Korona siirsi kosmetologin työt kotiin – Piia Varismäki vinkkaa, miten toimii koti, jonka ovet ovat auki myös asiakkaille

Maria Paldanius

Ruoanlaitto, siivous, pyykinpesu, lumen kolaaminen, pihan hiekoittaminen – nämä ja monet muut kodin askareet hoituvat kevyesti työpäivän lomassa.

Keväästä 2021 lähtien kosmetologi Piia Varismäki on pitänyt vastaanottoa kotonaan ja huomannut ilokseen, että arkeen on tullut lisää aikaa.

– Kun ei ole työmatkoja tai liiketiloja, voin järjestää aikatauluni aiempaa vapaammin. Nykyään hoidan kotia ja ulkoilen keskellä päivää. Lisäksi olen aina kotona, kun poikani tulee koulusta kotiin.

Ajatus kotihoitolasta syntyi keväällä 2020.

Varismäki oli aiemmin pyörittänyt kauneushoitolaa kotiseudullaan Saarijärvellä 20 vuoden ajan. Hän oli perustanut uuden hoitolan Helsingin Punavuoreen kolmihenkisen perheen muutettua pääkaupunkiin.

Toiminta kuitenkin hiljeni koronan myötä. Vallitseva maailmantilanne ja pitkä työmatka keskustaan saivat pohtimaan uusia ratkaisuja.

– Kodin yhteyteen oli helppo rakentaa hoitohuone. Alussa työskentelin kotona ja hoitolassa vuoroviikoin. Kotonani alkoi käydä niin paljon asiakkaita, että jo syksyllä luovuin toisesta hoitolastani, Varismäki kertaa.

. Päätös osoittautui oikeaksi. Kotona Helsingin Laajasalossa Varismäki pystyy keskittymään työhönsä täydemmin kuin hoitolassa.

– Nautin siitä, kun saan yhdistää perheen, kodin ja työn. Olen onnellinen ratkaisustani.

. Studio yksityistilassa Valokuvaajat Sonja Siikanen ja Tinksu Wessman mieltävät työn enemmän tekemisen ja siihen käytetyn ajan kuin fyysisen paikan kautta.

Pariskunta on pyörittänyt yhteistä valokuvausyritystä kaksi ja puoli vuotta. Nykyisen 89-neliöisen asunnon olohuone muuttuu studioksi käden käänteessä, keittiö toimii editointitilana ja makuuhuone vähintään pukuhuoneena. Lisäksi siellä tehdään voimauttavia boudoir-kuvauksia.

– Tarvittaessa koko koti toimii työtilana. Kaikki huonekalut liikkuvat joustavasti ja työkamat mahtuvat yhteen kaappiin, eli kaiken saa pois tieltä. Tavaraa on vähän ja sisustus minimalistinen, Siikanen kuvaa.

Noin 40 prosenttia kodin pinta-alasta on ajateltu yritystä varten.

– Tosin rajanveto on lähinnä henkistä, Wessman lisää.

. Ennen yrityksen perustamista Siikanen ja Wessman kuvasivat sekä lainatiloissa että miljöössä eli erilaisissa ympäristöissä. Vuonna 2019, osakeyhtiön perustamisen jälkeen he vuokrasivat studion puoleksi vuodeksi.

Kokeilu osoitti, että kotona työskentely oli molemmille luontevinta. Kodin etsinnässä huomio kiinnittyi valokuvauksen kannalta tärkeisiin asioihin, kuten valoon ja huonekorkeuteen.

– Halusimme esteettömän studion, joka vastaisi visuaalisiin vaatimuksiimme, he kiteyttävät.

1800-luvulla rakennettu kivinen erillistalo Turun keskustan tuntumassa jokirannassa oli kuin lottovoitto.

Asunnon sijainti katutasossa on mahdollistanut ramppien asentamisen esteellisyyden minimoimiseksi. Sisustuksen minimalismi taas mahdollistaa sen, että koti taipuu helposti sekä työ- että vapaa-aikaan.

– Kotistudiossa on valtavasti etuja. Aikaa säästyy työmatkoissa, eikä ole kuluja erillisistä toimitiloista.

– Koemme myös, että puramme vallitsevia valtarakenteita, kun päästämme asiakkaan omaan, yksityiseen tilaamme. Sitähän koti väistämättä on, vaikka se olisi myös työpaikka, Siikanen ja Wessman toteavat.

. Äiti on aina kotona ”Voi jestas! Eihän tänne kukaan tule!”

Näin reagoi parturi-kampaaja Sanna Miettinen , kun puoliso ehdotti kotikampaamon perustamista omakotitalon kodinhoitohuoneeseen.

Perhe oli juuri muuttanut Kuopiosta Nilsiään, ja uudessa kotikunnassa hiusalan tarjontaa oli niukasti. Niin olisi myös asiakkaita, Miettinen arveli.

– Mies sanoi, että kokeillaan. Jos ei onnistu, sitten teen jotain muuta. Alussa tein keikkaa palvelutaloissa, ja aika nopeasti sana alkoi kulkea suusta suuhun. Nyt töitä saa tehdä niin paljon kuin ehtii, Miettinen nauraa.

. Vuodesta 2005 kampaajana toiminut Miettinen uskoo, että kovan kysynnän selittää maltillinen hinnoittelu. Se on mahdollista, koska nyt hänen ei tarvitse kompensoida esimerkiksi korkeita tilavuokria tai bensakuluja.

– Olen kiittänyt itseäni tästä ratkaisusta viimeistään nyt, kun bensa ja sähkö ovat kallistuneet.

Kodinhoitohuone muuntui ketterästi kampaamoksi. Takaovesta tehtiin asiakkaille oma sisäänkäynti, sillä Miettinen ei halunnut, että asiakkaat kulkisivat kampaamoon kodin läpi. Väliovi pysyy kiinni silloin, kun on asiakkaita, ja hajusteettomat tuotteet takaavat, ettei kampaamosta leijaile hajuja kotiin.

– Lapsille isoin etu on ollut siinä, että äiti on aina kotona.

. Työt jäävät varastoon Toisille etätyö tarkoittaa sitä, että työt tulevat kotiin. Keminmaalaiselle valokuvaaja Jarno Vuoriselle etätyö tarkoittaa sitä, että hän pääsee pois kotoa kuvaushommiin.

Vuorisen työpiste sijaitsee 15-neliöisessä varastossa, joka toimii niin valokuvauspisteenä, työhuoneena kuin videokuvausstudiona tarpeen mukaan.

– Työpisteeni on pieni, mutta kalusto on löytänyt paikkansa ja tila palvelee niin tietokoneella tapahtuvaa työskentelyä kuin pienimuotoisia studiokuvauksiakin. Takkahuoneessa valmistan paperikuvat asiakkailleni.

. Vuodesta 2017 lähtien valokuvausyrittäjänä toiminut Vuorinen on aina työskennellyt kotoa käsin – lähinnä omakotitalon takkahuoneessa. Siellä työskentely häiriintyi herkästi ja oli usein tehotonta.

Kesästä 2020 lähtien työmäärä oli kasvanut niin paljon, että oman studion rakentaminen alkoi olla ajankohtaista.

– Työn ja vapaa-ajan välinen ero on selkiytynyt ja työteho parantunut. Vaikka työmatkaa on vain muutama askel, saan keskittyä työhöni. Asuntoon palatessani valtaosa töistä jää työpisteelle, Vuorinen vertaa.

. Perhe saa joustaa Suurin haaste Vuoriselle on se, että varasto oli aiemmin varasto ja nyt autotalli on pitänyt muuttaa varastoksi. Tavaraa voi jäädä ”vaaravyöhykkeelle”.

Tällä hetkellä Vuorisen työnteko vaatii käytännössä sekä takkahuoneen että varaston: yhteensä noin 25 neliötä.

– Tila riittää elämiseen ja työntekoon. Auto olisi kyllä kiva saada mahtumaan talliin, Vuorinen naurahtaa.

Sanna Miettisen kotikampaamossa suurin haaste on se, että talossa on vain yksi suihkullinen kylpyhuone. Muu perhe pääsee suihkuun vasta asiakkaiden jälkeen. Myös pyykkihuolto on pannassa koko sen ajan.

– Kyllä tässä vähän täytyy luovia. Vessoja on onneksi kaksi, ja aina on suihkuunkin päästy.

Kysymys ”töiden tuomisesta kotiin” tuntuu Miettisestä absurdilta, ovathan työt aina kotona. Työpäivien jälkeen hän pyrkii kuitenkin olemaan vapaalla eikä tee palveluksia esimerkiksi kylään tuleville tutuille.

– Se, että olen aina kotona, on sekä plussa että miinus. Joskus on käynyt mielessä, että olisinpa töissä jossain muualla. Silloin en käyttäisi kaikkia taukoja kotitöiden tekemiseen.

. Yhteisöllinen työtila korvaa kotitoimiston Viime vuosina varsinkin suurimpiin kaupunkeihin on perustettu yrityksiä, jotka vuokraavat erilaisia jaettuja työskentelytiloja. Maria Paldanius

Jos työt mahtuvat kannettavalle laitteelle, siirtyy työpiste kätevästi toimistolta tai kotitoimistolta esimerkiksi kahvilaan, ravintolaan tai vaikka hotellihuoneeseen.

Viimeisen vuosikymmenen aikana myös yhteisöllisten työtilojen (coworking spaces) ja yhteisöllisen työskentelyn (coworking) suosio on kasvanut.

Yhteisöllinen työtila on fyysinen paikka, josta esimerkiksi yksin- ja mikroyrittäjät, freelancerit ja muut itsensä työllistäjät tai etätyöntekijät voivat vuokrata jaettua työskentelytilaa. Tällaisia työtiloja löytyy erityisesti suurista kaupungeista.

Yhteisöllisten työtilojen hyöty perustuu työrauhaan ja joustavuuteen niin vuokra-ajoissa kuin tilaratkaisuissakin. Yhteisöä kaipaaville työtilat tarjoavat verkostoitumisen mahdollisuuden.

. Enemmän kuin avokonttori Yhteistyötila on enemmän kuin vain toimistohotelli tai avokonttori. Tarjolla on erilaisia yksilöllisiä tilaratkaisuja, kuten pöytäpaikkoja, suljettuja hiljaisia tiloja, tapahtumatoreja ja neuvotteluhuoneita.

Yhteisöllisessä ympäristössä kannustetaan yhdessä tekemisen kulttuuriin. Parhaimmillaan coworking-työtilojen kerrotaan parantavan työtehoa, auttavan yritystoimintaa kehittymään ja kasvattavan verkostoja. Työtiloissa toimivien välille muodostuu ”jaettu identiteetti”, josta voi syntyä yhteisiä projekteja eri toimijoiden välille.

Moni coworking-paikka järjestää myös yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia.

Yhteisöllisten työtilojen hinnat vaihtelevat toivotun käyttöoikeuden, tilan suuruuden ja palvelujen mukaan. Tarjolla voi olla esimerkiksi päiväpassi tai kuukausijäsenyys.

Suomessa coworking-tiloja tarjoavat muun muassa Crazy Town, MOW ja sekä luova talo Flatlight.

Lähteet: journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85263 & erto.fi & myhelsinki.fi

. Fakta: Vinkkejä kotona työskentelyyn 1. Pyhitä yksi alue työntekoon. Tee töitä vain siellä.

2. Laadi aikataulu ja tehtäväluettelo sen mukaan, mitä haluat saada aikaan.

3. Pyri pitämään työ- ja vapaa-aika toisistaan erillään.

4. Muista lepo- ja ruokatauot sekä riittävä uni ja liikunta.

5. Sovi etukäteen viestimet, joiden kautta olet tavoitettavissa.

6. Huolehdi siitä, että työvälineet ovat kunnossa ja työpiste on rauhallinen ja ergonominen.

7. Ole aloitteellinen: Pidä esimies ja työkaverit ajan tasalla työsi sisällöstä ja edistymisestä.

8. Työpäivän jälkeen pysy poissa työpisteeltä ja pidä taukoa elektronisista laitteista.

Lähteet: TTL.fi / yle.fi / mielenihmeet.fi

Kirjaudu sisään

Korona siirsi kosmetologin työt kotiin – Piia Varismäki vinkkaa, miten toimii koti, jonka ovet ovat auki myös asiakkaille

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje