Heittäjäkansa hurahti liitokiekkoon – Jukka Rasila suuntaa yöjuoksunsa nyt frisbeegolfin pariin ja treenaa viisi kertaa viikossa SM-kisoihin

Kun toimistotyöläiset tekevät iltatoimiaan ennen nukkumaanmenoa, laittaa näyttelijä Jukka Rasila kengät jalkaan ja lähtee ulos Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevasta kerrostaloasunnostaan. Rasila ei kuitenkaan lähde viettämään taiteilijaelämää kapakoihin, vaan frisbeegolf-kentälle.

. –Ruoholahden kenttä on jalkapalloilijoiden käytössä ja tyhjenee vasta illalla. Kello 23–01 on hyvä aika treenata, Rasila perustelee.

. Frisbeegolf on kovassa nosteessa, myös taiteilijoiden keskuudessa.

. –Joku joogaa ja joku harrastaa seinäkiipeilyä, mutta yhä useampi taiteilija on innostunut frisbeegolfista. Kollegoista löytyy aina pelikavereita. Meillä on oma seurakin, Kulttuurillinen Liitokiekko. Seuralyhenteen varmaan arvaatkin.

. KulLi on noin 40 taiteilijan yhteenliittymä.

. –Meillä on sisarseurat Turussa ja Hämeenlinnassa, Rasila sanoo arvoituksellisesti.

. KulLin hallitseva mestari on Ylen toimittaja Paavo Häikiö.

. –Muut mitalisijat taisivat mennä näyttelijä Tatu Siivoselle ja stand up -koomikko Ilari Johanssonille . Minä sijoituin neljänneksi.

. KulLin muita nimekkäitä kärkiheittäjiä ovat muun muassa näyttelijät Santtu Karvonen ja Matti Onnismaa .

. Miksi juuri frisbeegolf?

. –Olen matemaattisesti ajatteleva ihminen. Kun hahmottelee kiekon heittokulmaa, lukee vallitsevia tuuliolosuhteita ja saa kiekon lentämään haluamallaan tavalla, se on mieletön tunne. Parhaimmillaan frisbeegolf on kuin meditaatiota.

. –Toinen lajin tarjoama hieno tunne on se, kun saa kiekon lentämään aivan saatanan kauas. Siitä tulee miehekäs olo, Rasila pohtii.

. Hurahtaminen tapahtui Espanjan-lomalla 2018 . Rasila tutustui frisbeegolfiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, kun hän sai Turun Linnateatterin Seitsemän veljestä -näytelmästä kollegoiltaan ensi-iltalahjaksi kolme frisbeetä.

. –Monta vuotta meni vähän neppaillessa, mutta varsinainen hurahtaminen tapahtui Espanjan-lomalla keväällä 2018. Siitä lähtien olen treenannut ihan hulluna, yleensä viisi kertaa viikossa.

. –Tässä iässä täytyy harjoitella 2-1-2-rytmillä: kahden peräkkäisen heittopäivän jälkeen täytyy pitää yksi kehonhuoltopäivä ennen seuraavaa heittojaksoa. Joka ilta on paikat kipeinä ja yritän rullailla pohkeita auki.

. Rasilan kehitys on ollut nopeaa.

. –Kaksi vuotta sitten avausheittoni kantoi keskimäärin 50–60 metriä, viime vuonna 80–90 ja nyt jo 110 metriä. Draivaustekniikkani on niin puutteellinen, että olen nyt purkanut sen ja opettelen alkutekijöistä lähtien oikeaoppista tyyliä – silläkin uhalla, että luovun tilapäisesti tuloskunnostani.

. Tänä vuonna Rasila on hankkinut myös kilpailulisenssin. Kilpailukausi alkoi jo helmikuussa Espanjassa.

. –Nyt olen niin sanotusti ylittänyt karsintarajan ja toivon pääseväni elokuussa mukaan SM-kisoihin.

. –Minulla ei ole käytännössä minkäänlaista kilpaurheilutaustaa. SM-kisoihin pääseminen olisi ihan käsittämättömän iso juttu, ja vähän huvittavakin ajatus, sarjassa M50 kilpaileva Rasila sanoo.

. Rasila on debytoinut tänä vuonna myös frisbeegolf-kilpailujen kommentaattorina alan harrastajien suosimalla nettikanavalla.

. Voitot ratkeavat henkisellä tasolla . Vaikka frisbeegolf on tekniikkalaji, Rasilan mielestä kilpatasolla voitot ratkeavat henkisellä tasolla.

. –Olen oman vähäisen kilpailukokemukseni aikana sen jo itsekin havainnut. Yhdessä kilpailussa Espanjassa minun piti heittää 70 metrin chippi, mutta kun nimeni kuulutettiin ja paikalla olleet noin 40 ihmistä käänsivät katseensa minuun, pää meni heti jumiin. Roiskaisin yli 100-metrisen siivun kohti horisonttia.

. –Minulle on sanottu, että sinähän olet esiintyjä ja tottunut paineisiin. Omassa työssäni kyllä, mutta se ei auta frisbeegolfissa. Tyypillisesti heitän ihan päin persettä, jos huomio kohdistuu minuun.

. Rasilalla oli tänä vuonna tarkoitus pitää ammatillisesti eräänlainen välivuosi: hoitaa vain jo sovitut työt, mutta ei ottaa vastaan uusia. Koronapandemia tyhjensi kalenterin lopulta kevään ja alkukesän osalta kokonaan.

. –Maaliskuun puolesta välistä kesäkuun loppuun tein yhteensä ehkä kuusi työpäivää, lähinnä dubbauskeikkoja. Nyt on ollut aikaa omistautua frisbeegolfiin vielä suunniteltuakin enemmän.

. Aloittaja ja osaava harrastaja mahtuvat samalle väylälle . Frisbeegolfilla ja golfilla ja golfilla on Suomen Frisbeegolfliiton puheenjohtajan Ari Penttalan mielestä paljon yhteistä.

. –Yksi hyvä heitto ja yksi hyvä lyönti korvaavat suuren määrän huonoja heittoja ja lyöntejä. Lajin aloituskynnys on matala, ja aloittelija ja osaava harrastaja mahtuvat hyvin samalle väylälle. Kukin pelaa tyylillään.

. Suomi on noussut lajin kärkimaiden joukkoon. Harrastajamäärä kasvaa ja kilpakentilläkin menestytään.

. –Olemme heittäjäkansaa. Ainakin miehillä taitaa olla niin, että kun saa jonkin kapineen käsiinsä, niin alkaa helposti miettiä, kuinka kauas sen voisi heittää.

. Yksi sadoista liitokiekkoradoista on Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa. Ratamestari Osmo Mustonen Vaalan Frisbeegolfklubista on ylpeä jykeväpuiseen kangasmetsään rakennetusta radasta.

. –Meillä on 20 väylää, korkeuseroja ja tarpeeksi haastetta jokaiselle pelaajalle. Sijainti on hyvä, ja radallamme käydään kaukaakin.

. Mustonen kokeili lajia ensimmäisen kerran 12 vuotta sitten, ja seuraavan vuonna harrastus jo alkoi Vaalassa 9-väyläisellä radalla. Kunnan ja liike-elämän tuella sekä harrastajien talkoovoimin rataa on voitu laajentaa. Sairastelu rajoittaa nyt miehen pelaamista, mutta kokonaan kiekot eivät ole jääneet.

. –Alkuun pääsee helposti, vaikka yhdellä kiekolla. Harjoitella voi missä vain avoimilla kentillä ja oppia löytyy helposti netistä. Seurojen Facebookia kannattaa seurata ja lähteä rohkeasti mukaan. Opastusta kyllä on tarjolla.

. Vaalan korkeudellakin kiekot pysyvät kassissa yleensä vain pari kuukautta vuodesta, mutta ei lumikaan ole este pelaamiselle. Etelä-Suomessa lajia harrastetaan jo yleisesti läpi vuoden.

. Kiekkojen kysyntä on yllättänyt maahantuojat . Vaikka isot frisbeekisat onkin toistaiseksi peruttu, koronarajoitukset ovat siivittäneet lajin kovaan nousuun. Kiekkojen kova kysyntä on yllättänyt maahantuojat, ja suosituimmilla radoilla on ollut tuhansia kävijöitä viikossa.

. Ari Penttala sanoo, että frisbeegolfissa turvavälit voidaan kuitenkin pitää helposti. Käsiä desinfioidaan eikä toisten kiekkoihin kosketa.

. Penttala löysi frisbeegolfin, kun polvivaivat pakottivat luopumaan jalkapallosta ja salibandystä. Kiekko alkoi pian viehättää rankkaankin urheiluun tottunutta miestä.

. –Itselläni keskisyke on pelatessa 115, pitkälti jännityksen takia. Mutta kyllä lajissa liikuntaakin saa. Jos heität sata kertaa pelin aikana, kumarrut nostamaan kiekon sata kertaa. Painoni putosi 10 kiloa, kun aloin pelata tosissani. Melko huonokuntoisia kavereitanikin on frisbeegolfin kautta innostunut liikkumaan.

. Laji on sosiaalinen, mutta yhtä tarkkaa etikettiä kuin golfissa ei ole. Penttalan mukaan ohjeeksi riittää, että kunnioittaa muita pelaajia ja luontoa.

. –Anna väylällä tietä nopeammin pelaaville, älä katko oksia äläkä roskaa. Liiton puheenjohtajana kyllä kuulee valituksia huonosta käytöksestä radoilla. Eihän se ihme ole. Näin suureen joukkoon mahtuu keskimäärin yhtä paljon ikäviä tyyppejä kuin mihin tahansa lajiin.

. Lajin suuri suosio tuottaa myös mestareita: Suomi on kilpailullisesti toiseksi paras maa Yhdysvaltojen jälkeen.

. –Parhaat pelaajamme alkavat olla jo liian hyviä. Se näkyy siinä, että he haluaisivat yhä pidempiä väyliä. Tilaa ja sopivia ratoja on kuitenkin kaikille, ja kunnille frisbeegolfratojen rakentaminen on edullinen tapa saada suuret joukot liikkeelle.

. Kuka: Jukka Rasila . Ikä: 50 (syntynyt Oulussa 12. elokuuta 1969).

. Ammatti: Näyttelijä.

. Asuu: Helsingissä.

. Perhe: Kaksi lasta.

. Koulutus: Teatteritaiteen maisteri.

. Työura: On tullut tunnetuksi muun muassa tv-sarjoista Studio Julmahuvi (1998), Kaverille ei jätetä (1999–2001), Läpiveto (2006–2008), Jugi Style (2009), Ihmebantu (2009), Putous (2010–2014), Vedetään hatusta (2011) sekä Jari ja Kari (2014, 2019). Esiintynyt ääninäyttelijänä muun muassa Walt Disney -piirrettyjen Aku Ankkana. Näytellyt Turun, Helsingin, Rauman ja Espoon kaupunginteattereissa, Komediateatteri Arenassa, UIT:n revyissä sekä Linnateatterissa.

. Mikä: Frisbeegolf . Tarkoituksena on heittää frisbee maalikoriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Seuraava heitto suoritetaan aina siitä paikasta, mihin edellinen heitto pysähtyi.

. Frisbeegolfia voit pelata yksin tai ryhmässä.

. Frisbeegolfrataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Pelin on voittanut se pelaaja, joka on kiertänyt koko radan vähimmillä heitoilla.

. Väylien pituudet vaihtelevat 50 metristä 300 metriin.

. Väylän aikana frisbeetä on tapana vaihtaa pelitilanteen ja peliväylän mukaan.

. Frisbeegolf-radat ovat yleensä pinnanmuodoltaan vaihtelevassa maastossa, joka tarjoaa luonnollisia esteitä frisbeen lennolle.

. Voit pelata millä tahansa frisbeellä, mutta helpoimmin se sujuu tarkoitusta varten suunnitelluilla kiekoilla. Kiekkoja on satoja erilaisia, mutta lajia aloitteleva pärjää hyvin 1–3 kiekolla.

. Hyvän kiekon saa vajaalla kymmenellä eurolla, kolmen kiekon aloituspakkauksen alle kolmella kympillä.

. Frisbeegolfiin voit tutustua helposti: ratoja on Suomessa yli 700 ja suurin osa niistä vapaasti kaikkien käytettävissä.

. Tietoa radoista sekä ohjeita pelaamiseen ja kiekkojen valintaan: frisbeegolfradat.fi.

. Petri Hakkarainen

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Heittäjäkansa hurahti liitokiekkoon – Jukka Rasila suuntaa yöjuoksunsa nyt frisbeegolfin pariin ja treenaa viisi kertaa viikossa SM-kisoihin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Heittäjäkansa hurahti liitokiekkoon – Jukka Rasila suuntaa yöjuoksunsa nyt frisbeegolfin pariin ja treenaa viisi kertaa viikossa SM-kisoihin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje