Ruoka kallistui viime vuonna keskimäärin 10,5 %, ja Pellervon maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteen mukaan hinnat jatkavat nousuaan. Ostovoiman uskotaan heikkenevän edelleen.
Ruoan hinnat nousevat EU:ssa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti ja jättävät taakseen yleisen inflaation. Suomi seuraa EU:n hintojen kasvua viipeellä. Pellervo povaa hintoihin vielä keskimäärin 3 % nousua.
Vaikka ruoan hinnannousun ennustetaan hidastuvan, hinnat nousevat erityisesti maitotuotteissa, juustoissa, kananmunissa sekä lihassa. Näissä tuoteryhmissä hintojen ennustetaan nousevan vuonna 2023 vielä 4 %.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tarjoustuotteita ja punaisia lappuja
Kysyimme Ilkka-Pohjalaisen lukijoita, ovatko he tinkineet joistakin tuotteista tai vaihtaneet strategiaa ruokaostoksilla hintojen nousun vuoksi.
Lukijat yrittävät selvitä kohonneista ruoan hinnoista ostamalla tarjoustuotteita ja punalaputettuja tuotteita. Osaa punalapputuotteiden käyttäjistä harmittaa, että tarjoukset päätyvät paremmin tienaavien ostoskoreihin:
– Eläkeläisten on pakko katsoa hintaa, kun ostoksia tekee. Punalaputetut tuotteet olivat aikaisemmin eläkeläisten ostoksista ykkösiä. Nykyään niitä ei ehdi ostaa, kun muutkin ostavat niitä.
Korkeita hintoja pyritään kompensoimaan myös ostamalla vähemmän herkkuja tai muita luksustuotteita. Kaikenlainen vähentäminen ja järkeistäminen näkyy ruokakoreissa.
– En enää osta paskaa, pukahtaa eräs lukija.
Limsojen, mehujen ja karkkien lisäksi myös erikoistuotteet, kuten vegaaniset ja gluteenittomat tuotteet jäävät yhä useammalla kaupan hyllylle korkeiden kustannusten vuoksi. Luksustuotteidenkin kilohinnoissa on eroa:
– En osta karkkipusseja, koska irtokarkit ovat halvempia, lukija kommentoi.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Vaihtamalla paranee
Yhtä suosittu keino on vaihtaa halvempiin tuotteisiin tai niin sanottuihin kaupan omiin merkkeihin. Myös kauppaa on vaihdettu ja ostamista yksinkertaisesti vain vähennetty.
Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo hintojen taklaamiseksi suunnittelevansa ostokset aiempaa tarkemmin.
Ylen Ykkösaamun asiantuntijat uumoilivat, että kuluttajat päätyvät jopa ostamaan entistä terveellisempiä ruokia korkeiden hintojen vuoksi, mutta kyselyyn vastanneista vain noin 8 % kertoo ostoskorinsa muuttuneen terveellisemmäksi hintojen nousun myötä.
57 % vastanneista kertoo ostavansa vähemmän hedelmiä ja kasviksia korkeiden hintojen vuoksi. Tomaatit ja kurkut on vaihdettu omenoihin, koska ne ovat halvempia.
Vastaajat syynäävät kilohintoja muuallakin kuin irtokarkeissa ja niille on asetettu kipurajoja: Lihat, kalat, juustot ja leikkeleet saavat maksaa maksimissaan 10 €/kg, sitrukset ja omenat 3 €/kg sekä tomaatit ja kurkut 5 €/kg.
Seuraavaksi eniten lukijat välttelevät lihan ostamista (54 %), ja avoimissa vastauksissa huomautetaan erikseen myös kalan jäävän tiskiin.
Kosmetiikka, hygieniatuotteet sekä alkoholi ovat oiva säästökohde monelle, ja joku kommentoi säästävänsä lääkkeistä ja raskaudenehkäisystä.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ruoka on myös politiikkaa
Punalapputuotteet keskusteluttavat, mutta kohonneet hinnat kirvoittavat myös kysymyksen siitä, että kannattaako esimerkiksi tomaatteja tuottaa Suomessa talviaikaan.
Myös maitotuotteissa on siirrytty halvempiin ulkomaalaisiin tuotteisiin, mikä harmittaa lukijoita.
Toinen vastaaja toteaa ruoan olevan vielä ihan edullista liikkumiseen verrattuna. Kolmas taas kertoo säästävänsä ulkona syömisestä, koska ravintolatkin ovat kallistuneet.
Kaikki eivät tyydy ostamaan epäterveellisiä vaihtoehtoja, koska ne ovat halvempia. Eräs vastaaja on sisuuntunut hintojen nousun ja valinnanvaran vähenemisen yhteisvaikutuksesta:
– Olen jättänyt kaiken epäterveellisen pois ostoskoristani, koska se on se on ainoa, mitä saa halvalla. Sen vuoksi teen nykyään enemmän ruokaa itse.
Vain noin 12 % vastaajista kertoo, etteivät ole tinkineet minkään ruoan ostamisesta.