"Mitä se lukemista vaatii, jos syö outoja ruokia telkkarissa ja perseilee menemään?" – Riku Rantala kannustaa nuoria uppoutumaan tarinoiden maailmoihin

Riku Rantala on monelle TV:stä tuttu erityisesti omituisista, ja vähän iljettävistäkin ruoista sekä hurjista seikkailuista eri maailmankolkissa.

Epäilyttävät ruoka-annokset hän on nyt vaihtanut valistustyöhön ikuisesti ajankohtaisesta aiheesta, kun Rantala piipahti Seinäjoen yhteiskoululla puhumassa lukutaidon merkityksestä alati muuttuvassa maailmassa.

. – Olen itse tykännyt lukea hyvin erilaisia juttuja lapsesta lähtien. Siitä on ollut hirveästi hyötyä siinä, kun kohtaa erilaisia ihmisiä, niin osaa samaistua paremmin.

. Hän kuvailee lukutaitoa keinoksi vastustaa informaatiovaikuttamista ja misinformaatiota, joita netti on pullollaan.

. Maailmalla pyöriessään Rantala on hakenut tukea ja turvaa lukemisesta, sillä siten hän on voinut tutustua kohteisiin etukäteen ja vähän edes ennakoida, mitä tulevan pitää. Ennen kaikkea lukutaito kehittää empatiataitoja ja sitä kautta auttaa laajentamaan omaa ymmärrystä maailmasta.

. – Kun lukee tarinoita, niitä oppii ymmärtämään. Lukemalla joutuu tutustumaan ihmisiin, jotka elävät eri maissa erilaisissa elämäntilanteissa. Tarinoihin eläytyy. Se pakottaa miettimään muita ihmisiä, Rantala kertoo.

. Lukutaitoa pidetään perinteisesti kotona opittuna taitona, joka auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan maailmaa, joskus jopa uusilla tavoilla. Ääneen lukeminen kannustaa lasta löytämään tekstin pariin itse, ja lukeva aikuinen toimii esimerkkinä.

. Paras tapa aloittaa on vain aloittaa . Niille, jotka epäröivät lukemisen aloittamista tai eivät tiedä, mistä oikein kannattaisi aloittaa, Rantalalla on yksinkertainen vinkki: aloita siitä, mikä kiinnostaa eniten. Oli kyseessä sitten historia, musiikki tai urheilu, kaikesta löytyy aina mielenkiintoisia teoksia.

. Äänikirjoja Rantala pitää hyvänä aloituksena, mutta muistuttaa, että niihin ei kannata jäädä kiinni. Lukutaito kun kehittyy parhaiten lukemalla itse.

. Myös Rantalan lapsuudessa luettiin kotona oikeastaan kaikkea Astrid Lindgrenistä Anni Swaniin . Kun rauhanturvaajaisän työt veivät perheen Intiaan, nippanappa kouluikäinen Rantala lievitti yksinäisyyttä lukemalla seikkailutarinoita.

. – Ursula Pohjola-Pirhosen kirjoista skippasin lemmenkohtaukset ja keskityin sotataidon kohtauksiin, Rantala naurahtaa.

. Maailmaa hallitaan sanoilla ja tarinoilla . Valtakunnallisesti lukutaito on heikkenevä trendi kaikissa ikäluokissa, ja vaikutukset näkyvät erityisesti nuorissa: jo lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen.

. Rantala ei pidä nuorten syyllistämistä rakentavana, sillä yhteiskunta itse on muuttunut, eikä kukaan voi vaikuttaa siihen, millaiseen maailmaan on syntynyt.

. Kun tietoa on saatavilla koko ajan useista eri lähteistä, portinvartijoita ei enää ole. Sosiaalinen media ei ole vielä päässyt siihen asti, että sillä olisi samankaltaiset eettiset säännöt kuin vaikkapa perinteisellä medialla.

. – Maailma on muuttunut tässä ympärillä. Älylaitteet varastavat aikaamme ja häiritsevät keskittymistä. Samaan aikaan olen oppinut – sekä tässä ammatissa että maailmalla kiertäessä – että sanat hallitsevat maailmaa. Lukeminen on paras kartta selvitä ja löytää perille tässä muuttamassa maailmassa.

. Oli kyseessä sitten trooppinen viidakko tai yhteiskunnan pykäläviidakko, ilman lukutaitoa on vaikea selvitä – trooppisessa viidakossa ei ole asiakaspalvelijaa, jolta kysyä neuvoa, mutta enää ei ole välttämättä virastoissakaan.

. Jos jotain haluaa selvittää, se pitää tehdä itse. Juuri silloin luetun ymmärtäminen on avainasemassa.

. – Emme hallitse toisiamme enää miekalla tai väkivallalla, vaan sanoilla ja tarinoilla. Kyllä, sanoja voi käyttää väkivaltaan ja toisten alistamiseen. Siitä huolimatta sanat ovat vallan ja asioiden hoitamiselle takana.

Jos niitä ei ymmärrä, ei pärjää.

. Verkostosta voimaa lukutaitoon -hanke on 14 eteläpohjalaisen kunnan lukutaitohanke, jota rahoittaa kunnat sekä Opetushallituksen Lukuliike. Hankkeen tavoitteena on innostaa perusopetusikäiset lapset ja nuoret lukemaan enemmän, ja sitä kautta kehittää heidän lukutaitoaan.

. Riku Rantalan top 3 -kirjatärpit elämään.

Eduard Uspenski – Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä

Paras lastenkirja, jota olen pojilleni koskaan ääneen lukenut. Sopii myös aikuisille, sillä Uspenski onnistui ujuttamaan tarinaansa paitsi hauskaa ja lämminhenkistä ystävyyden kuvausta, myös taitavaa piruilua neuvostosysteemin typeryyksiä kohtaan. Kun seuraa mitä itärajan takana tapahtuu nyt, ovat krokotiili Genan, Muksiksen ja Ullan seikkailut myös erittäin ajankohtaisia.

Pilvi Hämäläinen – Cinderella

Hauska ja koskettava esikoiskirja yhdeltä maamme lahjakkaimmista komedienneista. Cinderellassa pienen kaupungin ihmisten suuret unelmat kohtaavat mustan huumorin. Harvoin nauraa lukiessaan monta kertaa ääneen, mutta Cinderellassa se tapahtuu jo alkusivuilla. Tämä on myös poikkeuksellisen hyvä kirja kuunteluun äänikirjana, sillä Pilvi Hämäläinen lukee sen itse – eli tietenkin ihan hiton taitavasti.

Teemu Keskisarja – Kyllikki Saari. Mysteerin ihmisten historia

Jos historia ja mysteerit kiinnostavat, on tämä kirja aivan poikkeuksellinen katsaus suomalaisen rikoshistorian tunnetuimpaan mysteeriin. Samalla se tulee kertoneeksi 1950-luvun suomalaisen maalaiskunnan elämästä hämmästyttävän tarkasti, sillä todella suuri joukko isojokelaisia on aikanaan kuulusteltu tai puhutettu Kyllikki Saaren murhaan liittyen. Tavallisten ihmisten arkeen ja elämänkulkuun saadaan siten todella vahva dokumentoitu tausta.

Kirjaudu sisään

"Mitä se lukemista vaatii, jos syö outoja ruokia telkkarissa ja perseilee menemään?" – Riku Rantala kannustaa nuoria uppoutumaan tarinoiden maailmoihin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje