saisi samalla vaivalla kahdesta?

Ihminen ei olisi ihminen, ellei joku keksisi tästäkin porsaan mentävää reikää. Pikkulinnut laulavat, että vilungin mahdollisuus on vähintään käväissyt jonkun mielessä. Eli ilmoittaudutaan kahteen samanaikaiseen etäkokoukseen ja kuitataan pokkana palkkio molemmista.

Kiinni jäämisen riski on olematon, varsinkin jos kokoukset ovat eri organisaatioissa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuntaliittoon asti tietoja väärinkäytöksistä ei ole mennyt, vaikka mahdollisuus sielläkin tunnustetaan.

Kuntien palkkiosäännöissäkään näitä ahneita moniosaajia ei ole osattu ottaa huomioon. Lähtökohtana on luottamus siihen, että kukin keskittyy vain yhteen kokoukseen kerrallaan. Erityistä valvontaa ei ole ainakaan vielä toteutettu.

Päätös kaksilla rattailla ajelusta on ennen muuta moraalinen. Juridiseksi asia muuttuu, jos joku jää rysän päältä kiinni ja pöytäkirjantarkastaja on tehnyt todistettavasti aivan muuta kuin seurannut kokousta, jonka pöytäkirja pitäisi tarkastaa.

Tietysti on kysyttävä, kuinka suuri rikostutkintaprosessi muutaman satasen kokouspalkkiopetoksesta on tarpeen käynnistää.

Ict-asiantuntijan mukaan kotiyhteyksien päätelaitteet eivät tyypillisesti kerää sellaista lokitietoa, josta asiaa voisi jälkeenpäin todistaa. Jos kokouksiin on osallistuttu samalta koneelta, paljastumisen mahdollisuus kasvaa. Nimittäin Windowsin lokeja tutkimalla epäily voitaisiin ehkä osoittaa oikeaksi. Asia mutkistuu, jos toiseen kokoukseen on osallistuttu puhelimella tai tabletilla ja mobiiliyhteyden kautta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Edellä mainitut toimet vaatisivat todennäköisesti pakkokeinoja, joita käytetään esimerkiksi kansainvälisten huumekauppojen tutkinnassa. Vähättelemättä vilungin moraalista tuomittavuutta kokouspalkkiokikkailu tuskin on rikostyyppi, joka vaatii rynnäkkömäisiä kotietsintöjä.

Kuten demokratiassa aina, lopullisen tuomion antaa kansa. Edellytyksenä tietysti on, että kansa tietää, mitä sen valitsemat edustajat etäkokouksissaan puuhailevat. Kansahan ei aina tiedä, vaikka muuta väitetäänkin. Mutta se on ainakin selvää, että luottamuksen voi menettää vain kerran.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje