Sanotaan, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Moni taas toisaalta uskoo, että "lika barn leka bäst" (suom. samanlaiset sopivat yhteen). Deittausvalmentaja kumoaa turhia oikovat teoriat.
– Oivalsin asian muutama vuosi sitten. Matchin eli yhteensopivan parin löytäminen ei ole ollenkaan niin yksiselitteistä kuin monesti ajatellaan. Tutustuin amerikkalaisen antropologi Helen Fisherin nelikenttäteoriaan, joka on helpottanut valtavasti asioiden ymmärtämistä, kertoo deittausvalmentaja Mia Halonen.
Halonen viittaa oivalluksella työhönsä deittausvalmentajana, mutta myös omiin ihmissuhteisiinsa, jonka onnistumisia ja epäonnistumisia hän oli miettinyt vuosien aikana.
– Pitää paikkansa, että vastakohdat täydentävät toisiaan, mutta vain osassa tapauksista. Yhtä lailla samankaltaisuus viehättää, mutta sekään ei päde kaikkiin. On olemassa lisäksi muitakin tyyppejä, kuten seikkailullisia tai perinteitä rakastavia ihmisiä, joista kullekin tietyt arvot ja elämäntapa sopivat, Halonen määrittelee.
Siksi hänestä onkin ensiarvoisen tärkeää havainnoida omaa persoonaansa ennen kuin lähtee määrittelemään ominaisuuksia toivottavalle kumppanille.
Monesti ihmisessä on piirteitä useammasta kentästä. Halonen tietää, että toisinaan siinä piilee seikka, joka kaataa lupaavasti alkaneen suhteen.
– Ei kestetä sitä, että ihminen onkin piirteiltään isompi kuin se, mitä alun perin luultiin.
Se, että ihminen on moniulotteinen ja että yksinkertaisesti aina matchit eivät osu Halosen kuvaamille samoille kentille, on hänen mielestään lohdullista todettavaa.
– Ei tarvitse syyttää itseään siitä, että olisi tehnyt jotain väärin. Matchit eivät vain aina ole hyviä. Oli suuri huojennus, kun ymmärsin sen. Se on auttanut minua myös muiden auttamisessa. Oman tyypin tajuaminen on tärkeää.
Yksinkertainen, mutta arvokas ohje
Deittausvalmennuksessa hän kehottaa rehellisyyteen. Teeskentely ei kannata.
– Jos haluaa tasaista, turvallista elämää, niin jollain tavalla sen täytyy näkyä deittiprofiilista, jotta viehätät niitä ihmisiä, jotka haluavat kulkea samaan suuntaan.
Valmennukseen Mia Halonen kävi koulutuksen vuosina 2006–2007 Suomessa. Koulutus kulki rakkausvalmennuksen nimellä ja sen perustaja oli Sari Norkola. Omassa toiminnassaan Halonen muutti valmennuksen nimeksi deittausvalmennus.
– Ihmisillä oli valtava tarve, että etsisin heille sen oikean, mutta eihän ketään voi pakottaa rakastumaan. Deittausvalmennus kuvaa paremmin sitä, mihin tällä pyritään. Miten voit itse auttaa itseäsi, Halonen kuvailee.
Halosen valmennettavista suurin osa on miehiä, jotka etsivät itselleen naispuolista kumppania. Heille hänellä on kullan arvoinen ohje.
– Lukekaa naisten kirjoittamia romaaneja, eikä vain yhtä, vaan laajalla skaalalla. Sitä kautta saatte ymmärrystä naisten ajattelusta.
Monesti ohje yllättää miehet. Halosen näkemyksen mukaan miehet ja pojat eivät useinkaan tartu luontevasti naiskirjailijoiden teoksiin. Se näkyy hänen mukaansa erityisesti isänpäivän aikaan, jolloin lahjakirjoiksi kaupataan mieskirjailijoiden teoksia ja sotakirjallisuutta.
– Tästä syystä myös J.K. Rowling kirjoitti supersuositut Harry Potter -kirjansa etunimiään kuvaavilla kirjaimilla, Halonen heittää.
Tunnetuksi tosi-tv-ohjelman juontajana
Suomessa Mia Halonen tunnetaan parhaiten vuonna 2006 esitetyn Maajussille morsian - tosi-tv-ohjelman ensimmäisen kauden juontajana. Itseensä kohdistunutta ohjelman alkuaikojen julkisuutta Halonen pitää hämmentävänä.
– Minua pidettiin ikään kuin täysin tuntemattomuudesta esiin nousseena, vaikka jo tuota ennen olin toiminut vuosia Suomen suurimman radioaseman, Radio Suomen, valtakunnanverkon juontajana.
Pitkällä urallaan Halonen on tehnyt useaan otteeseen radiotyötä. Hän aloitti radiotoimittajana Ylellä vuonna 1988. Paria vuotta myöhemmin, vuonna 1990, hän toimi Ylen aloittaman uuden nuorisokanavan, Radiomafian, aloituskokoonpanossa.
Televisiossa Halonen on vaikuttanut useissa tosi-tv-tuotannoissa toimittajana. Viimeisimpänä niistä oli Suomi koomikoiden silmin -ohjelma, jota esitettiin televisiossa syksyllä 2022.
Rakas löytyi Kanadasta
Espoolaislähtöinen, mutta vanhempiensa kautta eteläpohjalaiset ja karjalaiset juuret omaava Halonen on asunut vuodesta 2017 lähtien Kanadassa. Omia ohjeitaan noudattaen hän löysi nykyisen puolisonsa deittailusivusto OkCupidin kautta vuonna 2016. Nykyiselle puolisolleen kanadalaiselle Tim Poustielle, Mia oli 96-prosenttinen "match".
– Tim tosin etsi kumppania 20 kilometrin säteeltä silloisesta asuinpaikastaan, mihin minun sijaintini Suomessa ei aivan vastannut, Halonen nauraa heleästi.
Tutustumisen jälkeen asiat etenivät nopeasti. Kun ensitreffeistä oli kulunut ainoastaan neljä kuukautta, vietettiin häitä Tampereella. Sen jälkeen pariskunta muutti Kanadaan, jossa yhteinen koti perustettiin Nanaimon kaupunkiin Vancouverinsaarelle.
Lähtö Tyynenmeren tuolle puolen ei ollut Haloselle ensimmäinen. Hän asui Yhdysvaltojen Kaliforniassa ollessaan 27-vuotias ja avioitui amerikkalaisen miehen kanssa. Myöhemmin liitto päättyi eroon ja Halonen palasi takaisin Suomeen.
Itsekin maahanmuuttajanainen
Seitsemän Kanadassa vietetyn vuoden jälkeen Mia Halonen näkee Suomen ja suomalaisuuden uudella tavalla.
– Meillä Suomessa on valtavasti asioita, jotka tulisi nähdä vahvuuksina, esimerkiksi koulutusmahdollisuudet ja niiden huokeat hinnat. Sukututkimuksesta kiinnostuneena nostan myös esiin sen, että suurin osa suomalaisista pohjautuu samoihin aineksiin. Jo pelkästään sen tulisi lisätä keskinäistä ymmärrystämme, hän pohtii.
Kanadassa 40 prosenttia väestöstä muodostuu ihmisistä, jotka ovat muuttaneet muualta Kanadaan tai ovat heidän jälkeläisiään. Koronavuosina Halonen työskenteli Kanadan Suomen suurlähetystössä julkisuusdiplomatian ja viestinnän tehtävissä, jossa hän laati aiheesta raportin.
– On tärkeää, että maahanmuuttajia ei niputeta tiukasti yhteen kategoriaan ja ajatella heidän olevan jonkinlaisia. Maahanmuuttoa on monenlaista. Olen myös itse maahanmuuttajanainen, jonka uusi kotimaa on Kanada.
Suomeen Halonen matkustaa pari kertaa vuodessa. Elokuussa hän saapui Suomeen työtehtävien vuoksi sekä juhlimaan 90-vuotiasta, teuvalaistaustaista äitiään.
