Näin diplomaateiksi opiskelevat Kasper ja Petteri lopettaisivat sodan Ukrainassa – ”Aito rauhantyö alkaa, kun Venäjällä on presidentti, joka polvistuu Butshan kaupungissa"

Helmikuun 24. päivän aamun tunnelmiin palaaminen vetää Kasper Kannoston ja Petteri Vorimon ilmeet vakaviksi.

Rauhanvälitystä ja konfliktien tutkimusta Vaasassa opiskeleva kaksikko muistaa elävästi, millaisia vaikeuksia etäluentoon keskittyminen heille tuolloin tuotti.

Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, saanut vakaiksi kuvitellut diplomaattiset mannerlaatat natisemaan liitoksissaan.

Kannostolla oli kaiken lisäksi takanaan uneton yö.

– Valvoin viiteen asti ja seurasin Twitterin kautta tilanteen kehittymistä Ukrainassa. Yhtäkkiä näin kuvan ukrainalaissotilaasta, joka juoksi poispäin sillalta. Siinä vaiheessa tajusin, että nyt tämä todella tapahtuu.

Tilannetta oli vaikea käsittää.

– Kuin painajainen olisi muuttunut todeksi, Kannosto kuvaa.

. Valvoin viiteen asti ja seurasin Twitterin kautta tilanteen kehittymistä Ukrainassa. Kasper Kannosto . Myös Vorimo muistaa tunteneensa epäuskoa. Ajatukset poukkoilivat arkisista tapahtumista Ukrainan kautta omaan tulevaisuuteen.

– Olin silloin käymässä isovanhempieni luona Espoossa. Menimme syömään sushibuffetiin, mikä tuntui jotenkin väärältä. Oli todella outoa istua siellä samaan aikaan, kun ihmiset vain tuhannen kilometrin päässä taistelivat henkensä puolesta.

Vorimon mielestä moni vaikuttaa unohtavan, kuinka lähellä Suomea Ukraina sijaitsee. Matka Helsingistä Pohjois-Lappiin on lähes yhtä pitkä kuin Helsingistä Kiovaan.

– Tuntui kuin tien toisella puolella oleva talo olisi sytytetty palamaan. Siinä hetkessä tajuaa, että tuolla voisin olla minä.

. Psykologiaa ja valtiotiedettä Kasper Kannosto ja Petteri Vorimo opiskelevat Åbo Akademin Vaasan kampuksella.

He suorittavat englanninkielistä Peace, Mediation and Conflict Reseach -maisteriohjelmaa, jossa konfliktien ratkomista lähestytään psykologian ja antropologian näkökulmista.

– Keskitymme väkivaltaan osallistuvien ihmisten mielen tutkimiseen. Kyseessä on eräänlainen sekoitus psykologiaa ja valtiotiedettä, Vorimo määrittelee.

. Peace, Mediation and Conflict Research -maisteriohjelmassa on tällä hetkellä sisällä noin 30 opiskelijaa. Kyse on hyvin kansainvälisestä opintokokonaisuudesta, sillä jopa neljä viidestä opiskelijasta on kotoisin muualta kuin Suomesta.

Kaksivuotiset opinnot kunnialla suorittavat valmistuvat yhteiskuntatieteiden maistereiksi. Tutkinto antaa edellytykset työskennellä esimerkiksi päätöksenteossa ja edunvalvontatyössä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Kannosto ja Vorimo haaveilevat molemmat urasta diplomatian parissa.

– Minulle opiskelu Euroopassa oli houkutteleva vaihtoehto myös siksi, että täällä se on paljon edullisempaa kuin Yhdysvalloissa, Atlantin toisella puolella kasvanut Vorimo kertoo.

. Jatkuvaa tilannepäivitystä Parissa kuukaudessa Ukrainan sodasta on tullut kestopuheenaine konfliktien tutkimusta opiskelevien keskuudessa.

Kannosto kuuluu heihin, jotka seuraavat sotaa erityisen aktiivisesti.

– Tilanne stressasi minua niin paljon, että päätin kääntää sen energiaksi. Ryhdyin esimerkiksi opiskelemaan Venäjän hyökkäykseen johtaneita syitä ja sitä, miten eri maat tässä tilanteessa toimivat, hän sanoo.

Kannoston päivittäisiin rutiineihin kuuluu muun muassa selvittää, millaista aseapua eri maat Ukrainalle antavat.

– Lisäksi hankin tietoa esimerkiksi Venäjään kohdistuvien sanktioiden kulloisestakin tilanteesta ja siitä, mitkä maat ovat Venäjään kohdistuvaa öljysaartoa vastaan ja mitkä sen puolesta.

Peace, Mediation and Conflict Reseach -maisteriohjelman opintosisältöihin sota on vaikuttanut vain vähän.

– Lähinnä niin, että Ukrainassa meneillään olevaa sotaa käytetään esimerkkinä melkein kaikessa. Jos käsittelemme vaikkapa väkivaltaa ja aggressiota, saatamme ottaa esimerkiksi Venäjän joukkojen väkivallan ja aggression Ukrainalaisia kohtaan, Vorimo sanoo.

. Kolme pointtia kohti rauhaa Diplomatian pariin työskentelemään tähtäävillä Kannostolla ja Vorimolla riittää uskoa rauhanomaisten keinojen vaikuttavuuteen konfliktien ratkaisemisessa.

Samaan aikaan he arvioivat, että Ukrainassa käytävän sodan päättymiseksi tarvittaneen myös aseellista voimaa.

Kannosto tiivistää näkemyksenä rauhan edellytyksistä kolmen kohdan listaksi.

– Ensinnäkin Ukrainalle pitää toimittaa raskaita aseita, joilla he voivat puolustaa omaa aluettaan ja siviilien henkiä. Toiseksi kaikki kauppa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa pitää lopettaa. Kolmanneksi pitää tukea sotaa vastaan mieltä osoittavia ihmisiä Venäjällä ja Valko-Venäjällä, koska vain he voivat vaihtaa maidensa hallitukset.

. Pitää tukea sotaa vastaan mieltä osoittavia ihmisiä Venäjällä ja Valko-Venäjällä, koska vain he voivat vaihtaa maidensa hallitukset. Kasper Kannosto . Pitkän tähtäimen tarkastelussa Kannosto ja Vorimo painottavat kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen merkitystä.

Heidän mukaansa rauha lepää lujalla pohjalla vasta, kun kansalaisilla on todellinen mahdollisuus päättää johtajistaan.

– Aito rauhantyö Venäjän ja Ukrainan välillä alkaa, kun Venäjällä on demokraattisesti valittu ja ihmisoikeuksia kunnioittava presidentti, joka polvistuu Butshan kaupungissa ja rukoilee anteeksiantoa siitä, mitä Venäjän joukot siellä ukrainalaisille tekivät, Kannosto sanoo.

Sellainen näyttää kuitenkin juuri nyt varsin kaukaiselta haaveelta.

– Se on ehdottomasti mahdollista, mutta tällä hetkellä tietysti hyvin epätodennäköistä, Vorimo sanoo.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Näin diplomaateiksi opiskelevat Kasper ja Petteri lopettaisivat sodan Ukrainassa – ”Aito rauhantyö alkaa, kun Venäjällä on presidentti, joka polvistuu Butshan kaupungissa"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Näin diplomaateiksi opiskelevat Kasper ja Petteri lopettaisivat sodan Ukrainassa – ”Aito rauhantyö alkaa, kun Venäjällä on presidentti, joka polvistuu Butshan kaupungissa"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje