"Mitä teemme sellaisilla palvelupisteillä, jotka ovat auki yhden päivän viikossa?" – Asiantuntijan mukaan rahoituksen niukkuus pakottaa hyvinvointialueet hankaliin ratkaisuihin

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Kinnusen mukaan uusi, tarveperusteinen sote-rahoitusmalli ei ole Pohjanmaalle suotuisa.

Tarveperusteisuus viittaa siihen, että alueille maksetaan tulevaisuudessa esimerkiksi sairastavuuden perusteella. Pohjanmaan väestö on keskimäärin muun Suomen väestöä terveempää.

– Hyvinvoiva väestö tarvitsee mallin mukaan vähemmän palveluita. Tämän hetkinen vähennystarve on toki huomattavasti pienempi kuin mistä on lähdetty liikkeelle, sanoo Kinnunen.

Viimeisimpien, perjantaina julkaistujen valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Pohjanmaa on sote-rahoituksessa reilut viisi miljoonaa euroa miinuksella. Alueen valtiolta saama sote-raha olisi siis noin viisi miljoonaa euroa alueelle siirtyviä kustannuksia pienempi.

Edellinen, huhtikuussa julkaistu laskelma näytti vielä karummalta: Siinä Pohjanmaa oli jäämässä miinukselle paljon isomman summan, peräti 12 miljoonaa euroa.

. Budjetin laadinnasta ei tule helppoa Kinnunen ei huolestuisi liikaa miinusmerkkisestä laskelmasta. Hän muistuttaa, että valtiovarainministeriön laskelma ei ole lopullinen, ja sitä on päivitetty monta kertaa.

– Tärkeää on toki alusta lähtien varmistaa, että pärjäämme meille osoitetulla rahoituksella ja kehittää toimintaa vastaamaan rahoitusta.

. Pohjanmaa on yhä saamassa rahoitukseensa mittavia summia kaksikielisyyden, vieraskielisyyden ja saaristolaisuuden perusteella. . Olosuhdetekijät eivät uusimmassa laskelmassa juuri muuttuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjanmaa on yhä saamassa rahoitukseensa mittavia summia kaksikielisyyden, vieraskielisyyden ja saaristolaisuuden perusteella.

Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-kustannuksiksi on arvioitu vajaat 700 miljoonaa euroa.

Kinnunen myöntää, ettei budjetin laatimisesta tule helppoa.

– Toki meillä on isoja haasteita siinä, että palvelutarve kasvaa ja lainsäädännöstä tulee vaatimuksia henkilöstömitoituksen nostamisesta.

. "Emme halua, että köyhemmät jäävät ilman hoitoa" Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten asiantuntijalääkäri Kati Myllymäen mukaan valtionvarainministeriöltä hyvinvointialueille luvattu raha vaikuttaa kokonaisuudessaan niukalta.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa Myllymäkeä ihmetyttää sekin, että vain prosentti siitä on varattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Päihteet, yksinäisyys ja ylipainon aiheuttamat terveysongelmat vaivaavat myös väestöltään terveimmissä maakunnissa, ja niiden aiheuttamat kulut valuvat lopulta erikoissairaanhoitoon, jos ei ongelmiin puututa riittävän ajoissa.

– Onko todella niin, että yksi prosentti reilun kahdenkymmenen miljardin potista on pitkällä tähtäimellä riittävä panostus?

. Hyvinvointialueilla on oikeastaan vain kaksi rahoituslähdettä: valtiovarainministeriöltä tuleva raha ja asiakasmaksut.

Asiakasmaksujen osuus on käytännössä pieni, eikä niiden korottaminen ole kovin realistinen vaihtoehto. Syynä ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

– Emme halua, että köyhemmät jäävät ilman hoitoa. Satojen tuhansien kansalaisten sote-maksuja on tälläkin hetkellä ulosotossa, Myllymäki sanoo.

. Palvelupisteiden säilytys koetuksella Lisäpaineita alueille tuovat Myllymäen mukaan esimerkiksi palkkojen harmonisointi ja muut palkkakustannusten kasvupaineet.

– Valtiovarainministeriön rahoitus ei ainakaan tässä vaiheessa huomioi näitä kustannusnousuja.

Rahojen riittävyys aiheuttaa Myllymäen mukaan tarpeen keskustella alueilla siitä, mihin rahat olisi viisainta ja oikeudenmukaisinta laittaa.

. Mitä teemme sellaisilla palvelupisteillä, jotka ovat auki yhden päivän viikossa? Kati Myllymäki, asiantuntijalääkäri . Alkuvuonna järjestettyjen aluevaalien alla ehdokkaat lupasivat kilvan, että kaikki nykyiset palvelupisteet säilyvät. Myllymäen mielestä tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ajatus on epärealistinen.

– Meillä on kuntia, joissa syntyy alle 10 lasta vuodessa. Millaista lastenneuvolaa silloin on ylläpidettävä? Mitä teemme sellaisilla palvelupisteillä, jotka ovat auki yhden päivän viikossa? Se maksaa, ja silloin on vähemmän rahaa henkilöstölle ja muihin kuluihin. Nämä ovat isoja kysymyksiä joka maakunnassa.

. Sote-kulut paisuvat yhä Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluva rahamäärä on kasvanut jo vuosia, eikä kasvulle näy loppua. Syynä ovat muun muassa kallistuneet hoidot ja lääkkeet sekä se, että yhä useampia sairauksia pystytään hoitamaan.

Lisänsä kustannusten nousuun tuo väestön ikääntyminen.

Yhteiskunnan tasolla joudutaan siis entistä enemmän pohtimaan, mitä sairauksia jätetään hoitamatta, tai ainakin niin, miten kalliita hoitoja ja lääkkeitä yhteiskunta on valmis kustantamaan.

Kati Myllymäki näkee tarvetta ainakin medikalisaation karsimiseen. Medikalisaatiossa yhä useampi ilmiö tai asia aletaan nähdä sairautena, johon pyritään lääketieteen keinoin puuttumaan. Hänen mielestään kyseessä on kulttuurinen ilmiö, jolle pitäisi asettaa rajat.

– Nykyään on vähän niin, että jos kissa kuolee, niin siihen pitää saada sairauslomaa, Myllymäki kärjistää.

. Eihän esimerkiksi ikään liittyvä miesten hiusten harveneminen ole mikään sairaus. Silti siihen kehitellään maailmalla valtavasti lääkkeitä. Kati Myllymäki, asiantuntijalääkäri . Myös bisnes ja markkinointi saavat Myllymäen mielestä ihmiset näkemään monet tavalliset ja elämään kuuluvat vaivat sairauksina.

– Eihän esimerkiksi ikään liittyvä miesten hiusten harveneminen ole mikään sairaus. Silti siihen kehitellään maailmalla valtavasti lääkkeitä.

– Olen itse 64-vuotias, ja niin se vain on, että aina silloin tällöin johonkin vihloo, mutta ei sitä joka nipistyksestä lääkäriin lähdetä, eikä kaikkia vaivoja saa niksnaks pois.

. Suhteilla jonojen ohi? Kati Myllymäen mukaan esimerkiksi lääkärit toivoisivat laajaa julkista keskustelua terveydenhuollon tulevista valinnoista. Edessä voi olla vakavaa pohdintaa, josta esimakua on saatu jo koronakriisin aikana.

– Esimerkiksi, ketkä otetaan tehohoitoon, jos paikat eivät riitä? Tai jos on viisi keskoskaappia, ja tuleekin vielä yksi keskonen?

Kati Myllymäki huomauttaa, että joissain maissa rahalla tai suhteilla pääsee jonojen ohi.

– Meillä lainsäädäntö lähtee siitä, että pitää olla tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Kansalaisille on tärkeä viesti, että kaikki hoidetaan. Kysymys kuuluu, mitä hoidetaan.

Julkista taloutta kurittavat niin ilmastonmuutos kuin koronakriisi. Puolustusvoimatkin tarvitsee rahaa.

– Laitetaanko seuraava miljardi puolustusvoimille vai terveydenhuoltoon? Sekin on yhteiskunnallista priorisointia.

Kirjaudu sisään

"Mitä teemme sellaisilla palvelupisteillä, jotka ovat auki yhden päivän viikossa?" – Asiantuntijan mukaan rahoituksen niukkuus pakottaa hyvinvointialueet hankaliin ratkaisuihin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje