Moni padel-harrastaja tekee virheen jo ennen peliä – "Iso vaikuttava tekijä loukkaantumisissa"

Ulkokengät pois, sisäkengät jalkaan ja padel-peli käyntiin. Lajin helppous viehättää, mutta tuottaa helposti ongelmia.

. Padel Club Vaasan klubimanageri Arttu Laukkosen ja Seinäjoen Padel or Die!:n "hallisetä" Teemu Uotilan mukaan moni padel-pelaaja jättää lämmittelyt väliin.

. – Moni aloittaa pelit kylmiltään ja hoitaa lämmittelyt siinä pelin ohessa. Lämmittelyn puute on iso vaikuttava tekijä loukkaantumisissa, Laukkonen sanoo

– Valitettavan usealla alkulämmittely on se, että autossa on penkinlämmitin päällä. On kuitenkin vähentynyt se, että paikalle tullaan vasta pari minuuttia ennen vuoron alkua, Uotila sanoo.

. Lääkäri Jyri Aallon mukaan hänen vastaanotolleen tulee tasaisesti padel-potilaita. Aallon mukaan yleisin padel-vamma on pohjelihasrepeämä, niin sanottu tennis leg, joka on tyypillinen pallopelivamma varsinkin yli 40-vuotiailla miehillä. Sen lisäksi yleisiä vammoja ovat nilkan nyrjähdys sekä polvi-, olkapää- ja selkävammat.

. Mistä loukkaantumiset johtuvat?

– Kyse on usein siitä, että on aloitettu uusi laji, eikä keho ole tottunut kyseiseen rasitukseen. Lajissa on nopeita liikkeitä, ja välillä pitää tehdä korjaavia liikkeitä, mikä altistaa vammoille.

Miten loukkaantumisia voi estää?

– Vaikka innostuu lajista, pitää muistaa oheisharjoittelun peruskunnon tekeminen, lihaskunnon parantaminen ja lihashuollon ylläpitäminen. Suosittelen, että ennen peliä aktivoidaan eri lihasryhmät pienillä liikkeillä.

. Aallon käsityksen mukaan loukkaantumisten määrä on seurausta suuresta harrastaja- ja kokeilijamäärästä, ei siitä, että padel olisi aloittelijalle erityisen loukkaantumisherkkä laji.

– Muihin mailapeleihin ja moniin pallopeleihin verrattuna padel voi olla vähän lempeämpi. Padelia pelataan yleensä nelinpelinä, eikä lajissa ole harrastetasolla niin kova tempo, että siinä tulisi erityisen paljon vammoja.

Yksi vertailulaji on sulkapallo, jossa Aalto edusti Suomea olympiatasolla Sydneyssa vuonna 2000.

– Sulkapallossa tulee padeliin verrattuna suhteellisen usein akillesjännevammoja, kun hypätään ylös- ja taaksepäin. Padelissa ei ole niin paljoa sellaisia liikkeitä.

. "Moni kokee lämmittelyn turhaksi" . Padel-pelaajille on sekä Vaasassa että Seinäjoella tarjolla kuntopyöriä, vastuskuminauhoja ja putkirullia. Padel Club Finland on julkaissut sosiaalisessa mediassa lyhyitä videoita, joissa annetaan vinkkejä alkulämmittelyyn ja kerrotaan, miksi lämmittely on tärkeää.

– Annamme välineitä lämmittelyyn ja olemme kannustaneet siihen, mutta moni kokee lämmittelyn turhaksi, vaikka se ei sitä ole, Laukkonen kertoo.

– Ne, jotka pelaavat enemmän, lämmittelevät paremmin. Täällä on kyllä mahdollisuuksia siihen, mutta ketään ei voi pakottaa, Uotila sanoo

. Uotila muistuttaa, että padel on oma lajinsa, vaikka mailapelitaustasta voikin olla hyötyä.

– Varsinkin tenniksen pelaajille saa usein sanoa, että lyönnin voimasta voi ottaa puolet pois. Myös mailaote kannattaa opetella heti oikein, väärästä poisoppiminen on paljon hankalampaa.

. Uuden lajin harrastaminen ei ala samassa kunnossa, johon edellinen harrastus on päättynyt.

– Moni saattaa muistella nuoruuden atleettiaikojaan, kun oli kunnossa ja kaikki toimi. Parikymmentä vuotta myöhemmin kroppa onkin vähän vanhentunut, eikä ole samanlainen kuin nuorena, Laukkonen sanoo.

. "On tämä mukavampaa silloin, kun ei ei satu" . Mikael Luotola , 40, hurahti padeliin muutama vuosi sitten ja pelasi korona-aikana välillä kuudestikin viikossa. Nyt hän pelaa keskimäärin kolmesti viikossa. Pitkän jalkapallo- ja futsal-taustan opit eivät ole suoraan siirtyneet padel-kentille.

– Enemmän pitäisi verrytellä ja tehdä lihashuoltoa. Futiskentällä alkulämmöt vedetään ihan luontaiseesti porukalla, mutta täällä tulemme paikalle 5–10 minuuttia ennen vuoron alkua. Kyllä se lihashuolto valitettavan vähälle jää, ja välillä on paikat jumissa.

. Varsinaisia loukkaantumisia ei kuitenkaan ole tullut. Luotola on kokenut Uotilan mainitseman poisoppimisen vaikeuden.

– Minulla on edelleen väärä mailaote. Pitäisi lyödä vasaraotteella, mutta minulla on maila väärässä kulmassa. Kun sen on kerran oppinut, siitä on vaikea päästä eroon.

. Joni Törrösellä , 38, on pitkä kokemus tenniksestä. Hänellä lämmittelytottumukset ovat menneet Luotolaan verrattuna toisinpäin.

– Nuorempana ei tullut lämmiteltyä. Olen pelannut padelia pari vuotta ja oppinut, että pitää lämmitellä ennen peliä ja venytellä illalla, että pysyy kunnossa ja voi pelata. On tämä mukavampaa silloin, kun ei ei satu.

Kirjaudu sisään

Moni padel-harrastaja tekee virheen jo ennen peliä – "Iso vaikuttava tekijä loukkaantumisissa"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje