Miksi aikuisista tulee somessa koulukiusaajia? Vihapuhe räjähti käsiin, ja tutkija pitää sitä "erittäin vaarallisena"

Anonyymejä keskustelupalstoja ja kasvottomia sometilejä pidetään usein internetin likakaivona. Vihapuhe elää verkossa, ja kuka tahansa voi joutua sen kohteeksi.

. Ihmisen ei välttämättä tarvitse tehdä mitään kohdatakseen someraivoa. Siihen voi riittää vaikka ulkonäkö, ihonväri, paino tai seksuaalinen suuntautuminen.

Lähes kaikki sosiaalisen median käyttäjät ovat nähneet myös omalla nimellä ja naamalla kirjoitettuja törkykommentteja. Lapsiperheen äiti tai isä solvaamassa vierasta sateenkaarinuorta. Tärkeässä virassa oleva henkilö esittämässä rasistisia kommentteja. Rokotteista väittelevät ennustamassa toistensa kuolemia.

Vuoden tieteentekijä -palkinnon saanut tutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta sanoo, että anonymiteetti mahdollisti vihapuheen ja alkoi ruokkia sitä. Siitä tuli normaalia.

– Joku sanoo ilkeitä asioita hetkellisen tunnekuohun vallassa ja katuu myöhemmin. Toisia eivät kiinnosta muiden reaktiot, vaikka omassa profiilissa näkyisi työpaikka ja perhesuhteet.

Saresman mukaan vihapuhetta on ollut olemassa aina. Internet ja sosiaalinen media ovat antaneet sille näkyvän alustan.

Taustalla on usein pahaa oloa ja tunnetta siitä, että ei tule kuulluksi.

– Somesta puuttuvat portinvartijat ja sinne on helppo levittää sensuroimatonta sisältöä. Moderointi ei pysy perässä.

. Vihapuhe hiipi politiikkaan Saresman mukaan monet yhdistävät vihapuheen kasvun vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Itse hän ajattelee, että maaperää sille oli valmisteltu pitkään oikeistopopulismin nousun myötä. Rasistiselle puheelle annettiin tilaa.

Merkkejä oli havaittavissa jo vuonna 2003, kun nyrkkeilijä Tony Halme valittiin äänivyöryllä perussuomalaisten kansanedustajaksi. "Jytky" kohautti Suomessa vuonna 2011. Donald Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti vuonna 2017.

Saresma on huomannut Suomen liikkuvan kohti amerikkalaista mallia, jossa mainetta hankitaan millä keinolla hyvänsä. Ei ole väliä, onko se hyvää vai huonoa.

– Pitäisikö poliitikoilta vaatia asiaosaamista eikä mahdollisimman terävää läppää? Kun koulukiusaajat pääsevät valtaan, se ei ole eduksi kovinkaan monelle.

Keskustelun raaistuessa kansanedustajien ulostuloja käsitellään oikeudessa asti. Samalla myös poliitikkoihin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt.

– Valta-asemassa olevan henkilön, vaikkapa kliseisesti valkoisen heteromiehen, on röyhkeää sanoa, ettei itse piittaa vihapuheesta. Vähemmistöillä on jo tarpeeksi kestettävänä, joten vähintä mitä voimme tehdä, on yrittää kitkeä vihapuhetta.

. Viha kumpuaa ymmärtämättömyydestä Saresman mielestä on pelottavaa, että vihapuhetta synnyttävä aihepiiri kasvaa koko ajan.

Takuuvarmat teemat kuten maahanmuutto, tasa-arvo sekä seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuus ovat saaneet rinnalleen kasan uusia räjähdysherkkiä aiheita.

– Ilmastonmuutos, kasvissyönti, polkupyöräily ja jopa tieteelliset tutkimukset aiheuttavat vihanpurkauksia.

. Koronavuosina puheenvuorot tuntuvat voimistuneen ja toisia vastaan hyökkääminen lisääntyneen.

– Epävarmoina aikoina haetaan turvaa vahvoista mielipiteistä. Kun asiat ovat monimutkaisia, asiantuntijat eivät ehkä voi antaa yksinkertaisia vastauksia. Silloin on helppo mennä mukaan mustavalkoisuuteen, Saresma selittää.

Viha kumpuaa usein ymmärtämättömyydestä. Vastapuolta ei haluta edes kuunnella.

– Ajatellaan intersektionaalisen feminismin olevan pahaa, mutta ei edes tiedetä, mitä se tarkoittaa.

. Toimi näin, kun näet vihapuhetta Tavallinen somekäyttäjä saattaa miettiä, miten vihapuheeseen pitäisi suhtautua.

Saresma ei itse lähde väittelemään anonyymien keskustelijoiden kanssa. Juupas-eipäs-leikki johtaa pahimmillaan vänkäämisen ja koston kierteeseen.

– Ilmianna vihapuhe moderaattoreille ja ilmoita poliisille, jos on aihetta epäillä rikosta. On tärkeää osoittaa, ettei tällaista haluta nähdä, hän neuvoo.

. Rauhallisena pysytteleminen on vaikeaa, kun tunteet kuumenevat somessa.

– Vihapuhujat pyrkivät provosoimalla siihen, että vastapuoli syyllistyisi samaan huonoon käytökseen.

Julkisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneille henkilöille voi osoittaa tukea esimerkiksi tykkäämällä heidän aiheeseen liittyvistä somejulkaisuistaan.

. Sananvapaus ei oikeuta vihapuhetta Ilkeät kommentit esitetään usein sananvapauden nimissä, vaikka saatetaan syyllistyä jopa kunnianloukkaukseen tai rikokseen.

Ihmisillä on vääristynyt käsitys sananvapaudesta, toteaa Saresma.

– Sananvapaus ei tarkoita kiroilua ja huutelua keskustelupalstoilla. Se ei anna lupaa puhua rumasti, satuttaa tai halveksua muita.

Mutta voiko sosiaalista mediaa siivota? Saresma kertoo kuulleensa kansainvälisissä tapaamisissa hyviä kokemuksia siitä, että somejäteille on tehty selväksi eri maiden lainsäädäntöä.

– Uskon että se on mahdollista, mutta onko siihen ollut tarpeeksi poliittista halua? Käsittääkseni laissa olisi keinoja, mutta resurssit eivät riitä epäilyjen tutkimiseen.

Saresma pitää vihapuheen leviämistä erittäin vaarallisena.

– On jo moneen kertaan nähty, että kansanryhmiä vastaan lietsottu viha johtaa väkivallan tekoihin myös nykyaikana, ei vain natsi-Saksan aikana.

Kirjaudu sisään

Miksi aikuisista tulee somessa koulukiusaajia? Vihapuhe räjähti käsiin, ja tutkija pitää sitä "erittäin vaarallisena"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Miksi aikuisista tulee somessa koulukiusaajia? Vihapuhe räjähti käsiin, ja tutkija pitää sitä "erittäin vaarallisena"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje