Edes itsemurhalla uhkailu ei riitä, Huutoniemen osastot ovat täynnä – Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä romahti koko maassa muutamassa vuodessa

Psykiatrisen hoidon ongelmat nousivat kuun puolivälissä jälleen esiin. Ilkka-Pohjalainen uutisoi 16. ja 18. maaliskuuta luottamushenkilöiden allekirjoittamasta ilmoituksesta, joka koski työturvallisuuspuutteita Huutoniemen sairaalassa.

16.3. julkaistussa uutisessa haastateltiin myös nimettömäksi jättäytynyttä henkilöä, joka väitti, että nykyisellään kaikki tarvitsevat eivät pääse hoitoon, koska toimintaa on supistettu niin paljon.

Ilkka-Pohjalainen lähti selvittämään väitteen taustoja ja psykiatrisen sairaalahoidon tilannetta Pohjanmaan hyvinvointialueella.

. "Huutoniemelle on hirveän vaikea päästä" Pohjanmaalla toimii useita järjestöjä, jotka ovat tekemisissä mielenterveyspotilaiden kanssa. Yksi niistä on FinFami, mielenterveyskuntoutujien omaisten ja omaishoitajien etujärjestö.

Soitimme Pohjanmaan FinFamin puheenjohtajalle Anita Ruutiaiselle , ja kysyimme hänen näkemystään siitä, miten psykiatriseen hoitoon tänä päivänä pääsee.

– Huutoniemelle on tänä päivänä hirveän vaikea päästä. Vain siinä tapauksessa pääsee, jos on itselleen tai toisille vaarallinen, vastaa Ruutiainen.

Ruutiaisen mukaan itsetuhoisuuskaan ei aina riitä.

– Jos uhkaa itsemurhalla, se ei välttämättä takaa hoitoonpääsyä.

Anita Ruutiaisen mukaan tilanne ei ole uusi, vaan se on jatkunut huonona jo pari-kolme vuotta.

– Aina vaan menee pahempaan suuntaan.

Ruutiainen saa tietonsa mielenterveyspotilaiden omaisten ja näiden kanssa käytyjen ryhmäkeskusteluiden kautta. Ryhmiä on useita erilaisia, niin miehille, äideille kuin nuorille. Lisäksi ryhmiä on maakunnissa, ja erikseen ruotsinkielisille.

Jos Huutoniemelle ei pääse, onko omaisten näkökulmasta riittävää se, mitä tarjotaan tilalle?

– Eihän siihen ole mitään tarjottavaa tilalle.

Ei mitään avohoidollista?

– Ei. Avohoito on aika minimaalista, ainakin Vaasan osalta. Epäilen, ettei se ole maakunnissakaan sen paremmin.

. Psykiatrian on tarkoitus muuttaa vielä tänä vuonna Huutoniemen sairaala-alueelta uusiin tiloihin Hietalahteen keskustan tuntumaan.

Ruutiainen ei usko, että muutto helpottaa mielenterveyspotilaiden tilannetta. Hän on huolissaan esimerkiksi tulevan alueen ulkoilumahdollisuuksista. Huutoniemen sairaala-alue on vanha puuston suojaama puistomiljöö, jossa saa ulkoilla omissa oloissaan.

– Jos viedään merenrantaan, siellä pitää olla hoitaja mukana. Huutoniemellä on turvallisemmat ulkoilumahdollisuudet kuin keskustassa. Päätökset on kuitenkin tehty, eikä niille mitään voi.

. Huomattavasti maan keskiarvoa vähemmän psykiatrisia sairaalapaikkoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vahvistaa, että kun laskenta suoritettiin vuonna 2021, Vaasan sairaanhoitopiirissä oli 53 psykiatrista sairaansijaa. Kaikki sairaansijat ovat Huutoniemen alueella.

53 sairaansijaa tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 Vaasan sairaanhoitopiirissä oli 0,37 psykiatrista sairaansijaa tuhatta asukasta kohti eli asukaslukuun suhteutettuna.

– Pohjanmaan hyvinvointialueella psykiatrisia sairaansijoja on huomattavasti vähemmän kuin kansallisella tasolla, jossa suhdeluku on 0,48, vertaa ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.

. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla psykiatrisia sairaansijoja oli viime vuonna huomattavasti enemmän, 0,52 tuhatta asukasta kohti. . Pohjanmaalla psykiatristen sairaansijojen määrä asukaslukuun suhteutettuna on Suomen kolmanneksi pienin. Pohjanmaata vähemmän sairaansijoja asukasta kohden on vain Pohjois-Savossa (0,36) ja Etelä-Karjalassa (0,27).

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla psykiatrisia sairaansijoja oli viime vuonna huomattavasti enemmän, 0,52 tuhatta asukasta kohti. Keski-Pohjanmaalla sijoja oli eniten koko Suomessa, 1,01 tuhatta asukasta kohti.

Sanomalehti Pohjalainen uutisoi vuosien varrella useasti psykiatristen sairaalapaikkojen vähenemisestä Vaasan sairaanhoitopiirissä, osastojen lakkautuksista ja säästöistä. Uutisissa on mainittu myös vuonna 2011 laadittu psykiatrian avohoidon strategia, jonka tavoitteena on vähentää vuodepaikkojen määrä puoleen, eli sadasta viiteenkymmeneen, vuoteen 2018 mennessä.

. Outi Linnarannan mielestä parhaillaan rakenteilla olevien hyvinvointialueiden olisi nyt tärkeä huolehtia, että niillä on riittävästi psykiatrisia sairaalapaikkoja.

Mikä sitten on "riittävästi"?

– Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitaan, jos ihminen on sillä lailla vakavasti sairas, ettei hän esimerkiksi nuku, syö, tai ole turvassa avohoidossa. Se on aivan kuin vaikka sydänkohtauksessa, että tarvitaan sairaalassa tietyt toimenpiteet. Psykiatriassakin on akuutteja tilanteita, joissa sairaalahoito on välttämätöntä.

. Osastohoidon kuormitus on ollut suurta, hoitopaikat usein täynnä Kysyimme Pohjanmaan hyvinvointialueelta, mistä laitospaikkojen vähäinen määrä johtuu, onko psykiatrian sairaalapaikkojen ja avohoidon määrä alueella riittävä, sekä paljonko tulevassa H-talossa on psykiatrian sairaalapaikkoja.

Kysymyksiin vastasivat yhteisesti laaditulla sähköpostilla toimialajohtaja Kosti Hyvärinen , sekä tulosaluejohtajat, ylihoitaja Tanja Jaakola ja ylilääkäri Mirja Remes .

Vastaajat taustoittivat vastaustaan kertomalla psykiatrian laitospaikkojen vähenemisestä koko Suomessa. Vastaajien mukaan tämä valtakunnallinen suuntaus on toteutunut myös Pohjanmaalla.

– Tällä hetkellä psykiatrian osastohoidon hoitopäivät ovat meillä suhteellisen vakiintuneet vuositasolla ja viime aikainen osastohoidon kuormitus on ollut suurta. Tämä tarkoittaa, että hoitopaikat ovat usein täynnä. Hoitojaksojen pituudet ovat keskimääräisesti lyhentyneet.

– Pääsääntöisesti osastohoidon jälkeen järjestetään tarkoituksenmukainen hoidon jatkuminen avohoidossa mahdollisimman lähellä omaa asuinpaikkakuntaa, Hyvärinen, Jaakola ja Remes toteavat vastauksessaan.

. Sairaalapaikkojen ja avohoidon riittävyyttä Hyvärinen, Jaakola ja Remes kommentoivat näin:

– Osastohoidon ja sairaalapaikkojen tarve on kiinteästi yhteydessä myös muuhun palvelujärjestelmään, sen rakenteeseen ja kehittämiseen. Osastohoito voi olla yksi osa potilaan/asiakkaan hoitoketjua. Avohoidon tulee toimia tehokkaasti ja moniammatillisesti sekä peruspalveluiden että erikoisairaanhoidon osalta. Lisäksi palveluketjussa tarvitaan sosiaalihuolto sekä asumispalvelut tukemaan potilaan hoidon kokonaisuutta. Näiden kaikkien toimintojen tulee kehittyä yhdessä Hyvinvointialueella, mikä osaltaan vaikuttaa sairaalapaikkojen riittävyyteen.

Hyvärisen, Jaakolan ja Remeksen mukaan erikoissairaanhoidon paikat jakaantuvat niin, että aikuispsykiatrialla on tällä hetkellä 39 sairaalapaikkaa, ja lisäksi on 10 päihdehoidon paikkaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla on yhteensä 14 paikkaa.

Rakenteilla olevaan H-taloon Hietalahdessa siirtyy kuluvana vuonna kaikki osastohoito. Vastauksen mukaan paikkamäärä säilyy nykyisellään.

. Teemme parhaamme palvelun ja hoidon järjestämiseksi. Marja Mustonen, Mielenterveys- ja päihdehuollon päällikkö . Kysyimme vielä tarkemmin Pohjanmaan alueella saatavilla olevasta avohoidosta. Mielenterveys- ja päihdehuollon päällikkö Marja Mustosen mukaan niin erikoissairaanhoitoon kuin peruspalveluihinkin kuuluvia avopalveluita on saatavilla eri puolilla maakuntaa.

Mustonen myöntää, että joihinkin palveluihin voi ajoittain olla jonoa.

– Varmasti on myös niitä tilanteita, että palvelu ei ole ihan riittävää, eikä sitä voida oikea-aikaisesti joka kohdassa järjestää, vaikka lähdemme aina siitä, että se on meidän lakisääteinen velvollisuutemme. Teemme parhaamme palvelun ja hoidon järjestämiseksi.

Akuuteissa tilanteissa hoito pyritään Mustosen mukaan järjestämään "mahdollisimman nopeasti".

– Mutta eihän sitä voi kieltää, etteikö esimerkiksi korona-aika olisi kuormittanut. Välillä on ollut haastetta saada henkilökuntaa riittämään.

– Hoidon ja palvelun järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat todella laajoja, ja niiden ratkaiseminen kuuluu uusille hyvinvointialueille. Asiaan vaikuttaa myös, mitä poliittiset päättäjät linjaavat, ja mihin meille annetaan rahoitusta.

. Tehostettu avohoito on sairaalahoitoa kalliimpaa THL:n selvitysten mukaan psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on romahtanut koko Suomessa. Vuosien 2015 ja 2021 välillä sairaalapaikkojen määrä on pudonnut 41,3 prosenttia.

Ilmiön taustat ovat globaalit. Ajatuksena on jo vuosikymmeniä ollut, että psykiatriset potilaat tulisi siirtää laitoksista avohoitoon.

Avohoito olisikin useimmille potilaille akuuttihoidon jälkeen laitoshoitoa parempi vaihtoehto. Ongelmana on, ettei avohoitoon ole satsattu niin, että se todella korvaisi laitoshoidon.

– Avohoidossa tarvitaan tukea siihen, että ihminen syö ja nukkuu, että hänellä on tekemistä ja kuntouttavaa toimintaa. Voidaan tarvita tunteiden tai aggressioiden sääntelyyn hoitoa, tai päihdehoitoa, jotta avohoito korvaisi aidosti sairaalahoitoa. Ei se riitä, että potilas käy kerran viikossa poliklinikalla terapeuttia tapaamassa, sanoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.

Avohoidon puutteellinen kehittäminen onkin tällä hetkellä sairaalapaikkojen määrän vähenemistäkin suurempi valtakunnallinen huoli.

– Avohoitoon siirtyminen ei ole tapahtunut Suomessa mitenkään yhdenvertaisesti, sanoo Linnaranta.

Asumispalveluita on kunnissa kilpailutettu lyhyiksi kausiksi, mistä potilaan kannalta tärkeä jatkuvuus kärsii. Hoidolliset resurssit eivät välttämättä ole nousseet kilpailutuksissa tärkeiksi.

– Pahimmillaan asumispalvelut ovat säilytyspaikkoja, joista puuttuu hoito ja kuntoutus, ja riittävä osaaminen.

. Jos on laskettu, että voidaan säästää lakkauttamalla sairaalapaikkoja, se ei pidä paikkaansa. Outi Linnaranta, ylilääkäri, THL . Huomionarvoista on, että jos ihmistä tuetaan avohoitoon niin kattavasti, että se todella korvaa psykiatrisen sairaalahoidon, se tulee sairaalahoitoa kalliimmaksi.

– Jos on laskettu, että voidaan säästää lakkauttamalla sairaalapaikkoja, se ei pidä paikkaansa.

Tehostetun avohoidon lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä enemmän akuuttihoidon paikkoja - eli paikkoja sairaalan osastoilla. Linnarannan mukaan akuuttihoidon paikkoja tarvitaan lisää niin nuorille kuin ikääntyneille. Kumpaakaan kasvavaa ryhmää ei ole hänen mukaansa huomioitu riittävästi nykyisissä sairaalapaikoissa.

Iäkkäiden mielenterveyspotilaiden määrä kasvaa, ja hauraat ikääntyneet eivät pärjää samoilla osastoilla nuorempien kanssa. Nuorten kohdalla yleistynyt huumeiden käyttö tarkoittaa lisää vaikeahoitoisia potilaita. Lain mukaan alaikäisiä ei saa hoitaa samalla osastolla täysi-ikäisten kanssa.

. "Myös psykiatri voi olla sankarilääkäri" Vaasan psykiatriaa on jo vuosia vaivannut lääkäripula, ja psykiatreista on pulaa myös valtakunnallisesti. Pyysimme Lääkäriliitolta kommenttia asiasta.

Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaron mukaan psykiatrian erikoislääkärien määrä väheni valtakunnallisesti viidellä prosentilla vuosina 2015–2020.

Uusia psykiatrian erikoislääkäreitä valmistui jaksolla 2012–2021 keskimäärin 32 vuodessa, mutta jatkossa tarpeeksi arvioidaan vuosittain noin 45. Noin kaksi kolmesta nyt työelämässä olevasta psykiatrista eläköityy vuoteen 2035 mennessä. Tämä yhtälö huventaa psykiatrien määrää.

– Koko 2000-luvulla psykiatriaan on hakeutunut erikoistumaan liian vähän nuoria lääkäreitä, sanoo Heistaro.

Psykiatrian imagoa on viime vuosina pyritty nostamaan jo peruskoulutuksen aikana, jotta nuoret lääkärit saataisiin erikoistumaan psykiatriaan. Heistaro luettelee myös harjoittelu- ja työpaikoissa saatavan riittävän tuen ja ohjauksen keinoina saada tulevat ja nuoret lääkärit viihtymään psykiatrian parissa.

Erikoistumisen suuntaa on pyritty ohjaamaan myös valintamenettelyillä, jotta eri erikoistumisalojen välillä saavutettaisiin tasapaino.

– Muuten meillä on tulevaisuudessa liikaa esimerkiksi kirurgeja ja liian vähän psykiatreja. Myös psykiatri voi olla sankarilääkäri, joka pelastaa ihmishenkiä, Heistaro luonnehtii.

Hetkessä muutos ei tapahdu, sillä psykiatrin koulutus erikoistumisineen vie lääketieteen opintojen aloittamisesta lukien vähintään noin kaksitoista vuotta.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Edes itsemurhalla uhkailu ei riitä, Huutoniemen osastot ovat täynnä – Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä romahti koko maassa muutamassa vuodessa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin