Maksakirroosi uhkaa suomalaisia nyt ennätyksellisen usein – toimintakykyisten "sivistyneiden" alkoholistien viinin ja oluen lipittely aiheuttaa isot kirot

Johanna Jurkka

Moni sairastaa jopa vuosia maksasairautta sitä itse tietämättä. Yhä suurempi joukko ihan tavallisia työssäkäyviä ja jopa urallaan menestyneitä ihmisiä luisuu kohti vakavaa alkoholiriippuvuutta. Säännöllinen, jatkuva juominen on uutta normaalia. Alkoholismin vähättelyn on huomannut A-Klinikan ruoriin tarttunut Hannu Jouhki .

. Pari viinilasia kruunaa sivistyneen lounaan, muutama muki olutta vauhdittaa mukavasti junamatkaa. Pahan päivän päätteeksi voi palkita itsensä sikspäkillä, mutta viikon paineiden nollaaminen vaatiikin jo mäyräkoiran.

Suomalainen alkoholikulttuuri on murroksessa. Ennen kuin huomaakaan, monella on juhla joka päivä. Juominen on arkistunut, normalisoitunut ja muuttunut yhä hyväksyttävämmäksi osaksi tavallista elämänmenoa.

Perinteisesti suomalaisen alkoholismin näkyvimpiä keulakuvia, syntisäkkejä, ovat olleet syrjäytyneet suurkuluttajat. Samaan aikaan kohti alkoholiriippuvuutta luisuu yhä suurempi joukko ihan tavallisia, työnsä kunnialla hoitavia kansalaisia.

Toimintakyvyn vielä säilyessä he kutsuvat itseään kohtuukäyttäjiksi, vaikka juovat säännöllisesti ja suuria määriä. Mikä heidät enää erottaa alkoholisteista? Holtittoman juomisen ja kohtuukäytön välinen raja on viiniin piirretty viiva, mutta sitä harva hoksaa. Ei ennen kuin käy niin kuin Juice Leskisen laulussa: maksa sanoo poks.

Kostea Suomi juo ja voi yhä surkeammin. Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet, alkoholista johtuvia sairauksia on eniten Pohjoismaissa, ja alkoholiperäiset maksasairaudet ovat uusi kansantauti. Kaiken huipuksi Suomi on maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Euroopan maksakirroosi-tilaston ylivoimainen ykkönen. Taakse jäävät perinteiset viinimaat, Ranska, Italia ja Espanja.

Suuri osa alkoholinkäytön terveyshaitoista johtuu ison kohtuukäyttäjäjoukon liiallisesta juomisesta. Alkoholiriippuvuuden kehittyminen on uhka myös heille. Tähän viittaavat A-Klinikka Oy:n vt. toimitusjohtajan Hannu Jouhkin mukaan myös Työterveyslaitoksen aiemmat kulutustutkimukset: työssäkäyvistä suomalaismiehistä jopa 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia voi olla riskikäyttäjiä.

Korkean riskikulutuksen raja ylittyy miehillä noin 23–24 alkoholiannoksella viikossa ja naisilla vähemmästäkin, 12–16 annoksella. Yli 65-vuotiailla riskiraja rikkoutuu jo noin seitsemällä annoksella viikossa tai yli kahdella annoksella yhdellä kertaa juotuna. Yksi annos tarkoittaa pullollista keskiolutta tai pientä viinilasillista.

. Kokonaiskulutus on vähentynyt, mutta terveys heikkenee Kokonaiskuvaa suomalaisesta alkoholismista hämmentää kummallinen ristiriita. Vaikka suomalaiset juovat itseään kiihtyvällä tahdilla yhä surkeampaan kuntoon, on alkoholin kokonaiskulutus Tilastokeskuksen mukaan pitkällä aikavälillä vähentynyt. Vielä vuonna 2005 suomalaiset joivat vuosittain enemmän kuin 1970–1990-luvuilla.

– Alkoholinkulutuksen vähentyminen ei tietenkään ole poistanut alkoholiongelmaa. Siinä on se riski, että alkoholinkäyttö arkipäiväistyy niin, ettei sitä enää pidetä ongelmana. Ennen kuin oma alkoholinkäyttö etenee ongelmakäyttöön ja lopulta riippuvuuteen, kannattaa olla tarkkana, Jouhki huomauttaa.

Mistä outo yhtälö sitten johtuu? Sitä on selitetty maksasairauksien hitaalla kehittymisellä.

Toinen selitys löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna julkistamasta raportista, joka kääntää huomion vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen ikäviin seurauksiin. Lakiuudistuksen toteuduttua päivittäistavarakaupassa on saanut myydä yhä vahvempaa alkoholitavaraa, entisen 4,7-prosenttisen sijasta 5,5-prosenttista. Samalla kauppoihin tulivat vahvat oluet ja lonkerot.

– Kokonaiskulutus ei noussut kovin merkittävästi, mutta maksasairauksien määrä ja alkoholikuolleisuus nousivat. Johtopäätös tästä on se, että ne, jotka olivat jo valmiiksi juoneet paljon, joivat vielä enemmän. Sen takia sairastavuus nousi enemmän kuin kulutus, Jouhki arvioi.

– Ristiriitaista on se, että korkeatuloiset todennäköisesti ostavat ja käyttävät enemmän rahaa alkoholiin, ja lisäävät kulutustaan, mutta vielä enemmän kulutus on lisääntynyt riskiryhmissä.

Pahimmin alkoholiin liittyvä sairastavuus on iskenyt pienituloisimpiin ja ikääntyneisiin, joiden juominen on muutenkin lisääntynyt ja jotka ovat alkoholihaitoille työikäisiä alttiimpia. Hyvätuloisilla rahaa on käytettävissä muuhunkin kuin kalliiseen shampanjaan ja hifistelyviineihin, nimittäin omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

– Eläkeikäisten riskikäyttö on kasvanut. Se on huolestuttavaa, koska eläkkeelle ovat jäämässä isot ikäluokat, joilla on myös monisairastumisen riskejä, Jouhki huomauttaa

. Alkoholipolitiikka kuplii eduskuntavaalien alla Huolensekaisin tuntein Jouhki on seurannut kevään eduskuntavaalien alla lämmennyttä alkoholipoliittista keskustelua viinien ja alle 15-prosenttisten juomasekoitusten tuomisesta päivittäistavarakauppoihin. Esimerkiksi Ylen kyselyyn tammikuussa vastanneista kansanedustajista enemmistö kannattaa viinimyynnin sallimista ruokakaupoissa.

Suomalaisten riippuvuuksien asiantuntija ei usko, että viinin vapauttamisesta ruokakauppoihin seuraa mitään hyvää.

– Se olisi yhteiskuntapoliittisesti suurempi muutos kuin keskioluen tuominen ruokakauppoihin aikanaan. Pitäisi ymmärtää, miten suuresta alkoholin saatavuuden lisäämisestä olisi kysymys. Nyt viinejä ja väkeviä saa yli 370:stä Alkon myymälästä. Muutos nostaisi myyntipisteiden määrän 5000–6000:een ympäri maata, Jouhki huomauttaa.

– Kansanterveyden kannalta muutosta ei voi millään tavalla perustella. Kaksi isointa, alkoholinkulutusta lisäävää tekijää ovat saatavuus ja hinta. Muutos lisäisi kulutusta ja alkoholihaittoja. Jos päätös muutoksesta tehdään, täytyy miettiä, millaisia kustannuksia haitoista olemme yhteiskuntana valmiit maksamaan.

Kokemukset puhuvat näkemyksen puolesta. Alkoholilakiuudistuksen jälkeen huomattiin, että etenkin tyttöjen humalajuominen ja kertakulutusmäärät alkoivat kasvaa. Nuorten ikäluokkien alkoholinkulutus ja humalajuominen vähenivät pitkän aikaa, mutta nyt laskusuunta on pysähtynyt.

WHO on suositellut alkoholimyynnin rajoittamista haittojen torjumiseksi.

. Alkoholismi jää huumausaineongelmien varjoon Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on jättimäinen, yhteiskuntaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, perheitä ja yksilöitä kuormittava ongelma, joka on usein myös työkyvyttömyyden taustalla. Alkoholiperäisiä haittoja on yritetty torjua alkoholipoliittisin keinoin, lainsäädännöllä ja verotuksella. Tästä huolimatta juomisesta johtuvaa kansanterveyden rapautumista ei ole pystytty pysäyttämään.

Mediassa alkoholismi jää helposti käsiin räjähtäneen huumausaineongelman varjoon. Otsikoihin se nousee lähinnä julkisuuden henkilöiden lukemattomien alkoholitörttöilyiden kautta. Viimeisimpien rattijuopumukseen syyllistyneiden joukossa oli vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak , joka ajoi elokuussa 2022 Teslan sähkökatumaasturilla 0,95 promillen humalassa. Myös Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosia paineita kestäneen Kaius Niemen taival tehtävässään katkesi auton siirtämiseen humalassa.

Jouhki on huomannut, että alkoholia pidetään huumeita vähäpätöisempänä ja vähemmän vaarallisena ilmiönä. Taustalla on alkoholikulttuurin näennäinen siistiytyminen – mitään ongelmaa, johon pitäisi puuttua, ei välttämättä edes tunnisteta. Vähätteleminen on tyypillistä.

– Humalajuomista ei enää pidetä sosiaalisesti yhtä hyväksyttävänä kuin aikaisemmin. Siihen liittyvä vastuu on arki- ja työelämässä tiedostettu, mutta alkoholi on tullut yhä enemmän osaksi erilaisia ympäristöjä, ja sitä pidetään ihan normaalina, Jouhki sanoo.

– Samaan aikaan huumeisiin liittyvät ongelmat saavat julkisuudessa yhä enemmän tilaa. Huumehaitat vievät ihmisen pohjalle melko nopeasti, jos puhutaan esimerkiksi sekakäytöstä. Siihen verrattuna alkoholi onkin ihan arkipäiväistä, ikään kuin siitä ei olisikaan niin paljon haittaa.

Riippuvuuksia ei Jouhkin mielestä pitäisi vertailla toisiinsa, koska ne eivät edes ole vertailukelpoisia.

– Kaikki päihdeongelmat ovat kriittisiä, traagisia ja hoitoa edellyttäviä, mutta erilaisia. Huumausaineiden kohdalla kohtalokkaita ovat yliannostukset ja akuutit myrkytykset, jotka koskevat nuoria. Alkoholin kohdalla rampauttavia ovat krooniset pitkäaikaissairaudet, joihin menehdytään myöhemmällä iällä, Jouhki huomauttaa.

. Maksasairaudet tulevat usein yllätyksenä Tavalliselle, kohtuukäyttäjänä itseään pitävälle tissuttelijalle juomisen terveyshaitat voivat tulla yllätyksenä. Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtajan Sari Högströmin mukaan ihmisellä voi olla vakava maksasairaus ilman, että hän tietää siitä mitään.

– Iso ongelma on se, että maksasairaudet todetaan usein liian myöhäisessä vaiheessa, usein vasta päivystykseen tullessa. Jopa maksakirroosi voi löytyä yllättäen muiden tutkimusten yhteydessä. Ajoissa löydetty sairaus pystyttäisiin vielä hoitamaan, Högström huokaa.

Maksasairaudet eivät kysele sosioekonomisia taustoja. "Sivistyneesti" käyttäytyvä, säännöllisesti juova viinihifistelijä ei välttämättä ymmärrä olevansa samalla janalla kuin kirkkaan viinan kulauttelija.

– Maksasairauksia pidetään tiettyjen riskiryhmien sairauksina, mutta ei se niin ole. Maksakirroosi voi tulla kenelle hyvänsä. Maksakirroosipotilaiden joukossa on myös hyvin nuoria.

Maksakirroosia sairastaa noin 30 000–50 000 suomalaista, ja edennyttä, liiallisesta juomisesta johtuvaa maksafibroosia jopa noin 300 000–500 000 ihmistä. Maksafibroosissa tulehtuneeseen maksaan kehittyy vuosien juomisen jälkeen sidekudosta, joka voi johtaa maksakirroosiin tai maksasyöpään.

Juova pysyy pitkään yhteiskuntakelpoisena Suomalainen kokee kaiken olevan kunnossa niin kauan, kuin työkyky säilyy.

– Ihminen pysyy pitkään yhteiskuntakelpoisena alkoholinkäytön edetessä. Ainahan puolustaudutaan sillä, että kyllähän minä työni hoidan ja rahat riittävät. Ikään kuin silloin ei mitään ongelmaa olisikaan, Hannu Jouhki sanoo.

– Voi mennä aikaa, ennen kuin ihminen laiminlyö työtehtäviään, harrastuksiaan tai läheisiään, tai jättää menemättä sosiaalisiin tilanteisiin siksi, että on juonut tai haluaa juoda. Usein tilanne kehittyy siihen suuntaan vähitellen.

Ratkaiseva käänne juomisen vähentämiseksi tai lopettamiseksi voi tapahtua, jos läheiset ymmärtävät kannustaa raiteiltaan luiskahtanutta avun piiriin. Se ei välttämättä tarkoita, että juova ymmärtää apua hakea.

Vaikka juominen koetaan hyväksyttäväksi, voi pelko ongelman paljastumisesta hävettää liikaa.

– Työpaikkojen työterveyshuolloissa tilanne pitäisi ottaa paremmin haltuun varhaista tukea tarjoamalla, mutta tässä kärsitään perinteisestä leimaantumisen pelosta. Asiat pitäisi nähdä niin päin, että jos ihminen hakee apua, hän ottaa vastuun omasta elämästään, Jouhki muistuttaa.

. Fakta

Alkoholin aiheuttamat kuolemat Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on moninkertaista naisiin verrattuna.

Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholista johtuvista kuolemista on kasvanut merkittävästi. Etenkin työikäisten (15–64-vuotiaiden) miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Alkoholiperäisiin syihin kuoli esimerkiksi vuonna 2021 yhteensä 1 646 suomalaista.

Alkoholikuolemaan voivat johtaa esimerkiksi: alkoholin aiheuttamat maksa- ja haimasairaudet ja elimelliset aivo-oireyhtymät, hermoston rappeutumissairaudet, alkoholinen sydänlihassairaus tai tapaturmainen alkoholimyrkytys.

Etenkin maksasairauskuolemien määrä on noussut merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kaikki maksasairaudet eivät johdu alkoholista.

Lähde: Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot, Munuais- ja maksaliitto.

Tarkkaile näitä merkkejä

Jos vastaat kaikkiin kysymyksiin "kyllä", voi kyseessä olla alkoholiriippuvuus.

1. Jos oma alkoholinkäyttö mietityttää, itseltään voi kysyä: olenko yrittänyt lopettaa tai vähentää, mutta en ole pystynyt?

2. Haittaako alkoholinkäyttöni itseäni tai läheisiäni, ja herättääkö se heissä ärtymystä?

3. Lääkitsenkö krapulaa juomisella?

4. Salailenko juomistani?

5. Muutunko kiukkuiseksi, jos en saakaan juoda?

Lähteet: Duodecimin terveyskirjasto

Kirjaudu sisään

Maksakirroosi uhkaa suomalaisia nyt ennätyksellisen usein – toimintakykyisten "sivistyneiden" alkoholistien viinin ja oluen lipittely aiheuttaa isot kirot

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje