<p>Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti sähköpulaan ja sähkön merkittävään kallistumiseen. Korkeimmat hinnat ovat jo laskeneet, mutta ihmisiä ja yrityksiä on kehotettu säästämään sähköä, jotta sitä riittäisi varmasti lämmityskaudella.</p><p>Kodin lämmittämiseen kuluu paljon energiaa, joten sisäilman lämpötilaa laskemalla voi säästää.</p><p>Motivan lanseeraamassa kampanjassa kannustetaan laskemaan huoneilman lämpötilaa yhdellä asteella. Muissa tiloissa, kuten varastoissa ja asumattomissa huoneissa, lämpötilaa kehotetaan alentamaan "reilusti".</p><p>Motiva on valtionyhtiö, joka edistää kestävää kehitystä.</p><p>Mutta kuinka paljon lämpötilaa on turvallista alentaa, jottei asunnolle ja terveydelle aiheudu haittaa? Entä mikä on raja, jonka alle asunnon lämpötilaa ei kannata laskea?</p><p>Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan <strong>Hannele Rämön</strong> mielestä lämpötilaa ei pidä laskea alle 21 asteen.</p><p>– Kun sen alle mennään, jotkut ihmiset saavat jo epäviihtyisyysoireita. Jos henkilöllä on paljon nivelsairauksia, ne pyrkivät esiin, Rämö sanoo.</p><p>Rämö on myös sertifioitu rakennusterveysasiantuntija.</p><p>Hän muistuttaa, että viileä lämpötila voi pitkittää lattiatasossa liikkuvien pienten lasten flunssia ja aiheuttaa hengitysteihin liittyviä ongelmia.</p><p>Vanhoille ihmisille hän suosittelee paria astetta normaalia lämpimämpää huoneilmaa.</p>.<h2><strong>Ilmanvaihtoa vähennetty joissain taloyhtiöissä</strong></h2><p>Rämö on huolissaan myös asunnoista ja rakennuksista.</p><p>Jos kodin lämpötila laskee alle 18 asteen, ilmankosteus voi nousta niin korkeaksi, että vettä tiivistyy kylmille pinnoille. Näin voi tapahtua etenkin, jos ilmanvaihto on huono.</p><p>Esimerkiksi ulkoseinää vasten oleviin kaappeihin, kaappien sisältöihin ja kalusteisiin voi alkaa tulla hometta, jos seinään muodostuu kylmiä kohtia eikä ilma pääse kiertämään riittävästi kalusteiden takana.</p><p>Rämöllä on tiedossa varoittava esimerkki. Asukas oli laskenut käyttämättömän huoneen lämpötilan 14 asteeseen. Rakennus oli perustettu maavaralle, ja siinä oli valesokkelirakenne.</p><p>– Kun asukkaat ottivat huoneen takaisin käyttöön, siellä oli hajua. Kosteutta oli tiivistynyt nurkkarakenteisiin, ja se oli aiheuttanut homevaurion.</p><p>Rämöllä on myös tietoa, että joissain taloyhtiöissä on energian säästämiseksi vähennetty ilmanvaihtoa tai katkaistu se kokonaan tiettyinä ajankohtina.</p><p>Tämä voi aiheuttaa sen, että sisäilman kosteus tiivistyy ikkunoihin ja valuu lasia pitkin ikkunakarmin päälle. Ajan kuluessa vesi voi valua karmin ja ikkunan väliin ja vaurioittaa rakenteita.</p>.<h2><strong>Asetus luo kehikon lämpötilalle</strong></h2><p>Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija <strong>Petri Pylsy</strong> kertoo, että asumisterveysasetus määrittää rajat asuinhuoneen sisäilman lämpötilalle asunto-osakeyhtiössä.</p><p>Lämpötilan pitää asetuksen mukaan olla lämmityskaudella 18 ja 26 asteen välillä.</p><p>Asetus on Pylsyn mukaan selkeä ohjenuora, joka asunto-osakeyhtiössä pitää huomioida.</p><p>– Silloin kun asunnon lämpötila pysyy talvella 18–22 asteessa, ollaan varmasti hyvin turvallisilla vesillä rakennuksen kannalta, Pylsy sanoo.</p>.<p>Pylsyn mukaan kerros- ja omakotitalon alinta turvallista lämpötilaa ei voi yksiselitteisesti määrittää. Se riippuu kokonaisuudesta: minkälaisia ovat rakenneratkaisut ja miten ilmanvaihto vie kosteutta pois.</p><p>Hän korostaa, että jos taloyhtiössä jonkin muun kuin asuinhuoneen lämpötilan haluaa laskea alle 18 asteeseen, oma taloyhtiö pitää tuntea hyvin, jotta siellä ei ole mitään riskialttiita kohtia.</p><p>Pahimmassa tapauksessa kosteutta voi tiivistyä väärään paikkaan tai putket voivat jäätyä. Jäätyminen vaatii jo hyvin alhaisia lämpötiloja.</p><p>– Jos lämpötila on 15 ja 18 asteen välillä, putkien jäätyminen ei ole todennäköistä.</p>.<h2><strong>1–2 asteen alentaminen ei yleensä lisää riskiä</strong></h2><p>Lämpötila vaikuttaa ilman kykyyn sitoa kosteutta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän ilma pystyy sitomaan kosteutta.</p><p>Jos kodin huoneilman lämpötila laskee, riskinä on, että ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä rakennuksen ulkoseinien ja katon sisärakenteisiin tai huoneen sisäpinnoille. Näin asian kuvaa Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori <strong>Jari Puttonen</strong>.</p><p>Puttosen mukaan yhden tai kahden asteen alentaminen ei yleensä lisää talon rakenteiden toimintaan liittyvää riskiä, jos suunnittelussa sisälämpötilaksi on oletettu noin 20 astetta eikä ulkoseinissä ja katossa ole suunnittelemattomia ilmavuotoja.</p><p>– Jos puhutaan merkittävästä sisälämpötilan alentamisesta, joka olisi yli 10 prosenttia, siinä vaiheessa asiaa voisi miettiä rakenteiden kannalta tapauskohtaisesti, hän sanoo.</p><p>Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa kosteusrasituksen kesto, rakenneratkaisut ja tuuletus.</p>.<h2><strong>Lattialämmitys toisinaan mukavuuden takia</strong></h2><p>Monessa asunnossa on mahdollista säätää kylpyhuoneen ja pesutilojen sähköistä lattialämmitystä. Tällä tavoin voi säästää energiassa, mutta onko riskinä kosteusvaurio? Lattialämmitys muun muassa nopeuttaa tilojen kuivumista.</p><p>Kiinteistöliiton Pylsy muistuttaa, että kerrostaloasuntoihin lattialämmitys on tehty usein lähinnä mukavuuden lisäämiseksi, ei kosteuden poistamiseksi. Kosteusvaurion riskin kannalta oleellisempia ovat kylpyhuoneen toimiva ilmanvaihto ja vedeneristys.</p>.<p>Hän muistuttaa, että Suomessa on paljon kerrostaloasuntoja, joiden kylpyhuoneet ovat kunnossa, vaikka niissä ei ole lainkaan lattialämmitystä.</p><p>– Jos asunnossa on mukavuuslattialämmitys, sen lämpötilaa voi kyllä pienentää huoletta. Asiaa pitää pysähtyä miettimään, jos lattialämmitys on osa tilan varsinaista lämmitysjärjestelmää. Silloin täytyy huolehtia riittävästä lämmöstä, Pylsy sanoo.</p><p>Lattialämmitys voi olla osa kosteiden tilojen lämmitysjärjestelmää esimerkiksi omakoti- ja rivitaloissa, joskus myös kerrostaloasunnoissa. Pylsyn mukaan tärkeintä on, että henkilö tuntee oman asuntonsa ja sen tekniset ratkaisut.</p>.<h2><strong>Kosteuden vähentämiseen eri keinoja</strong></h2><p>Aalto-yliopiston Puttonen kertoo, että kosteutta voi poistaa kylpyhuoneesta ja saunatiloista myös muulla tavalla kuin lattialämmityksen avulla haihduttamalla. Sitä voi vähentää siirtämällä lattialle jääneen veden lattiakuivaimella viemäriin ja kuivaamalla pinnat.</p>.<p>Asumisterveysliiton Rämö pitää lattialämmitystä erittäin tärkeänä. Kosteiden tilojen lattialämmityksen pitää hänen mukaansa olla aina toiminnassa.</p><p>Rämö sanoo, että myös kylpyhuoneen patteri täytyy pitää aina päällä. Myös riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.</p><p>Rämö muistuttaa, että energian säästämisessä täytyy pitää huolta siitä, ettei aiheuta rakenteisiin vaurioita ja sitä kautta haittaa omalle ja läheistensä terveydelle.</p><p>– Energian säästäminen on hyvä asia, mutta siinä pitää olla arkijärki ja viisaus mukana.</p><p><strong>Hannu Toivonen</strong></p>.<p><strong>Fakta</strong></p><h2><strong>Legionellabakteeri kuolee kuumassa vedessä</strong></h2><p>Monissa vesijärjestelmissä on pieniä määriä legionellabakteereja. Niiden poistaminen järjestelmästä kokonaan on vaikeaa. Siinä voi onnistua vain jatkuvalla desinfioinnilla tai muulla mikrobitorjunnalla.</p><p>Pieni pitoisuus bakteeria ei yleensä aiheuta sairastumista.</p><p>Legionellabakteeri aiheuttaa legioonalaistautia, joka on keuhkokuumeen vakava muoto.</p><p>Legionellat pystyvät lisääntymään 20–45-asteisessa vedessä. Lämmin käyttövesi kannattaa pitää 55–60-asteisena legionellabakteerien torjumiseksi.</p><p>Joissain tapauksissa lämpimän käyttöveden lämpötila tulee nostaa 65 asteeseen.</p><p>Talousveden ja muun kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 astetta, jotta legionellan kasvumahdollisuudet heikkenevät.</p><p><strong>Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ECDC</strong></p>