Kokeneet retkeilijät neuvovat, miten kokkaaminen onnistuu ilman sähköä – yksi retkikeitin on ylitse muiden

Lauri Höyssä

Hiljainen pihinä alkaa kuulua kaasupullosta. Pian sen viereisen retkikeittimen polttimossa alkaa palaa liekki.

Maassa on myös toinen trangia. Se on perinteisempi polttonesteellä lämpiävä versio. Sen vieressä on vielä kotimaisella biopolttoaineella käyvä ruuanlaittoväline, nimittäin risukeitin.

Korkeat sähkölaskut ovat tehneet sähkön riittämättömyyden kivuliaan selväksi suomalaisille. Yhdeksi vaihtoehdoksi hintojen hallitsemiseksi on ehdotettu muun muassa hetkittäisiä kiertäviä sähkökatkoja. Tämä tietysti herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kuinka kauan sähkökatkot kestäisivät? Miten niihin pitäisi varautua? Miten arjen askareet hoituvat ilman sähköjä?

. Yhteen näistä kysymyksistä osaavat vastata retkikeitinten käsittelijät. Kanapakettia aukova Tiina Tähtikari , risukeitintä sytyttelevä Sanna Ahtiainen ja lunta trangian kattilaan kaapaissut Sofia Rusi toimivat Lounais-Suomen partiopiirin huoltojaostossa, joka vastaa partiopiirin tapahtumien muonahuollosta. He taitavat luonnossa kokkaajan välineiden käytön risukeittimestä soppatykkiin, joten ruuanlaitto ilman sähköjä ei ole ongelma eikä mikään.

– Nämä laitteet sopivat hyvin retkeilijälle ja lapsikin voi hyvin käyttää näitä, Ahtiainen sanoo.

Vastaaville laitteille voi talvipakkasilla löytää käyttöä myös omalla takapihalla, jos sähkökatko pääsee yllättämään.

. Valmistautumisesta innostuville retkikeitin voi olla muutaman kympin investointi, joka mahdollistaa lämpimän aterian kenelle tahansa. Kaikille se ei kuitenkaan sovi, eikä siitä kaikille ole hyötyäkään.

– Itselleni maistuu salaattipöytäkin, niin tuskin tulee itselle tätä viriteltyä, Rusi hymähtää.

– Jos on pieniä lapsia, niin kyllä tämä lämmin pasta kuitenkin pelastaa päivän, Tähtikari huomauttaa.

. Iloinen puheensorina jatkuu ruuan kanssa puuhatessa. Risukeittimen kattilassa vesi alkaa kiehua, ja siihen lisätään teepussi. Kaasutrangialla paistuva kana saa kumppanikseen kypsymään kierrepastaa. Viimeisellä keittimellä lumi on alkanut muuttua vedeksi. Siitä tulee tiskivettä.

– Lumesta sulatettua vettä ei saa käyttää ruuanlaittoon, kun siinä on kaikkialla jotain epäpuhtauksia, Rusi valistaa.

. Sähkökatkon varalle ruuanlaittajat suosittelisivat polttonesteellä toimivaa retkikeitintä. Vaikka risukeittimeen voi löytää polttoaineen luonnostakin, perinteinen trangia on kuitenkin kokemuksen mukaan monipuolisin ja käyttövarmuudeltaan paras.

– Kaasussa on tietysti se huono puoli, että se jäätyy jos tulee liian kylmä, Ahtiainen kertoo.

Muitakin rajoitteita löytyy. Esimerkiksi mitään keittimistä ei voi käyttää useimpien taloyhtiöiden pihoissa eikä kaupungin puistoissa. Myös parvekkeella keittimen käyttö on turvallisuusriski. Keskustan kerrostaloasujalle ruuanlaittotapaa ei siis voi suositella, ellei jokaista ateriaa varten halua lähteä luontoretkelle.

– Toki taloyhtiössä voidaan neuvotella, onnistuisiko sähkökatkon aikana keittimen tai grillin käyttö, Ahtiainen pohtii.

Talvigrillausta kaikki kolme partiolaista suosittelevat, mikäli se sähkökatkoksen aikana onnistuu. Sillä onnistuvat isommatkin ruokamäärät.

. Uusi kaasupullo vaihtuu trangiaan lennosta, kun varastosta valikoituneella pullonpohjalla liekki ei meinaa enää pysyä hengissä. – Riittoisaa tavaraa tämä kyllä on, noin 20 käyttökertaa saa yhdestä pullosta, Tähtikari kertoo ja manailee epäonneaan. Käyttömukavuuden takaamiseksi polttoainetta kannattaakin varata mukaan mielummin liikaa kuin liian vähän. Kun sen muistaa, ei kokkauskokemuksessa ole valitettavaa. Työvälineissä saa valita teflonin ja pinnoittamattoman astian välillä. Levyn lämpiämistä ei tarvitse odotella. Paikalle päästyä ruokaa syntyykin nopeasti. – Kattilakin on mukavan pieni, vesi lämpiää siinä nopeasti, Rusi myhäilee.

. Pastan pehmettyä sen joukkoon kaadetaan purkillinen ruokakermaa. Karrimausteen lisäämisen tuoksu kirvoittaa veden kielelle. Tähtikari esittelee kylmälaukkua, jonka sisuksista hän on pastansa ainekset kiskonut: – Tämä pitää tietysti kaiken kylmänä, mutta myös tarvittaessa pakkasen pois sisältään. Hyvä kylmälaukku sopii hänen mukaansa jääkaapin korvaajaksi pidemmän sähkökatkoksen aikana. – Olisin ensin kyllä huolestunut pakastimesta, jos sähköt menisivät, Ahtiainen kommentoi.

. Tähän mennessä ollaan pääasiassa keskusteltu säästötoimena kuitenkin vain korkeintaan muutaman tunnin mittaisista sähkökatkoista. Tämän mittaisesta tauosta ei kummankaan kodinkoneen pitäisi olla moksiskaan. Ruuat säilyvät kylminä sisällä pidempäänkin, kunhan ovea ei turhaan pidä avoinna. Ruuanlaiton lähennellessä loppuaan keskustelu kääntyy vinkkeihin helpoista trangiaruokalajeista. Pasta on kestosuosikki, joka syntyy helposti kaapista löytyvistä aineksista. Kaappiin voi myös varata nuudeleita, jotka valmistuvat trangialla pikavauhtia. – Ja burgereista tulee tosi hyviä. Ja ranskalaiset on klassikko, Ahtiainen huudahtaa.

. Vaikeimman trangiaprojektin palkinnon voittaa Rusi. Hän on onnistunut tekemään retkiolosuhteissa marenkia. Yhdessä muonittajat muistelevat erään suuren talvileirin kokemuksia. Soppatykissä valmistuivat lihapiirakat höyryttämällä. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa. – Yli kahdenkymmenen asteen, Ahtiainen huudahtaa ja nauraa perään. Lopulta pasta tuomitaan tarpeeksi hautuneeksi. Päältä puuttuvat enää koristeiksi pilkotut tomaatinpuolikkaat. – Nyt saadaan ne niin sanotut somekuvat, Rusi hihkaisee, kun loppusilauskin on valmis.

Kirjaudu sisään

Kokeneet retkeilijät neuvovat, miten kokkaaminen onnistuu ilman sähköä – yksi retkikeitin on ylitse muiden

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje