Jari Ikkelä ja Sami Seppänen ovat ahkerasti työskenteleviä yrittäjiä ja alkoholisteja – Nyt he haluavat kertoa raitistumisestaan auttaakseen muita

Sami Seppästä ja Jari Ikkelää yhdistää muutama asia. Kumpikin on kotoisin Kauhajoelta, ja molemmat työskentelevät yrittäjinä. Yhteistä on myös se, että he ovat raitistuneita alkoholisteja, jotka ovat hakeneet apua ongelmaansa.

Miehet ovat tavanneet toisensa ammatillisessa, vertaistuellisessa avopäihdehoidossa Kauhajoella. He haluavat kertoa kokemuksistaan, jotta muut riippuvuussairaudesta kärsivät uskaltaisivat hakeutua hoitoon.

Kumpikin miehistä haluaa korostaa, että mielikuva alkoholiongelmaisesta ojassa makaavana "rapajuoppona" on väärä.

Jari Ikkelä haluaa kyseenalaistaa erityisesti alkoholinkäyttöön ja työssäkäyntiin liittyvän yleisen myytin.

– On väärin, että töissä käyntiä käytetään mittarina sille, onko joku alkoholisti vai ei.

– Jokainen juoppo sanoo, että "aina olen työni hoitanut", koska se antaa tekosyyn jatkaa juomista. Jos joku sanoo noin, hän on varmasti juoppo. Ihminen on juoppo, vaikka kävisikin töissä, jos joka ilta menee litra viiniä, Ikkelä heittää.

Hänen mielestään työntekoa käytetään pelastusköytenä, johon tarttuvat myös alkoholistin läheiset ja työkaverit, jotka eivät halua nähdä ongelmaa. Ja se on harmi, koska ongelman kieltäminen pitkittää turhaan avun hakemista.

Toki koskaan ei ole myöhäistä, ja moni "toivottomanakin" pidetty tapaus on raitistunut, miehet täsmentävät.

. Puoliso maksoi hoidon Hoitoa alkoholisteille on kyllä tarjolla, mutta sinne pääsy ei ole aina itsestäänselvyys.

Sami Seppänen kertoo lopettaneensa alkoholin käytön joulukuussa 2017, Suomen 100-vuotispäivänä.

Aluksi hän yritti pinnistellä itsekseen ilman alkoholia, ja treenasi omien sanojensa mukaan "kuin hullu." Jo erota halunnut puoliso jäi, ja sai Seppäsen houkuteltua alkoholiriippuvaisille tarkoitetulle luennolle.

Ilmaisen luennon jälkeen Seppänen lupasi sitoutua vuoden kestävään avohoito-ohjelmaan, ja haki sitä varten maksusitoumusta kaupungilta.

– Se oli siihen aikaan erittäin hankala prosessi. Menin ensin työterveyteen kertomaan ongelmastani ja kerroin ohjelmasta, johon tarvitsisin maksusitoumuksen. Lopulta ilmeni, että minun olisi ensin pitänyt kulkea kolme kuukautta jossain keskustelemassa, onko minulla alkoholiongelma vai ei.

– Sanoin, että jos odotan kolme kuukautta, se on jo myöhäistä ja olen taas radalla.

Onneksi puolisolla oli säästössä rahaa, ja hän maksoi Seppäsen hoidon.

. Matkailualan yrittäjänä Ylläksellä työskentelevä Jari Ikkelä puolestaan kertoo, että hänen kotikuntansa Kolari myönsi maksusitoumuksen hyvin nopeasti, vain yhden puhelinsoiton jälkeen.

– Terveyskeskuskäynneistäni tuli ilmi alkoholinkäyttöni. Se meni pikemminkin niin päin, että oltiin kiitollisia, että olin löytänyt hoitopaikan.

Ikkelän ja Seppäsen mielestä heidän tilanteensa osoittavat, ettei hoitoon pääsy ole välttämättä tasapuolista, vaan voi riippua asuinpaikasta ja omasta rahatilanteesta.

Pelkästään vuoden kestävä avohoito maksaa tuhansia euroja, laitoshoito olisi vielä kalliimpaa.

– On paljon ihmisiä, joille 4 000–5 000 euroa voi olla täysin ylivoimainen summa, Ikkelä sanoo.

. Terveydenhuollossa ei kerrottu hoitovaihtoehdoista Jari Ikkelän mielestä selvästi alkoholiongelmasta kärsivälle pitäisi terveydenhoidossa mainita alkoholiriippuvaisille tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista.

Ikkelä kertoo olleensa elämänsä aikana useita kertoja hoidossa hänen alkoholinkäyttöönsä liittyvien haimatulehdusten takia. Haima myös leikattiin Ikkelän ollessa vasta vähän yli kolmekymppinen.

– Kertaakaan ei puhuttu siitä, mitä hoitoja olisi tarjolla. Sanottiin vain, että kannattaisi lopettaa juominen.

Leikkauksesta ja toistuvista tulehduksista huolimatta Ikkelä jatkoi entiseen tapaan, kunnes raitistui vajaat neljä vuotta sitten. Ikkelän hoitoon houkutteli ystävä.

Ikkelän juominen liittyi usein sosiaalisiin tilanteisiin, myös hänen työssään markkinointipäällikkönä ja myöhemmin matkailualan yrittäjänä.

Hänen mielestään alkoholia pidetään niin itsestään selvänä osana eri tilanteita, että välillä hämärtyy, onko tilanne olemassa alkoholia varten vai toisin päin.

– Alkoholinhan saa liitettyä mihin tahansa, grillauksesta saunomiseen.

. Aina selvänä rekan rattiin Sami Seppänen kertoo, että vaikka hän oli aloittanut juomisen jo hyvin nuorena, hän ei pitkään aikaan ymmärtänyt, että hänen tapansa käyttää alkoholia oli ongelma.

– Pidin juomistani normaalina. Ajoin työkseni rekkaa ja maalasin autoja. Ajattelin, että raskas työ vaatii raskaat huvit, Seppänen kuvailee.

Sami Seppänen on kuljetus- ja autokorjaamoalan yrittäjä. Seppäsen mukaan hänen juomisensa muuttui ongelmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun talon rakennus perheelle alkoi.

. Luin lapsille iltasatuja, mutta ajatukseni olivat kaljatölkissä. Sami Seppänen . Aiemmin Seppänen oli ajanut joka toinen viikko rekkaa, ja hänen oli pitänyt pitäytyä selvinpäin ainakin ajoviikot. Talotyömaan ja maalaustyön ohessa sen sijaan löytyi aina mahdollisuus oluenjuontiin.

Sami Seppänen joi alkoholinsa hyvin perinteisessä paikassa: autotallissa. Sinne hän sulkeutui ja lukitsi oven perässään saadakseen olla rauhassa. Perheelleen hän väitti autotallissa olevan liikaa maalinkäryä, jotta muut voisivat siellä oleskella.

– Luin lapsille iltasatuja, mutta ajatukseni olivat kaljatölkissä. Kun lapset oli saatu nukkumaan, menin autotalliin juomaan. Lopulta olutta meni laatikko illassa, ja konttasin kotiin aamulla kolmen aikaan.

. Ajan myötä ongelma vain paheni. Seppänen alkoi tarvita aamuisinkin pari olutta päästäkseen hereille.

Hän kertoo alkaneensa vältellä ihmisiä ollessaan selvin päin.

Havahduttavaa oli myös se, että Seppänen huomasi kiertävänsä monessa eri kaupassa niin Kauhajoella kuin Kurikassa ostamassa olutta, jottei kukaan huomaisi, kuinka paljon alkoholijuomaa kului.

Perhe-elämä alkoi kärsiä, ja parisuhde laimeni.

– Pelkäsin, että menettäisin perheeni, ja sen jälkeen kukaan ei enää pitäisi minua aisoissa.

. Alkoholi ei enää ohjaa elämää Millä tavalla miesten elämä sitten on muuttunut sen jälkeen, kun he lopettivat juomisen?

Sami Seppänen kertoo eronneensa vaimostaan, ja olevansa nykyään vuoroviikkoisä.

Jari Ikkelä puolestaan mainitsee sairastuneensa puolitoista vuotta sitten ykköstyypin diabetekseen.

Raitistuminen ei siis poistanut kaikkia ongelmia heidän elämästään. Silti kumpikin on ratkaisuunsa tyytyväinen.

Sami Seppänen mainitsee krapulattomat aamut, rahan säästymisen ja kyvyn olla lasten kanssa läsnä ja toimintakykyinen. Yksiolokaan ei enää pelota. Hän uskoo pystyvänsä kohtaamaan ihmisiä aiempaa paremmin omana itsenään, ja jonain päivänä vastaan voi kävellä uusi elämänkumppani.

– Vapaus on suurin asia, kun alkoholi ei enää ohjaa elämää, sanoo Seppänen.

Kun alkoholi jää pois elämästä, ihminen joutuu ikään kuin opettelemaan tuntemaan itsensä uudelleen. Monet sosiaaliset tilanteet voivat tuntua erilaisilta, kun ne kohtaa selvinpäin. Kaikissa tilanteissa ei ehkä viihdykään entiseen tapaan.

Ikkelän mukaan alkoholistin on hyvä tiedostaa, että tilalle voi tulla korvaavia addiktioita. Moni hurahtaa esimerkiksi liikuntaan.

Raitistumiselle ei ole kuitenkaan lopulta vaihtoehtoa.

– Tässä oltaisiin montussa, jos ei olisi menty hoitoon, Jari Ikkelä sanoo.

Kirjaudu sisään

Jari Ikkelä ja Sami Seppänen ovat ahkerasti työskenteleviä yrittäjiä ja alkoholisteja – Nyt he haluavat kertoa raitistumisestaan auttaakseen muita

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje