Huono nukkumisasento voi tuntua kipuoireena – Asiantuntija kertoo, milloin hälytyskellojen pitäisi soida

Hyvästä unesta puhutaan paljon. Fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylinen kertoo, että ihmiset eivät aina tunnista, että nukkuma-asento voi aiheuttaa kipuoireita. Kivun syytä etsitään herkästi siitä, mitä on tehty päivällä.

Hälytyskellojen pitäisi soida Ylisen mukaan ainakin silloin, jos yöllä tai aamulla herätessä olo on huonompi kuin nukkumaan mennessä.

– Yön aikana kehon pitäisi levätä, eli aamulla pitäisi olla aika hyvässä kunnossa, Ylinen summaa.

Hän on tutkinut nukkumisergonomiaa ja seurannut tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimuksia kymmenien vuosien ajan.

Yhtä, kaikille sopivaa neuvoa on Ylisen mukaan vaikea antaa. Tärkeintä nukkumisergonomiassa on nukkuma-asento.

– Samalla tavalla kuin hyvä ryhti on tärkeä pystyasennossa, se on myös nukkuessa.

Kaula- ja selkärangan tulisi olla suorana. Jos asento on kamalan kiero, kipeytymisiä tulee herkästi. Nukkuma-asentoa voidaan hallita tyynyjen kanssa.

– Tyynyjä käytetään paljon nukkuma-asentojen mallaamiseen esimerkiksi halvauspotilailla, jotta heidän asentonsa saadaan hyväksi. Samaa voidaan soveltaa muillekin.

. Kipu voi tuntua eri puolilla kehoa Nukkuessa ihminen ei hallitse asentoaan. Kaikilla "huono" nukkuma-asento ei kuitenkaan aiheuta kipuja.

– Jos henkilö on terve, notkea ja nuori, hänhän voi nukkua melkein missä asennossa vaan. Kun tulee ikää ja jäykkyyksiä, nukkumisasento vaikuttaa ja voi aiheuttaa kiputiloja, Ylinen kertoo.

Kipua voi olla missä tahansa osassa kehoa. Yleisimmin kipua on niskassa ja sen jälkeen selässä. Kolmantena ja neljäntenä tulevat olkapää- tai lonkkakivut.

Huono nukkuma-asento voi ilmetä myös esimerkiksi yöllisenä käsien puutumisena ja pistelynä.

– Jos puutuminen on yöaikaista ja ravistelu auttaa, niin ongelma liittyy yleensä nukkuma-asentoon, Ylinen kertoo.

Lievää rannekanavaoireyhtymää voidaan hoitaa lastoittamalla ja venyttelyllä.

. "Ohut mökkipatja huonoin" Patjoja ja sänkyjä on monenlaisia. Yleisenä linjanvetona Ylinen pitää sitä, että halvalla ei saa hyvää, mutta 10 000 euroa patjaan ei hänen mukaansa tarvitse laittaa.

– On ollut potilaita, jotka ovat sijoittaneet hirveän määrän rahaa ja todenneet, että nyt menee huonompaan suuntaan. Kallis sänky ja patja ovat jääneet pois käytöstä.

Huonoin vaihtoehto Ylisen mukaan on viiden sentin paksuinen mökkipatja. Liian kulunut tai ohut patja voi antaa liikaa periksi, mikä voi aiheuttaa painekipua.

. Vesisänkyjen Ylinen arvioi kadonneen markkinoilta, kun ihmiset eivät enää ostaneet niitä, vaan valitsivat parempia sänkyjä.

– Kyllähän vesisänkykin voi olla ihan hyvä, jos nukkuu pelkästään selällään. Ongelmana on, että normaalisti ihmiset kääntyvät noin puolen tunnin välein. Se tarkoittaa, etteivät he nuku pelkästään selällään.

Niin sanottujen vyöhykepatjojen idea on periaatteessa hyvä, mutta ongelmana Ylisen mukaan on mitoitus. Kaksimetrisen ja 150-senttisen henkilön vyöhykkeet ovat ihan eri paikoissa.

– Patjan päälle ei ole merkattu, missä paikassa lonkan ja olkapään kuuluu olla. Ne voivat joutua aivan vääriin paikkoihin. Vyöhykkeistä voi olla haittaa, jos ne osuvat vääriin kohtiin.

. Pohjalaiset laittoivat hynttyyt yhteen . Nukkumisergonomia on kiinnostanut viime aikoina myös Etelä-Pohjanmaalla. Paikalliset toimijat löivät hynttyyt yhteen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin opiskelijat testauttivat neljän kuukauden aikana patjoja sadoilla ihmisillä Kuortaneella ja Seinäjoella.

Taustalla oli lapualainen patjayritys Rosbed Oy, jonka yrittäjä Aulis Niemi on vuosikymmenten aikana kehittänyt muun muassa ilmakenno- ja jousikasettipatjoja. Nyt kehityskohteena on vyöhykepatja, jossa on kovempia ja pehmeämpiä osia.

Koska patjan yksilöllinen räätälöinti jokaiselle ihmiselle erikseen on melko työlästä, Niemi keksi ajatuksen. Tavoitteena oli saada tarpeeksi mittava aineisto, jonka avulla painemattomittauksen voisi ohittaa ja tiedon oikeista vyöhykkeistä saisi syöttämällä ohjelmaan ihmisen painon lisäksi hartioiden, vyötärön ja lantion ympärysmitat. Yhteystyöhän lähtivät mukaan Kuortaneen urheiluopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

. Seamkin projektipäällikkö Marika Kääriäinen kertoo, että heille lähtökohtana oli Seamkin uuden oppimisympäristön hyödyntäminen. Lisäksi opiskelijoille hanke toimi asiantuntijuuden jakamisen harjoitteluna ja yrittäjyyskasvatuksena.

Hyvinvointi kuuluu ammattikorkeakoulun painoaloihin.

Testausta tehtiin Kuortaneen urheiluopistolla. Opiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä korostaa nukkumisen merkitystä osana hyvinvointia, ja hänen mukaansa opisto tekee muutenkin paljon yhteystyötä asiakasyritysten kanssa.

– Tätä tutkimusta ei olisi pystytty tekemään pelkästään meidän resursseilla. Kun saatiin tämä porukka kasaan ja yliopistokeskukselta apua analyysiin, niin se mahdollisti, että tutkimus voitiin viedä läpi, Niemi kertoo.

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijatohtori Jussi Rasku rakensi tekoälyn avulla mallin, jota hyödynnettiin mittaustulosten analysoinnissa.

Varsinaisia yllätyksiä tulokset eivät tuoneet. Niemen mukaan tutkimus vahvistikin alkuperäistä ajatusta vartalon muotojen ja painon merkityksestä.

Korjattu 21.3. klo 15.51 hyvinvointibisnes ei ole ammattikorkeakoulun kärkihanke, vaan hyvinvointi kuuluu ammattikorkeakoulun painoaloihin.

.Oikaisu

Kirjaudu sisään

Huono nukkumisasento voi tuntua kipuoireena – Asiantuntija kertoo, milloin hälytyskellojen pitäisi soida

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje