Miten säästää, jos rahaa on vähän? Lue ammattilaisten vinkit ruokakauppaan ja omaan talouteen!

Heljä seisoo lihapakettien edessä. Toisessa kädessä hänellä on 400 gramman paketti jauhelihaa, toisessa paketti tamponeja. Lihapaketti on punalaputettu, joten se maksaa vähemmän kuin tamponit. Jos jauhelihan paistaisi pannulla ja siihen lisäisi purkillisen tomaattimurskaa sekä ison lasillisen vettä, kastikkeesta pitäisi riittää neljään, ehkä jopa viiteen ruokailukertaan.

Mutta kuukautisvuoto. Eihän verisissä vaatteissa voi elää. Se ei olisi pelkästään epämukavaa vaan myös epähygieenistä. Sitä paitsi, sitten kaikki aika menisi pyykkäämisessä, ja siihen kuluu aikaa ja rahaa.

Heljä huokaisee ja laittaa jauhelihapaketin takaisin hyllyyn.

Miten valitaan "oikein"?

Heljä on kuvitteellinen henkilö, jota ei ole olemassa. Sen sijaan Heljän kaltaisessa köyhyys- ja syrjäytymisriskitilanteessa eläviä on Suomessa arviolta 125 000 (Tilastokeskus). Samaa kertoo Intrumin vastikään julkaisema tutkimus: 77 prosenttia suomalaisista kertoo inflaation vaikuttaneen kielteisesti heidän elämäänsä. Yhtä suuri määrä kertoo taloudellisen tilanteensa olevan heikompi tai huomattavasti heikompi kuin vuotta aiemmin.

Kun rahat ovat jo valmiiksi tiukilla, ruokakaupassa joutuu tekemään isoja valintoja eri tarpeiden välillä. Silloin täytyy priorisoida.

Laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n varapuheenjohtaja Kirsi Englund kertoo, että kaupassa kannattaa priorisoida ostokset sen mukaan, mikä on täyttävintä. Sellaisia ovat esimerkiksi kuitupitoiset sekä proteiinipitoiset ruoat.

Jos se on mahdollista, on parempi tehdä valintoja ruokaryhmien sisällä sen sijaan, että niitä vertailisi keskenään. Hyvä säästövinkki onkin, että kaikkea ei tarvitse sisällyttää ostoskoriin.

– Sen perusteella, mikä on itselle mieluisaa ja mitkä hinnat ovat, voi miettiä ostaako puurohiutaleita, mysliä vai leipää. Maitotuotteiden kohdalla voi miettiä, ostaako maitoa, jogurttia vaiko piimää.

Leivän päällä leikkeleitä täyttävämpiä ovat paistetut kananmunat tai raejuusto. Kilohintakin on halvempi. Kurkun tai tomaatin voi korvata juureksilla, edullisemmilla pakastevihanneksilla tai satokauden edullisilla hedelmillä, sillä ne täyttävät enemmän ja ovat monikäyttöisempiä.

– Vastaavasti jos käyttää edullisempaa pastaa tai perunaa perusruokaan, voikin ostaa vaikka kuitupitoisen ruis- tai kauraleivän siihen kylkeen.

Englund nostaa esille, että ruokia voi myös jatkaa toisilla ruoka-aineilla. Jauhelihakastikkeesta saa paljon riittävämpää, jos sekaan panee ensin pannulla paistettua ja maustettua, sen jälkeen vedessä hieman turvotettua soijarouhetta. Keittoa taasen voi parannella lisäkasviksilla tai vaikkapa raejuustolla.

Ruokaa voi saada myös eri järjestöjen ruoka-avuista. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ruoka-apua saa Seinäjoen ja Vaasan lisäksi Soinissa, Lapualla, Uudessakaarlepyyssä, Vähässäkyrössä, Kurikassa, Kauhajoella, Isojoella.

Yksin yritetään sinnitellä liian pitkään

Takuusäätiön johtaja Minna Markkaselle oman talouden suunnittelu on tuttu aihe. Työssään hän kohtaa paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua omien raha-asioiden suunnittelussa tai oman talouden ylläpitämisessä.

Hän kertoo, että Suomessa on hyvin vahva yksin pärjäämisen eetos, eikä apua uskalleta tai kehdata hakea.

– Asian kanssa ollaan liian pitkään yksin, ja avun hakemisen sijaan tehdään huonoja valintoja kuten lainan maksamista lainalla. Silloin velkakierre syvenee.

Tilanne voi äityä jopa niin pahaksi, että postilaatikolla ei käydä tai kirjeitä ei avata. Silloin puhutaan kirjekammosta. Kyse ei ole viitsimisestä tai haluamisesta, vaan siitä, että postin avaaminen aiheuttaa niin paljon ahdistusta, että sitä ei tee.

– Toivoisin, että jokaisen lähipiirissä olisi joku, jonka kanssa voi puhua rahasta riitelemättä. Vaihtoehtoja selvitä on, mutta mitä pidempään on yksin, sitä ahdistavampi tilanne on, hän toivoo.

Laskut kannattaa priorisoida niin, että ensimmäisenä tulee asumiseen liittyvät laskut kuten vuokra sekä vesi- ja sähkölaskut, sen jälkeen puhelimen ja nettiyhteyden laskut. Kolmantena tärkeysjärjestyksessä on ruoka sekä liikkumiseen liittyvät laskut kuten matkakortti. Kaikki muu tulee näiden jälkeen.

Markkanen nostaakin useasti esiin, kuinka vaikeista ja ahdistavista tilanteista selviää parhaiten pyytämällä apua. Yhtä tärkeää on puhua rahankäytöstä ystävien tai muiden luotettavien ihmisten kanssa – myös varjopuolista.

Kirjekammoa voi taklata vaikka soittamalla hyvälle ystävälle ja pyytää henkistä tukea laskujen maksamiseen. Jos taasen puhutaan ulosottouhasta, apua voi hakea talousneuvolasta tai oikeusaputoimiston velkaneuvonnasta. Apua saa myös kolmannen sektorin toimijoilta.

Taloudellista itseluottamusta kasvattaa usko itseensä

Taloudellinen itseluottamus terminä saattaa kuulostaa pelottavalta, jopa epärealistiselta. Taloudelliseksi itseluottamukseksi kutsutaan sitä, että voi luottaa oman taloutensa toimivuuteen ja tietää, miten tulot ja menot kertyvät.

Siihen, miten suhtautuu rahaan ja miten sitä käyttää, vaikuttaa Markkasen mukaan lapsuuden kasvuympäristö sekä se, miten kotona on käytetty rahaa tai miten siitä on puhuttu. Sen lisäksi vallitseva yhteiskunnallinen tilanne muovaa sitä, miten rahaa käsittelee ja miten siihen suhtautuu.

– Talousasiathan on on paljon muutakin kuin pelkkää faktaa, ne ovat myös tunnetta ja kokemuksia. Jos lapsuudessa on kasvanut perheessä, jossa on ollut tiukkaa, ihmisen taloudellinen itseluottamus on paljon heikompi kuin niillä, joiden perheessä työnnetään sijoitussalkku käteen kun muuttaa.

Vaikka budjetointi ja omien menojen seuraaminen on työlästä, pitkällä aikavälillä se kannattaa. Se paljastaa, mihin kaikkeen raha oikeasti menee. Samalla huomaa, millaisista kohdista ostotottumuksia voi muuttaa taloudellisesti kestävimmiksi.

– Pointti ei ole se, että pitää luopua aivan kaikesta ja elää askeettisesti ilman kivoja asioita. Ihmiset eivät kuitenkaan ole niin rationaalisia kuin itselleen väittävät. Koska on helppo valehdella, on tärkeää pysähtyä ja tutkia omaa rahankäyttöään.