<p>Kun ulko-oven avaa, vastaan iskee vahvan imelä, mutta yllättävän kevyt tuoksu.</p>.<p>On vaikea arvella, mistä tuoksu oikein on peräisin. Kummastus sen sijaan on selkeästi luettavissa, sillä kuin tilauksesta <strong>Johanna Koski</strong> ilmestyy vierelle.</p>.<p>Mysteeri valkenee.</p>.<p>Tuoksun lähteeksi paljastuu nimittäin pieni, noin kuuden sentin pituinen pala kuivattua puuta, tarkemmin sanottuna Palo Santoa. Suitsukkeen lailla poltettavia puunpalasia kuivakypsytetään monta vuotta, jotta puun lakritsinen tuoksu vahvistuu.</p>.<p>– Sen on tarkoitus piristää ja kohentaa mielentilaa, Koski selittää. </p><p>Tuoksu leijailee koko aamun ympäri pientä hyvinvointistudiota, jossa hän tekee hypnoosihoitoja.</p>.<p>Hypnoosilla tarkoitetaan yleensä sellaista syvärentoutumistilaa, jossa on mahdollista käsitellä alitajunnan kiemuroita ilman, että vajoaa unitilaan. Kliinisessä kontekstissa voidaan puhua hypnoterapiasta, jota antaa psykiatri tai joku muu lääketieteellisestä taustasta tuleva.</p>.<p>– Syvärentoutukseen liu'utaan vähän kuin "tavallisen" rentoutuksen kautta. Tapaan sanoa, että nyt luetaan iltasatua, ja asiakas saa hengittää ja rauhoittua juuri siihen tahtiin kuin itse pystyy, Koski kertoo lähestymistavastaan ja painottaa, että hypnoosiin ei voi ikään kuin taikoa ketään.</p>.<p>Hypnoosia voidaan käyttää melkein minkä tahansa psyykkisen, psykofyysisen tai fyysisenkin probleeman hoidossa. Tärkeämpää tosin on asettaa rajat sille, keitä ei pidä tai saa hoitaa hypnoosilla. </p><p>Sellaisiin lukeutuvat esimerkiksi ihmiset, joilla on psykoosisairauksia tai joiden todellisuudentaju on muuten hämärtynyt.</p>.<p>Hypnoosissa keskitytään ihmismieleen, joka on varsin monimutkainen asia. Hoidoissa pyritään jotenkin muuttamaan ihmisen ajatus- ja merkitysrakenteita, kuten vaikkapa uskomuksia asioista. </p><p>Siksi hypnoosihoitoja tekevän on varsin oleellista olla perillä siitä, mitkä ovat hänen ammattitaitonsa ja osaamisensa rajat.</p>.<p>Siksi hoitoja tekevän olisikin hyvä tunnistaa missä kohtaa tullaan siihen, että tarvitaan tiettyyn asiaan tarkemmin perehtynyttä ammattilaista.</p>.<h2>"Käytösmallit istuvat tiukassa"</h2>.<p>Hypnoosista apua hakee kirjava joukko erilaisia ihmisiä, eikä Johanna Kosken mukaan hänen asiakaskunnastaan voi yksilöidä yhtä tiettyä ihmisprofiilia tai sukupuolta. </p><p>Hän on kuitenkin huomannut hengellisyyden kiinnostavan erityisesti nelikymppisiä sekä nuorempia naisia.</p>.<p>Apua haetaan elämään negatiivisesti vaikuttaviin asioihin, kuten sosiaalisten tilanteiden jännitykseen, itsevarmuuden saamiseen tai vaikka tupakoinnin tai muun paheen lopettamiseen.</p>.<p> – Hypnoosissakin voi valehdella itselleen. Ihmisen on kuvaannollisesti riisuttava itsensä toisen edessä, ja silloin saattaa tuntea suuria tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä voimakkaasti, Koski sanoo.</p>.<p>Ihmisen käyttäytymistä ohjaa Kosken mukaan moni ulkoa opittu tapa, joita vahvistetaan sekä kotona että koulussa. Sellainen on esimerkiksi siivoaminen ja kodin siivottomuuteen liittyvä häpeä. </p><p>Se voi kasvaa niin mittavaksi, että kotiin ei halua vieraita, ja siivottomuus aiheuttaa ahdistusta.</p>.<p>Suhteellisuudentaju voi kadota kokonaan – se, mikä itselle voi olla totaalinen kaaos, on toiselle normaali arkisiivo.</p>.<p>– Pitää uskaltautua heittäytyä ja sanoa itselleen, että tämä on mun elämä, tämä on mun polkuni. Ihmisellä on täysi oikeus muuttaa omaa itseään huolimatta siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut tai mitä siellä on opetettu, Koski sanoo päättäväisesti.</p>.<p>– Jos siivous tuottaa ongelmia siksi, että siitä on tehty negatiivissävytteinen velvollisuus aiemmin, aikuisiällä voi siivota vaikka tanssien tai laulaen. Voi laittaa parhaimmat vaatteet päälle ja siivota ja vetää samalla samppanjaa. </p>.<h2>Lapsuuden arvet näkyvät aikuisiälläkin</h2>.<p>Hypnoosista apua hakevilla saattaa olla taustallaan hyvin paljon ikäviä ja suorastaan traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Niitä käsitellään monin eri tavoin. Jotkut eivät halua missään nimessä kohdata koskaan enää uudelleen lapsuudessa tapahtuneita asioita.</p>.<p>Kun omien vaikeiden kokemusten välttelemisen ynnää yhteen sisäisiin tai ulkoisiin odotuksiin ja käyttäytymismalleihin, voi olla helpostikin jumissa itsensä kanssa. Silloin haetaan ulkopuolista apua.</p>.<p>Vaikka Koski tekee nykyään myös hypnoosihoitoja, paikkakunnallaan hänet tunnetaan alun perin energiahoitajana. Taustansa hän kertoo olevan nimenomaan energiahoidoissa. Edelliseltä ammatiltaan hän on kampaaja.</p>.<p>– Siksi monet ajattelevat, että eihän tänne nyt voi tulla, kun nämä ovat sellaista humpuukia. He saavat ajatella näin niin kauan, kuin haluavat asiaa näin ajatella.</p>.<p>Hän tosin painottaa heti perään, että jokainen saa tehdä valintansa ja päätöksensä aivan itse kuten parhaaksi näkee.</p>.<p>– Siitä huolimatta koen, että jokaiselle tulee elämässään sellainen tietynlainen hetki, jolloin haluaa pohtia ja käsitellä näitä asioita. Silloin toivon, että hän saa apua keneltä tahansa sitä pyytääkään.</p>.<h2>Hoitojen tekeminen ei takaa ammattilaisuutta</h2>.<p>Hypnoosihoitoja tekevät voi jaotella karkeasti kahteen ryhmään: niihin, joilla on terveydenhuollollista ja lääketieteellistä taustaa, sekä niihin, joilla tällaista taustaa ei ole. </p><p>Heille ei ole vakiintunutta nimitystä, mutta yleisimmin puhutaan maallikoista.</p>.<p>– Hypnoosin varomaton ja "amatöörimäinen" käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Hypnoosi ei ole vaihtoehto- tai täydentävä hoitomuoto vaan lääketieteellisesti validiksi todistettu työkalu, kertoo Tieteellinen hypnoosi ry:n hallituksen jäsen, lääketieteen lisensiaatti ja psykiatriaan erikoistuva lääkäri <strong>Dagfinn Majeskog</strong>.</p>.<p>Sekä Tieteellinen hypnoosi ry:n että Majeskogin henkilökohtainen näkemys on, että nimikkeinä hypnoterapeutti tulisi asettaa samalla tavalla suojatuksi, kuin esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri ovat.</p>.<p>Perusteluina on muun muassa se, että mieli ei ole yksinkertainen asia, ja sen ymmärtäminen ja hoitaminen vaatii monimuotoista, akateemista osaamista ja koulutusta.</p>.<p>Terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus on ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään sekä ammattitoiminnasta potilaalle koituvat mahdolliset hyödyt ja haitat.</p>.<p>– Mikään muu pohjakoulutus, kuin psykoterapeutin, hammaslääkärin, lääkärin tai psykologin pohjakoulutus ei voi tuoda sellaista tietotaitoa, että hypnoosia voisi täysin huoletta käyttää muun muassa mielenterveyden ongelmien hoitamiseen, Majeskog kertoo.</p>.<h2>Puuttuva valvonta vaikeuttaa potilasturvallisuutta</h2>.<p>Suomessa hypnoosihoitoja ilman lääketieteellistä taustaa voi tarjota kuka tahansa. Tällaisissa tapauksissa toiminta lasketaan niin kutsutun vaihtoehtolääkinnän palveluihin. Niihin ei erillisenä terveydenhuollon palvelualana myönnetä yksityisen terveydenhuollon toimilupaa, joista vastaa aluehallintovirasto (avi).</p>.<p>Avin toiminnan lähtökohtana ovat muun muassa laki yksityisestä terveydenhuollosta sekä potilaslaki, joka määrittää potilaan asemasta ja oikeuksista. Jos toiminta ei ole luvitettua eli on maallikon tekemää, se ei ole avin näkökulmasta terveydenhoitoa vaan jotain muuta.</p>.<p>Osana avin lupaprosessia tarkastetaan lupaa hakeneen ammattioikeudet. Se tarkoittaa, että toimilupa määräytyy ammatin mukaan eikä erikseen eriteltyjen hoitomuotojen mukaan. Toisin sanoen vaikkapa hammaslääkärin palvelut määritellään hammaslääkäripalveluiksi, riippumatta hoitomuodosta tai hoitotoimenpiteistä.</p>.<p>Annetusta hoidosta terveydenhuollon ammattilaisen tulee aina tehdä potilasasiakirjamerkinnät.</p>.<p>Käytännössä siis kuka tahansa voi tehdä hypnoosihoitoja toiminimellä, sillä erillisiä vaatimuksia toiminnalle ei ole. Hypnoosivalmennuskursseja järjestää yksittäisten yksityistahojen lisäksi sekä Suomen Hypnoosiliitto ry että Tieteellinen hypnoosi ry sillä erolla, että jälkimmäisen jäseneksi pääsevät ainoastaan hypnoosia työssään käyttävät lääketieteen ammattilaiset.</p>.<p>Hypnoosihoidosta haetaan apua yksinkertaisesta tupakkariippuvuudesta vaikeaselkoisiin ja monisyisiin traumoihin. Joskus työskentelyn keskiössä voi olla suhde itseensä tai muihin. Silloin lähestytään jo psykoterapiaa. </p>.<p>Vaikka hypnoosista saisikin apua vaivoihinsa, Majeskog muistuttaa, että toimintaa ohjaa vahvasti potilasturvallisuus, jota ei saa laiminlyödä. </p><p>Aivan yhtä tärkeää on ammattietiikka, jota karttuu yhdessä ammattitaidon kanssa. Niiden kiemuroita, ja velvollisuuksia, taasen ei opi ilman akateemista koulutustaustaa.</p>.<p>– Lääkäreitä valvoo sekä avi että Valvira. Maallikoilla valvovaa tahoa ei ole, joten jos kävisikin jokin komplikaatio, potilaalla ei juuri oikeuksia ole.</p>.<p><em>Juttua varten on haastateltu myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aulikki Hautsaloa. Avi eikä Hautsalo ota kantaa yksittäisten yhdistysten toimintaan.</em></p>