Kortesjärvi veti Jutilat takaisin Espoosta: "Maaseutua ja kaupunkia on turha asettaa vastakkain, molemmat tarvitsevat toisiaan"

– Nyt on helpottunut ja onnellinen olo. Tututkin ovat olleet iloisia palaamisestamme.

Näin toteavat helmikuun alussa kotikonnuilleen Kortesjärvelle muuttaneet Teemu ja Piia Jutila . Takana ovat hieman yli viisi vuotta Espoossa.

. Kun palasimme tänne, sanoin, että tuntui ihan lomalta. Nyt ajattelen, että tämä on meidän kotimme. Saan mennä kävellen kouluautolle ja pääsen kauppaankin itse. Fanni Jutila, 7 . Perheen kuopus Fiona Jutila , 4, tuumaa äitinsä sylissä, että "Espoossa oli kivaa".

– Mutta niin on Kortesjärvelläkin. Päiväkodissa olen saanut uusia ystäviä, tyttö kertoo ja mainitsee äidilleen, että eräälle tytölle voisi kyllä joskus mennä kylään.

. Hän odottaa koulusta tulevaa siskoaan Fanni Jutilaa , 7. Tämä on syntynyt ennen muuttoa Espooseen eikä muista, millaista oli aiemmin asua Kortesjärvellä.

– Kun palasimme tänne, sanoin, että tuntui ihan lomalta. Nyt ajattelen, että tässä rivitalossa on kotimme. Saan mennä kävellen kouluautolle ja pääsen kauppaankin itse, Fanni toteaa.

. Arki on helpompaa kuin Espoossa Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan Etelä-Pohjanmaan kunnista olivat eniten plussalla nettomuutossa Seinäjoki (305), Lapua (39) ja Isokyrö (35). Luvut saadaan, kun vähennetään kaupunkiin muuttaneista pois lähteneet.

. Suurin menettäjä on Kauhava, siltä väheni 124 asukasta. Seuraavina ovat Alajärvi ja Kurikka (-93), Alavus (-65), Kauhajoki (-53) ja Lappajärvi (-46).

. Teemu ja Piia Jutila miettivät, mitkä asiat vaikuttivat paluumuuttoon Kauhavan kaupunkiin.

Ensimmäiseksi molemmat mainitsevat juuret ja kotiseuturakkauden.

– Koronatilanne eristi meidät pitkäksi aikaa monen sadan kilometrin päähän Espooseen, emmekä nähneet vanhempiammekaan. Olimme yhteydessä esimerkiksi videopuhelujen kautta, muttei se ollut sama asia kuin jutella kasvotusten paikan päällä, Teemu sanoo.

Viime kesänä oli tullut käänteen tekevä puhelu. Piian isä oli kuollut sairauskohtaukseen.

– Sen jälkeen päätimme, että palaisimme. Emme halunneet, että olisimme jälleen kaukana, jos jotain ikävää tapahtuisi. Nykyään tytöt näkevät isovanhempiaan usein ja olemme tarvittaessa näiden apuna, Piia pohtii.

Vanhemmat iloitsevat siitäkin, että arki on helpompaa kuin Espoossa.

– Pääsemme kahdestaan vaikka ulkoilemaan ja saamme siksi aikaa tukijoukoistamme jonkun huolehtimaan tytöistä. Fanni voi koulupäivän jälkeen kipaista lähellä asuvan äitini luokse, Piia perustelee.

. Tyytyväisyyttä lisää se, että Kortesjärven uudelleen rakennettu koulu otetaan käyttöön ensi syksynä.

– Sitten oppilaiden ei tarvitse kulkea Kauhavalla asti koulun väistötiloissa, äiti sanoo.

. Piia Jutila oli ainoa hakija Muuttoaikeet etenivät loppuvuodesta, koska Espoossa päiväkodissa työskennellyt Piia sai haluamansa pestin Kortesjärven päiväkodista. Hän oli opiskellut töidensä ohessa varhaiskasvatuksen lastenohjaajaksi.

– Kyseessä on lastenhoitajan sijaisuus, ja se kestää tällä tietoa heinäkuun loppuun. Ihmettelin sitä, että olin ainoa pätevä hakija. Mietin, mihin ne kaikki valmistuneet ohjaajat ja hoitajat menevät, Piia sanoo.

. Hienoa, että ratkaisumme sopi työnantajalleni. Työni on hybridimuotoista, eli välillä olen pari päivää Espoossa. Teemu Jutila . Teemu työskentelee edelleen Espoon kaupungilla.

– Teen rahoitus- ja talousyksikössä johtamisen ja talousohjauksen järjestelmäuudistusta. Muuttamista puoltaviin tekijöihin kuuluu sekin, että minun on mahdollista työskennellä kotona.

Espoossa koronarajoitusten aikaan hän tuumi työläppärinsä ääressä muiden lähdettyä töihin, kouluun ja päiväkotiin, että hommia voisi hoitaa jostain muualtakin.

– Hienoa, että ratkaisumme sopi työnantajalleni. Työni on hybridimuotoista, eli välillä olen pari päivää Espoossa, Teemu sanoo.

. Kotiseudulle voi aina palata Jutilat lähtivät pääkaupunkiseudulle, koska he halusivat katsoa, millaista siellä olisi asua.

– Halusin kokeilla pelkkään tietotekniikkaan liittyvieni töiden jälkeen jotain uudenlaista työtä, Teemu jatkaa.

Vuodet Espoossa olivat opettavaisia ja silmiä avaavia.

– Saimme näkökulmaa siihen, millaista on asua muualla kuin omassa pienessä piirissä. Fiona syntyi Espoossa asumisen aikana, mikä myös sävyttää muistojamme, Jutilat sanovat.

. Maaseutua ja kaupunkia on turha asettaa vastakkain. Niitä ei tarvitse laittaa paremmuusjärjestykseenkään. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Teemu Jutila . Heidän mielestään kannattaa kokeilla, miltä tuntuu elää isossa kaupungissa.

– Lähdimme avoimin mielin ja tiesimme, että kotiseudulle voi aina palata. Takaisin tultuamme huomasimme esimerkiksi sen, että eläminen oli kalliimpaa Espoossa kuin lakeuksilla ja Kortesjärvellä kokee merkittävää yhteisöllisyyttä.

Espoossakin oli mukava yhteisö ympärillä.

– Meillä oli kivat naapurit, ja saimme ystäviä. Muita hyvä puolia olivat työpaikkamme, joukkoliikenne sekä erikoisliikkeiden ja terveyspalveluiden läheisyys, pariskunta luettelee.

Teemu toteaa, että maaseutua ja kaupunkia on turha asettaa vastakkain.

– Niitä ei tarvitse laittaa paremmuusjärjestykseenkään. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Ja monesti koulutettua väkeä lähtee Etelä-Suomen kaupunkeihin, mutta yhtä lailla maaseutu tarvitsee ammattitaitoisia tekijöitä maataloudesta lähtien.

. Hän arvelee, että siirtyminen kaupungeista maaseudulle lisääntyy.

– Kaikille etä- tai hybridityö ei sovellu, mutta paljon on sellaisiakin tehtäviä, mitkä onnistuvat työntekijän sijainnista riippumatta.

. Tyttöjen toiveissa on saada lemmikki Haaveita mahtuu edelleen elämään.

– Tytöt toivovat koiraa, ja me vanhemmat ajattelemme, että tulevaisuudessa voisimme asua omakotitalossa. Fanni taitaisi pitää ratsastamisesta, ja ehkä minäkin kiipeän vielä joskus hevosen selkään, Piia tuumaa.

Hän tietää, että lastentarhanopettajista on pulaa.

– Muuntokoulutus kiinnostaisi minua.

Jutilat keskustelevat sitäkin, montako autoa he tarvitsevat maaseudulla.

– Vielä mennään yhden auton politiikalla, he sanovat.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Kortesjärvi veti Jutilat takaisin Espoosta: "Maaseutua ja kaupunkia on turha asettaa vastakkain, molemmat tarvitsevat toisiaan"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin