"Hukkaamme aikaa, kun kiistelemme tunneperäisistä asioista" – Suomen ja Ruotsin väestöennusteiden jyrkkään eroon on yksi muita selvempi syy

Suomalaista väenpaljoutta Kuninkuusraveissa Kaustisella vuosikymmeniä sitten. Arkistokuva.
Suomalaista väenpaljoutta Kuninkuusraveissa Kaustisella vuosikymmeniä sitten. Arkistokuva.
Kuva: Harri Toivola
Jaa artikkeli

Ennusteet Suomen ja Ruotsin väestökehityksestä ovat suomalaisten kannalta lähinnä murheellista luettavaa.

Jos kehitys jatkuu 20 vuotta nykyisellään, Suomen asukasmäärä on vuonna 2040 jokseenkin sama kuin nyt. Ruotsalaisia on silloin melkein miljoona enemmän kuin nyt.

"Hukkaamme aikaa, kun kiistelemme tunneperäisistä asioista" – Suomen ja Ruotsin väestöennusteiden jyrkkään eroon on yksi muita selvempi syy

Myös väestön ikärakenteet kehittyvät rajusti eri suuntiin. Suomessa lisää väkeä tulee käytännössä vain yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, kun taas Ruotsissa kasvua on lähes kaikissa ikäryhmissä.

Alueilla muutoksia, mutta iso kuva pysyy

Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä ei usko, että perusuralta pystyttäisiin hyppäämään kovin nopeasti pois.

– Liikkumavara on pieni. Paikallisesti voi tapahtua suuriakin muutoksia, mutta koko maan tasolla väestökehityksen osatekijät eivät yleensä kovin nopeasti muutu.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksen tapaisilla toimilla on alueille iso merkitys, mutta väestöennusteen valtakunnallista kuvaa niilläkään ei pystytä muuttamaan, Aro arvioi.

– Toimilla on tietysti isot kerrannaisvaikutukset alueen muuhun kehitykseen. Maan sisällä kehitys voi tasapainottua, kun työtä tehdään riittävän pitkään ja johdonmukaisesti.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maahanmuutto vaikuttaisi nopeimmin

Aikaisempien väestöennusteiden osuvuutta on tutkittu, ja tulos on ollut usein samanlainen.

– Kasvavilla alueilla ennusteet ovat menneet yleensä alakanttiin. Supistuvilla alueilla väestölle taas on ennustettu paljon maltillisempaa supistumista kuin todellisuudessa on käynyt.

Suomen väestöennusteen pohjaksi purettiin auki toteutuneen kehityksen tilastoja pääosin vuosilta 2015-2020. Mukana ovat syntyvyys, kuolleisuus, maahanmuutto ja maastamuutto, maan sisäinen muuttoliike sekä muuttoalttius eri ikäryhmistä, eri alueilta ja eri alueille.

"Hukkaamme aikaa, kun kiistelemme tunneperäisistä asioista" – Suomen ja Ruotsin väestöennusteiden jyrkkään eroon on yksi muita selvempi syy

Siltä pohjalta ennustetaan, mihin kehitys vie kahdessa vuosikymmenessä, jos isoja poikkeamia ei tule. Oletuksena on esimerkiksi, että Suomen nettomaahanmuutto säilyy 15 000 henkilön vuositasolla.

– Jos luku kasvaisi merkittävästi tulevina vuosina, se tietysti parantaisi tilannetta. Samoin jos syntyvyys lähtisi kasvuun kaikkialla Suomessa.

Suomen värikartalla Etelä-Suomi ja koko länsirannikko erottuvat suotuisamman tulevaisuuden alueina. Se ei ollut yllätys aluetutkijalle, joka on operoinut vuosia elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen parissa.

– Kun siihen ottaa vielä väestökehityksen osatekijät, luonnollisen väestönlisäyksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton, kaikki kolme osatekijää ovat sellaisia, jotka ovat lännessä paremmassa asennossa kuin sisämaassa ja idässä.

Luvut vahvistavat toisiaan. Jos kunta saa muuttovoittoa, se yleensä heijastuu positiivisesti syntyvyyteen, joka taas tasapainottaa luonnollista väestönlisäystä ja ikärakenteen muutosta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruotsi investoinut myös pohjoiseen

Ruotsin kartalta näkyy, että väestökehitys pohjoisessa ja Merenkurkun rannoilla on paljon parempi kuin vastarannalla Suomessa.

Aro selittää Twitterissä, että Pohjois-Ruotsiin on tullut valtavasti investointeja ja työpaikkoja 2010-luvulla. Lisäksi Ruotsi on panostanut muun muassa nopeisiin ratayhteyksiin ja koulutukseen esimerkiksi Uumajassa.

Aron mukaan tärkein syy väestökehitysten eroon on kuitenkin Ruotsin pitkään jatkunut maahanmuutto ja sen vaikutus väestö- ja ikärakenteeseen.

Häntä harmittaa, että keskustelu maahanmuutosta on Suomessa lähinnä jankkaamista siitä, tarvitaanko koko maahanmuuttoa.

– Meillä ei juuri keskustella siitä, miksi me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa ja miten tavoitteisiin päästään. Hukkaamme aikaa, kun kiistellemme toisarvoisista ja tunneperäisistä asioista.

Hänen mukaansa Suomi on jäljessä kaikkia muitakin Pohjois-Euroopan maita maahanmuuton määrässä ja käytännöissä. Myös ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä ollaan muita jäljessä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kehitysmaista vain pieni osa tulijoista

Maahanmuuttoa epäilevät ottavat usein varoittavaksi esimerkikseen maahanmuuttajien sosiaaliset ongelmat Ruotsissa. Maan väestönkasvun ajatellaan perustuvan vain siihen, että köyhistä ”kehitysmaista” muuttaa ihmisiä Ruotsiin. Tilastot kertovat muuta.

– Kaivoimme tilastoja Suomen ja Ruotsin toteutuneen kehityksen osalta kuuden vuoden ajalta. YK:n Inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ruotsin kaikista maahanmuuttajista vain 13 prosenttia oli tullut alhaisimman kehitystason maista. Suomessa vastaava luku oli kahdeksan prosenttia.

Ruotsalaisten omien ennusteiden mukaan 77,5 prosenttia väestökasvusta vuoteen 2040 mennessä selittää maahanmuutto ja 22 prosenttia luonnollinen väestönlisäys. Syntyvyys on siis kuolleisuutta runsaampaa, ja 40 prosenttia kasvusta perustuu Ruotsissa syntyneisiin.

– Erityistä on se, että Ruotsissa syntyvyys on joka vuosi kuolleisuutta runsaampaa vuoteen 2040 asti. Suomessa jo vuosi 2015 oli ensimmäinen, jolloin kuolleisuus ylitti syntyvyyden.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilastoinnissakin hankaluuksia

Ruotsissa nettomaahanmuuton määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna. Sitä se on ollut jo vuosikymmeniä.

– Nyt se alkaa näkyä ikärakenteen kehityksessä, kun asiaa tarkastellaan kymmenvuotisikäryhmittäin.

Ruotsissa väestö kasvaa 15–24-vuotiaissa ja myös kaikissa yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä.

– Se parantaa heidän suhteellista asemaansa, kun ajatellaan työvoiman saatavuutta ja yleisiä talouden mekanismeja. Ruotsi saa vielä suuremman demografisen kasvupiikin meihin verrattuna optimaalisesta ikärakenteesta ja sen kasvusta.

Suomessa tilastointia hankaloittaa se, että uudelle paikkakunnalle siirtyvät maahanmuuttajat tavallaan katoavat tilastoista maahanmuuttajina.

– Meillä pystytään tarkastelemaan sen jälkeen vieraskielisten liikkumista Suomen sisällä. Siitä voidaan päätellä, missä asuu nimenomaan maahanmuuttajia.

Väestörekisteriin kirjataan yksi äidinkieli, ja Suomessa se on joko suomi, ruotsi tai saame. Jos äidinkieli on jokin muu, kyse on vieraskielitaustaisesta.

– Kun katsotaan vuoteen 2040, Suomessa maahanmuuttajien jatkomuutot muuttuvat merkityksellisemmiksi, koska muut tekijät ovat aika negatiivisia.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje