Murskakritiikkiä herättänyt rakentamislaki tuleekin voimaan vasta vuoden 2025 alussa – Kiistelty paketti tuo myös omakotirakentajalle lisää vaatimuksia

Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin vuodella, jotta lakia ehditään täydentää isolla kasalla asetuksia. Eduskunta hyväksyi tällä viikolla lain sisällön, jonka opposition edustajat olisivat hylänneet. Poliittinen erimielisyys jakoi vähähiilisyyttä ja digitaalisuutta tavoittelevan lakipaketin kahtia viime keväänä.

. Marjo Oikarinen

Puolet suuresta tavoitteesta on päätymässä maaliin, kun eduskunta hyväksynee rakentamislain toisessa käsittelyssä kahden viikon sisällä. Lain voimaantuloa on siirretty vuodella eli 2025 alkuun.

Toinen puoli eli kaavoitus ja alueidenkäyttö jäävät seuraavalle eduskunnalle.

Tavoite sinänsä on ollut koko ajan yksimielinen: ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalouden edistäminen ja rakentamisen päätösten digitaalisuuden lisääminen. Lain valmistelu on herättänyt kuitenkin ennen näkemätöntä kritiikkiä epäselvän kokonaisuuden takia.

Byrokratian pelätään lisääntyvän, kun esimerkiksi rakennuslupaa pitää hakea digitaalisesti ja toimittaa kohteesta suunnitelma- ja toteutumamalli. Tämä koskee myös tavallista omakotirakentajaa.

Ympäristöministeriön vetämä iso maankäyttö- ja rakennuslain uudistus teilattiin viime talvena sadoissa lausunnoissa.

Silloinen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) kertoi Lännen Medialle tammikuun 2022 lopussa, että sellaisenaan hanke ei etene. Se jaettiinkin kahtia keväällä Emma Karin (vihr.) ollessa ympäristö- ja ilmastoministerinä.

Nyt ympäristövaliokuntaa vetää keskustan Hanna Kosonen . Eduskunta päätti keskiviikkona hyväksyä lakiehdotuksen sisällön valiokunnan mietinnön mukaisena.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat pitivät esitystä niin keskeneräisenä, että olisivat hylänneet sen.

. Kiire saada ilmastotavoitteita eteenpäin Miksi esityksellä sitten on niin kiire, että se on kaikesta huolimatta pääsemässä läpi?

Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittisten asioiden johtaja Anu Kärkkäinen ymmärtää, että vähähiilisyyttä ja muita ilmastotavoitteita sekä digitaalisuutta on saatava eteenpäin.

Kärkkäisen mukaan viimekeväiseen versioon on tullut vähän parannuksiakin. Silti laki on hänen mielestään edelleen epäselvä ja se olisi tullut palauttaa uudelleenvalmisteluun ympäristöministeriöön.

. Kärkkäinen on ollut yli 20 vuotta mukana edustamassa kiinteistö- ja rakennusalaa lainvalmistelutyössä, eikä hän muista, että ikinä ennen olisi annettu yhtä paljon asetusvaltuuksia. Myös ympäristövaliokunnan kritiikki on sellaista, jota hän ei ole ennen nähnyt.

– Valiokunta on tehnyt noin 50 eri muutosta, kun normaalisti tehdään vain pikkutäsmennyksiä. Esimerkiksi ja-sanoja on muutettu tai-sanoiksi, siirretty kappaleita ja muutettu lakipykälien nimiä, Kärkkäinen kertoo.

– Valiokunta on lisännyt mietintöönsä ponnen: rakentamisluvitukseen vaaditaan pilotointikokeilua, jotta nähdään, miten viranomaisen palvelulupaus toimisi. Sen mukaan luvanhakija saa aiempaa paremmin tietoa aikataulusta.

Rakennusala epäilee, että byrokratia tulee lisääntymään.

– Alkuperäiset tavoitteet kaavoituksen sujuvoittamisesta kaatuivat jo, kun laki jaettiin kahtia, Kärkkäinen sanoo.

. Lupakynnyksen nosto ristiriitainen asia Vaikuttaminen matkan varrella onnistui ja prosessissa tapahtui paljon loppumetreillä, kokee arkkitehti Ifa Kytösaho , joka istui Suomen Arkkitehtiliiton edustajana maankäyttö- ja rakentamislakityöryhmässä.

– Vaikka korjaukset voivat näyttää pieniltä, ne ovat olennaisia asioita. Piru piilee yksityiskohdissa.

Kytösaho työskentelee vastaavana lupa-arkkitehtinä Vantaan rakennusvalvonnassa. Laissa on nostettu lupakynnystä, kuten tavoitteeksi on kirjattu, eikä alle 30-neliöisiin rakennuksiin tarvita lupaa, jos niissä ei asuta.

Rakennusvalvonnan näkökulmasta se ei ole yksiselitteisesti hyvä asia. Ohjausta ja jälkivalvontaa tarvitaan ehkä entistä enemmän.

Yksi ongelma voi tulla digitaalisuuden vaatimuksista. Kansainväliset suunnitteluohjelmistot eivät helposti taivu pienen markkinointialueen tarvitsemiin muutoksiin.

– Nykyisin vähällä vaivalla tehtävään suunnitelmaan voidaan jatkossa tarvita isompi toimija, Kytösaho sanoo.

Arkkitehtiliitto on kantanut huolta myös siitä, että uusi laki johtaa käyttökelpoisten rakennusten purkamiseen.

Kytösaho kiittää korjauksia kohtiin, joista saattoi tulkita, että vaurioitunut rakennusosa on korvattava uudella.

Keinot estää purkamisia ovat tällä hetkellä aika niukat, koska laki vaatii suojelukaavan rakennuksen suojelemiseksi. Lakimuutoksen keinot jäävät nähtäväksi, mutta vaikuttaa siltä, että purkaminen voi helpottua kohdistettuna taantuville alueille.

– On sääli, jos ne menettävät sen takia arvorakennuksia, Kytösaho sanoo.

. "Loppukädessä asukas maksaa" Arkkitehtiliiton nykyinen puheenjohtaja Asko Takala mainitsee vielä Kuntaliitonkin löytämän vaaran: kun lakipaketti jaettiin kahtia, toisen lain puitteissa voidaan tehdä päätöksiä, jotka vaikeuttavat toisen lain toteuttamista.

Myös hän pelkää, että sujuvoittamisen sijasta lisätään oheisdokumenttien tuottamista.

– Loppukädessä laskun maksaa asukas, jonka arkeen rakentamisen lait vaikuttavat lähes yhtä paljon kuin sote-lainsäädäntö. Niistä on kuitenkin puhuttu paljon vähemmän.

Takala muistuttaa, että sote vei järjestämisvastuuta kunnilta, mutta rakentamiseen liittyvä lisätyö ja osaamistarve kohdistuu nimenomaan paikallistasolle.

Kirjaudu sisään

Murskakritiikkiä herättänyt rakentamislaki tuleekin voimaan vasta vuoden 2025 alussa – Kiistelty paketti tuo myös omakotirakentajalle lisää vaatimuksia

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje