Lotta Saarteisen ostoskorissa hävikkiruualla on luonnollinen paikkansa – Alelaputettujen ruokien säilöminen onnistuu aloittelijaltakin

Kello käy puolta päivää, kun Lotta Saarteinen nappaa ruokakaupan ostoskorin käsivarrelleen. Mielessään hänellä on syödä päiväruokana jotain kasvispainotteista ja vierasvaraakin pitäisi hankkia.

Katse skannaa tutusti hyllyjen alelappuja. Saarteinen on hyödyntänyt elintarvikkeiden hävikkilaareja siitä lähtien kun on itse alkanut vastata ruokaostoksistaan. Eli ensiksi opiskelijana, ja nyt työssä käyvänä yksinasujana.

– Pidän itseäni tuurihaukkana. Silmäilen punalaputetut tuotteet ja nostan ostoskoriin, mitä tarvitsen tai mitä voin hyödyntää myöhemmin.

Saarteiselle kauppojen ruokahukkalaarien hyödyntämisessä on ensisijaisesti kyse vastuullisuudesta, eikä edullisuuskaan haittaa.

– Kun nuorempana olin kaupanalalla töissä, sydäntä raastoi nähdä käyttökelpoisen ruuan menevän hukkaan. Vaikka kaupat kuinka pyrkivät minimoimaan hävikin, sitä tahtoo aina tulla.

. "Hyvä testi on upottaa kananmuna vesilasiin" Lihajalostehyllyllä Saarteisen alustava ruokasuunnitelma muuttuu, kuten usein käy, kun sopiva ale tulee vastaan.

– Teenkin nakkisoppaa, hän päättää nähdessään alennetun nakkipaketin.

– Pääsääntöisesti ruokavalioni on kasvispainotteinen, mutta jos ja kun ostan lihaa, se on poikkeuksetta alelaputettua.

Seuraavaksi koriin sujahtaa paketti alennettuja kananmunia.

– Munia voi syödä kuukausia sen jälkeen kun päiväys on mennyt umpeen. Hyvä testi on upottaa muna vesilasiin. Kananmuna on hyvä niin kauan kuin se uppoaa, hän vinkkaa.

Ne alelaputetut tuotteet, joita ei tule käytettyä heti tai lähipäivinä, hän pakastaa.

– Pistän pakkaseen aika lailla surutta kaiken ruuan, minkä voi. Nyrkkisääntöni niiden kestävyydessä on, että ellei ruoka maistu tai haise pahalta, sen voi syödä.

. Tupla-alennuksilla hukkaruokaa tuntuvasti edullisemmin Työskennellessään aikoinaan kaupanalalla Saarteinen huomasi, että tarjoushaukkailu ei ole tiettyjen asiakasryhmien harrastus, vaan joukossa näkyy kaikenikäisiä tulotasosta riippumatta.

– Ekologisten ja kukkarolle ystävällisten aleruokien hyödyntämisessä ei ole mitään häpeämistä, hän korostaa.

Kauppaa kiertäessään Saarteinen jää tarkemmin tutkimaan vegaanituotteiden hyllyä.

– Usein haeskelen alelaputettuja uutuuksia, joita en ole vielä maistanut.

Nyt niitä ei löydy, mutta poistuvien tuotteiden alehylly ilahduttaa.

– Mätidippiä, nam! Ja päiväystä riittää vielä toukokuulle asti, hän huomaa.

Kun ostoskierros on tehty, Saarteinen suuntaa palvelukassalle. Alelaputettuja tuotteita ei voi maksaa itsepalvelukassalla.

Lotta Saarteisen alelaputettujen elintarvikkeiden ostoskorille tulee hintaa 30 prosentin alennuksella 19 euroa.

– Työssäni tapahtuma-alalla lasken budjetteja paljonkin, mutta siviilissä en ole budjetti-ihminen. Usein kuitenkin huomaan kauppakuitista, kuinka edullisesti pääsee punalaputettuja ruokia hyödyntämällä.

Seinäjoella asuva Saarteinen tekee silloin tällöin vapaaehtoistöitä Rytmikorjaamon keikkailloissa. Usein näiden yötöiden päälle hän suuntaa kotikaupunkinsa ympäri vuorokauden auki olevaan S-market Kivistöön, missä 60 prosentin lisäale on voimassa kello 00–06 välisenä aikana.

– Tupla-alella nämäkin ostokset olisivat maksaneet vain 11 euroa, Lotta Saarteinen osoittaa ostoksiaan.

. Punalaputus yksi kaupan viimeisistä keinoista Asiakkaan ostoskorissa punalaputetut elintarvikkeet ovat edullinen ja vastuullinen vaihtoehto. Ruokakaupoille punalaputetut tuotteet ovat puolestaan yksi tapa minimoida ruokahävikkiä. Tärkein työ hävikinhillintään tehdään jo paljon ennen tuotteiden saapumista kauppaan.

– Punalaputus on hävikintorjunnassa yksi viimeisistä keinoista, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.

Samaa sanoo Lidlin viestintäasiantuntija Sanna Laininen .

– Hävikintorjunta alkaa tilausten oikealla suunnittelulla ja tuotteiden nopealla kierrolla. Kun kaupan hyllyllä on sopiva määrä tuoretta tavaraa, hävikki uhkaa jo lähtökohtaisesti pienempää määrää tuotteita.

S-ryhmässä hävikkiuhan alla olevien tuotteiden alelaputus alkoi viitisentoista vuotta sitten.

– Meillä markettien ruokahävikki on vähentynyt 18 prosenttia vuodesta 2014. Jokainen hävikkigramma tilastoidaan toiminnan kehittämiseksi, kertoo S-ryhmän marketkaupan vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki.

S-ryhmän tavoitteena on edetä kohti hävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä.

– Hävikin minimoiminen on fiksua niin taloudellisesti kuin myös ympäristön näkökulmasta, Lehtimäki korostaa.

. Käytännössä aletuotteet ostetaan hyllystä vähiin jo ensimmäisen 30 prosentin alennuksen jälkeen. Ari Isohella . Alelaputettujen menekki kasvanut, vaikka kaupan hävikkitarjonta on vähentynyt Kauppojen viime vuosien sisäinen hävikkikurin tehostaminen näkyy kauppojen hyllyillä. Kokkolan Halpa-Halli Oy:n varatoimitusjohtaja Ari Isohella sanoo alelaputettujen tarjonnan olleen jo pidemmän aikaa pienoisessa laskussa.

Samaan aikaan asiakkaiden kiinnostus alennettuja elintarvikkeita kohtaan on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Alelaputettujen tuotteiden menekin kasvu näkyy myös ostoskäyttäytymisessä.

– Käytännössä aletuotteet ostetaan hyllystä vähiin jo ensimmäisen 30 prosentin alennuksen jälkeen, jolloin tarve myöhemmille lisäalennuksille on entisestään vähentynyt, Isohella sanoo.

Yleisesti ottaen kauppiaitten kokemukset punalaputuksesta ovat positiivisia.

– Hävikkiruoka käy hyvin kaupaksi. Meillä asiakkaat pelastivat yli 6 miljoonaa kiloa ruokaa hävikiltä vuonna 2021, Lidlin Sanna Laininen sanoo.

S-ryhmä myi viime vuonna 90 miljoonaa alennustuotetta, joka on vajaa 2 prosenttia kokonaisuudesta, Iida Lehtimäki kertaa.

. FAKTA Kauppojen käytäntöjä Lidl

Lidlissä tuotteet laputetaan 30 prosentin alennuksella hyvissä ajoin. Ajankohta vaihtelee tuoteryhmittäin parista päivästä jopa yli viikkoon.

Jos yhä jää myymättä, osa tuotteista myydään viimeisenä myyntipäivänä 50 prosentin alennuksella. Alennus on voimassa koko päivän.

Jos tuotteita kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta jää myymättä, myymättä jääneitä elintarvikkeita lahjoitetaan paikallisille ruoka-apua jakaville järjestöille ja kotieläinten rehuksi.

S-ryhmä

Alekäytännöt ovat kauppakohtaisia ja vaihtelevat esimerkiksi aukioloaikojen mukaan.

30 %:n aletuotteiden rinnalla on 60 %:n ilta-alekäytäntö, joka lasketaan kassalla.

Osassa kauppoja ilta-ale alkaa esimerkiksi kolme tuntia ennen sulkemista tai 24/7 avoinna olevissa kaupoissa puolilta öin.

K-ryhmä

K-ruokakaupoissa on käytössä erilaisia alelaputuskäytäntöjä.

Osa kaupoista suosii tasahintaisia tuotteita, osa prosenttialennuksia 30 % ja 50%. Monet kaupat käyttävät myös illan lisäalea.

Monet kaupat kokoavat punalaputetut tuotteet yhteen myyntipaikkaan.

Halpa-Halli

Alennusten merkitseminen ei ole sidottu tarkkaan määrättyyn kellonaikaan vaan sitä tehdään joustavasti työpäivän kuluessa.

Ensimmäinen alennus on 30%, seuraava on 50%.

. Hävikkihittejä hevilaatikot ja leipäkassit Kauppojen myydyimpien hävikkiruokien joukkoon kuuluvat pakatut leivät, valmisruoka, liha ja lihajalosteet sekä jogurtit, vanukkaat ja muut hapantuotteet.

Yksi hävikkihitti on paistopistetuotteet, toinen on hedelmien ja vihannesten hävikkilaatikot sekä leipähävikkikassit niissä kaupoissa, joissa näitä on.

Seinäjoen Martta-yhdistyksen sihteeri Mirka Unkeri kertoo, kuinka itse hyödyntää ja säilöö alelaputettuja elintarvikkeita.

Yhtä asiaa hän korostaa erityisesti.

– Tärkeää on miettiä oma tarve ja käyttö. Aletuotteiden ostamisessa ei ole järkeä, jos ruokahävikkiä tulee sitten kotona.

Kuten Lotta Saarteinen, myös Unkeri mieluiten pakastaa ne alelaputetut tuotteet, joita ei heti käytä.

– Mutta esimerkiksi vihanneksia, marjoja tai yrttejä voi kuivata. Itse myös paljon esikeitän kasviksia ja pakastan sitten.

. Aletuotteiden ostamisessa ei ole järkeä, jos ruokahävikkiä tulee sitten kotona. Mirka Unkeri . Kun Unkerin kohdalle osuu hyvä alennus leikkeleistä, hän miettii valmistaisiko niistä vaikka kinkkupiirakkaa ja laittaisi siitä osan pakkaseen.

– Raaka liha, kuten paistit, pihvit, jauheliha, menee usein sellaisenaan pakkaseen odottamaan käyttöä. Paistin saatan paloitella pienempiin paloihin.

Pakastetun leivän Unkeri käyttää kohtuu nopeasti, koska muuten leipään tarttuu pakastimen maku.

Pakastetusta leivästä saa käden käänteessä kuin tuoretta.

– Laitan leivän usein suoraan pakastimesta paahtimeen, jolloin leivästä tulee mukavan rapsakkaa.

Paistopisteiden aletuotteista esimerkiksi riisipiirakoita tai croisantteja Unkeri saattaa ostaa pussillisen ja niputtaa kotona pakastuspussiin ja pistää pakkaseen.

– Ne säilyvät hyvinä kuukausia.

. Käyttöikää usein paljon parasta ennen-päiväyksen jälkeen Useiden tuotteiden kohdalla käyttöikä voi jatkua useita kuukausia parasta ennen -päiväyksen jälkeen.

– Näin on esimerkiksi hapanmaitotuotteiden, kuten kermaviilien, jogurttien ja rahkojen kohdalla. Ne voivat säilyä kuukausia päiväyksen ohittamisen jälkeen.

Käyttökelpoisuuden Unkeri kehottaa varmistamaan aistienvaraisesti.

– Haista, maista ja katso.

Foliovuokaisia valmisruokia Mirka Unkeri vinkkaa pakastamaan sellaisenaan, mutta ottaen huomioon sen, onko tuote jo aikaisemmin pakastettu: kerran sulatettua ei saa pakastaa uudelleen.

Sulatukseen Mirka Unkerilla on kaksi vinkkiä.

– Pakastettu tuote sulaa hyvin jääkaapissa ja tiiviisti pakattu tuote myös kylmässä vedessä. Sulaminen on nopeampaa, kun lämpötilaero on pieni.

. FAKTA Pakastamalla lisäaikaa Ruokien säilyvyys vaihtelee tuotteittain.

Leivät säilyvät pakkasessa 2–3 kuukautta. Leivonnaiset 1–9 kuukautta.

Sian ja possun liha säilyvät pakkasessa 3–6 kuukautta. Naudan ja lampaan liha 8-10 kuukautta. Jauheliha 2–3 kuukautta.

Kala säilyy pakastimessa 1–2 kuukautta.

Samaa tuotetta ei tule pakastaa enää uudelleen.

Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä Parasta ennen -päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy hyvänä vähintään merkittyyn päivään asti. Tuotetta voi siis edelleen käyttää, ja sen käyttökelpoisuuden voi arvioida esimerkiksi haistamalla tai maistamalla.

Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään herkästi pilaantuvissa elintarvikkeissa, kuten liha- ja kalatuotteissa. Niitä ei saa käyttää enää viimeisen käyttöpäivän jälkeen, ellei tuotetta ole ehditty pakastaa ennen sitä.

Kirjaudu sisään

Lotta Saarteisen ostoskorissa hävikkiruualla on luonnollinen paikkansa – Alelaputettujen ruokien säilöminen onnistuu aloittelijaltakin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Lotta Saarteisen ostoskorissa hävikkiruualla on luonnollinen paikkansa – Alelaputettujen ruokien säilöminen onnistuu aloittelijaltakin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje