Lääkärin sanat sylivauvasta muuttivat Hetan, 48, elämän – Siitä alkoi elämänmittainen kehohäpeä, joka oli pilata äitiyden

Heta oli innoissaan. Hän odotti esikoistaan, lapsesta asti vaivanneet migreenikohtaukset olivat jääneet raskauden myötä pois ja hän tunsi itsensä hehkuvaksi ja kauniiksi.

. Neuvolakäynnitkin olivat sujuneet hyvin, ja raskaus vaikutti etenevän kaikin puolin odotetulla tavalla.

. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Hetalla alkoi verenpaineoireilu, ja neuvolasta tehtiin lähete Vaasan keskussairaalan äitiyspoliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin.

. – Makasin ultrassa ja hoitaja tuskaili kovaäänisesti, miten vaikeaa hänen oli löytää mitään, koska "mahassani oli niin paljon kerroksia", Heta muistelee.

. Hoitaja piti häntä liian lihavana. Jatkuva kommentointi kehon koosta vaikutti Hetan mielialaan negatiivisesti, ja hän koki paljon ahdistusta ja häpeää kehostaan.

. – Kommentointia tapahtui ihan koko ajan, jokaisella käynnillä. Siitä tuli aina hirveä ahdistus, että taasko pitää mennä tuohon pöydälle.

. Hetan nimi on muutettu juttuun aiheen arkaluontoisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on Ilkka-Pohjalaisen toimituksen tiedossa.

. "Sinusta tulee huono äiti" . Hoitajan marina painui sanatarkasti mieleen. Läpi elämän kulkeneet arvet repesivät auki kertaheitolla, ja Hetan koko suhtautuminen raskauteen ja äitiyteen muuttui.

. – Toistettiin sitä, että minusta tulee huono äiti ja että olen huono synnyttäjä. Olen huono raskaana oleva, ja aina korostettiin sitä riskisynnytystä.

. Lääkäri mainitsi useasti, että Hetan ylipaino vaikeuttaa synnyttämistä ja luo suoranaisen riskin. Samaan aikaan hän oli kuitenkin todennut, miten Hetalla on synnyttäjän lantio, josta "tulee pikajunakin läpi".

. Kommentit aiheuttivat niin syvää häpeää, että lopulta äitiyspolille meneminen oli suurten ponnistelujen takana. Päähän iskostui ajatus, että hänestä tulee auttamatta surkea äiti, koska hän ei ole laiha.

. – Jälkeenpäin olen ajatellut, että mitä minä sen ensimmäisen neuvolapuhelunkin aloitin sillä tavalla, että hei, anteeksi mutta olen vähän ylipainoinen. Tuoreesta raskaudesta mainitsin vasta sen jälkeen.

. "Vain laiha on hyvä" . Lopulta ponteva poikavauva, nykyään jo aikuinen, syntyi hätäsektiolla. Vaikka Heta oli onnellinen siitä, että lapsi syntyi terveenä ja hänestä tuli vihdoin äiti, hoitajan ja lääkärin kommentit himmensivät onnea.

. Taustalla kummitteli myös omat muistot lapsuutta ja nuoruutta vaikeuttaneesta dieettirumbasta ja siitä johtuneesta painon jojoilusta.

. – Olin kymmenen kuukauden ikäinen, kun lääkäri käski äitiäni laittamaan minut laihdutuskuurille, Heta kertoo.

. Ikäkehityksen mukaan terveen vauvan neuvolakorttiin kirjoitettiin isoin kirjaimin LIHAVA. Ilkka-Pohjalainen on nähnyt kyseisen asiakirjan.

. – Vasta aikuisiällä olen miettinyt, olisiko minusta tullut ylipainoista tai kärsisinkö kehohäpeästä niin paljon, jos minua ei olisi laitettu dieetille vauvana, Heta huokaisee.

. Hetan lapsuutta väritti useat dieetit ja kehon jatkuva kommentointi ympärillä olleiden aikuisten toimesta. 12-vuotiaana koulun terveystarkastuksessa kuulemansa terveydenhoitajan kommentit Heta kätki sydämeensä ja muodosti niistä elämän ohjenuoran.

. – Terveydenhoitaja tarttui siihen, että olin lihonut vuodessa kilon. Hän käski laihduttamaan. Tunnollisena ja kilttinä ihmisenä tein juuri niin. Päähän hakattiin usko siitä, että ainoa oikea tapa olla hyvä ihminen on olla laiha ja jumpata.

. Niitä ruoka-aineita, joita terveydenhoitaja käski välttämään, välteltiin kuin ruttoa. Heta kertookin laihduttaneensa käytännössä koko elämänsä, 12-vuotiaasta 45-vuotiaaksi. Se vääristi hänen omakuvansa. Vaikka hän on painanut kaikkea 60 kilon ja 110 kilon välillä, omassa päässään hän näyttää yhä kamalalta.

. – Oli pysäyttävää nähdä kuva 16-vuotiaasta itsestäni, joka onkin ihan normaalipainoinen. Kehonkuvan vääristynyt ajatusmalli on yhä edelleen omassa päässä, Heta sanoo.

. Asennemuutostyö on vielä kesken . Hetan kokema huono kohtelu ja kehon koon takia syyllistäminen hoitohenkilökunnan toimesta eivät ole uniikkeja kokemuksia. Facebookissa toimivassa Kehomyytinmurtajat-ryhmässä jaetaan usein vastaavanlaisia tarinoita. Jäseniä ryhmässä on yli 27 tuhatta ja keskustelu on aktiivista.

. Sosiaalinen media onkin ollut avainasemassa kehopositiivisuus ja -neutraalius sekä läskiaktivismissa, vaikka ei-laihat vaikuttajat joutuvat kestämään paljon vihakommentteja.

. Lääkäri Jenni Puoliväli-Oksalalle Hetan kokemukset eivät tule yllätyksenä. Vaikka lääkärien asenteissa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten muutamien vuosien aikana, asennemuutostyö ei ole vielä valmis.

. – Nykyään ymmärretään paljon paremmin, että ihmisten taustoilla voi olla niin paljon muitakin tekijöitä. Ne vaikuttavat siihen, että ihminen syö tietyllä tapaa tai ei pysty liikkumaan, tai keho kerää ylipainoa.

. Taustan ymmärtämisen kautta potilaat voidaan kohdata paremmin ja ymmärtäväisemmin, eikä vastuuta sälytetä yksin yksilön harteille.

. – On helppo sanoa, että kaikilla on samat 24 tuntia vuorokaudessa, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Yhteiskunnalliset tekijät korostuvat esimerkiksi siinä, millaista ravintoa kaupoissa on tarjolla ja mihin hintaan. Lenkille on vaikea lähteä, kun on pieniä lapsia ja kuormittava työ.

. Muiksi elämään ja painoon vaikuttaviksi tekijöiksi Puoliväli-Oksala mainitsee harrastamismahdollisuudet, sen, onko lapsille mahdollista edes päästä liikkumaan mieleisesti sekä sen, onko vanhemmilla jaksamista tai osaamista opettaa ruokakasvatusta kotona.

. – Yleensäkin on oleellista, että opetetaan kaikkien kehojen olevan kauniita ja yhtä arvokkaita. Erinäköisten kehojen näkyvyyteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota sekä vaatemerkeillä että mainonnassa ylipäänsä, Puoliväli-Oksala kertoo.

Myös ammattilaisilla on tarvetta kouluttautua paino- ja kehosensitiivisyydestä sekä erikokoisten potilaiden kohtaamisesta.

. Ylipaino vaikuttaa joihinkin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, mutta painon tai kehon koon nostaminen vastaanottokäynnin keskiöön ei palvele ketään. Sen sijaan se vie huomion varsinaisesta ongelmasta, ja pahimmillaan pitkittää oikean diagnoosin ja hoidon saamista.

. – Rajoittavia tekijöitä on muitakin kuin paino tai lihavuus, Puoliväli-Oksala sanoo.

. Jos potilas kohtaa epäasiallista käytöstä vastaanotolla, Puoliväli-Oksala toivoo, että siitä tehtäisiin kirjallinen ilmoitus. Vain siten ongelmakohdat tulevat esiin ja niihin voidaan puuttua, sillä joskus epäasiallisia kommentteja laukova ei ymmärrä loukkaavansa.

. Kommenteilla on kauaskantoisia vaikutuksia . Alkuvuodesta Heta täytti 48. Vaikka hän kohtaa yhä syyllistävää ja kipua vähättelevää käytöstä terveydenhuollon palveluissa, mukaan mahtuu myös positiivisia kokemuksia.

. Hetan näkemys on, että vastaanotolla saatava kohtelu riippuu täysin siitä, millainen ihminen ottaa vastaan – kamalien kokemuksien vastapainona on onneksi myös hyviä, aivan ihania kokemuksia.

. Ahdistusta ja häpeää herättävät kommentit ovat kuitenkin jättäneet jälkensä.

. – Edelleen kun menen lääkäriin, aamulla ahdistaa, että mitenhän tällä kertaa minuun suhtaudutaan, etenkin jos kyseessä on uusi lääkäri. Jos saan valita, menen mieluiten tutulle ja turvalliselle lääkärille.

. Lapsikin on ehtinyt kasvaa elämäniloiseksi nuoreksi. Pojan syömistottumuksia ei Heta ole syynäämällä syynännyt, mutta hän on halunnut varmistaa, ettei kasvavan lapsen tarvitse käydä läpi samoja tuskia kuin hän itse joutui kokemaan. Pojan painon kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia, ja se on ollut helpotus.

. Läpi elämän kuulluista koko- ja kehokommenteista johtunut ylenpalttinen kontrollintarve on vihdoin selätetty. Kovapäisyyteen taittuva tahdonlujuus varmisti, että Hetaa ei voi nujertaa.

. – Tein lukioikäisenä diilin itseni kanssa, että vaikka häpeäisin kuinka tai en pysty katsomaan itseäni peilistä tai näyteikkunan heijastuksesta, häpeä ei saa estää minua tekemästä asioita joita haluan tehdä ja jotka tekee minut onnelliseksi. En suostu siihen, että jättäisin tekemättä asioita, joita haluan tehdä.

Kirjaudu sisään

Lääkärin sanat sylivauvasta muuttivat Hetan, 48, elämän – Siitä alkoi elämänmittainen kehohäpeä, joka oli pilata äitiyden

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje