Näitä arvoja pitäisi seurata tarkemmin – itsekin riskit kokenut 60 vuotta täyttävä lääkäri Jyrki Taurio antaa terveysvinkit varttuneille miehille

Lääkärikään ei ole kuolematon. Sisätautien erikoislääkäri Jyrki Tauriolle tämä valkeni viimeistään sillä hetkellä, kun sydämen rytmihäiriöt yllättivät tuolloin alle viisikymppisen, perusterveen miehen täysin.

– Ensimmäiseksi huomasin outoa jumputusta rintakehässä. Oireet menivät tuolloin vielä nopeasti ohi.

Vaivat kuitenkin palasivat ja vähitellen pahenivat. Vuonna 2015 Tauriolle tehtiin ablaatio eli sydämen rytmihäiriön korjausleikkaus.

Toimenpiteessä sydämen sisään viedään katetri nivusesta reisilaskimon kautta. Ablaatio jouduttiin uusimaan 2019.

– Vuonna 2016 kaaduin kotiportailla ja mursin nilkkani. Tutkimuksissa paljastui osteoporoosi, joka on aika harvinainen tämän ikäisillä miehillä.

– Osteoporoosin takia syön D-vitamiinia ja saan infuusiohoitoa kerran vuodessa. Sydämessäkään ei ole tuntemuksia.

– Juuri tällä hetkellä elämäni on tasapainoista, mutta tiedostan työni takia hyvin, että tilanne voi nopeasti muuttua.

. Murtumariski korkealla Jyrki Taurio täyttää 60 vuotta ensi kesänä. Vuonna 1963 syntyneet ovat suurin elossa oleva pelkästään suomalaissyntyinen ikäluokka.

Kuusikymppisillä – varsinkin miehillä – monenlaiset terveysriskit alkavat realisoitua kiihtyvällä tahdilla.

Otetaan vaikka se osteoporoosi. Tilastojen mukaan jopa joka kahdeksas yli 50-vuotias mies saa osteoporoosiin eli luukatoon liittyvän murtuman loppuelämänsä aikana. Tällaisen murtuman riski on jopa suurempi kuin eturauhassyövän riski.

– Iso osa osteoporoositutkimuksista on tehty naisilla. Heille hoito on tämän vuoksi paremmin perusteltu. Miesten osteoporoosin hoitoon tulisi satsata enemmän, Taurio näkee.

Vaikuttavin ”lääke” on juuri D-vitamiini, joka muutenkin on hyvin tärkeä kokonaisterveyden kannalta.

. D-vitamiinin suositeltu annos suomalaisille on 10 mikrogrammaa päivässä. Lisäkäyttöä on suositeltu kaikille yli 60-vuotiaille ympärivuotisesti. Ravinnosta D-vitamiinia saa erityisesti kalasta.

Miehillä on ravinnon suhteen muutenkin kirimistä. Vain joka kymmenes mies syö riittävästi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja eli noin puoli kiloa päivässä.

. Vyötärö kertoo paljon Tänä vuonna 60 vuoden kilometripylvään saavuttavalla miehellä on elinikää jäljellä keskimäärin 19 vuotta. Suomalaisen miehen elinajanodote oli 79,2 vuotta vuonna 2021.

Yksilölliset erot ovat tietenkin suuria. Jo 65 vuoden iän saavuttaneen miehen odotettavissa olevaksi eliniäksi lasketaan vielä 18,5 vuotta.

Suomalaisen miehen terveiden elinvuosien odote on kuitenkin melkein kymmenen vuotta lyhyempi kuin ruotsalaisilla miehillä.

Mihin siis pitäisi tästä eteenpäin kiinnittää erityistä huomiota? Jyrki Taurio kertaa perusasiat:

Mittauta omat kolesteroliarvosi, verensokerisi, verenpaineesi ja eturauhasen terveydestä kertova PSA-arvosi. Seuraa niitä jatkossa säännöllisesti.

Lopeta tupakointi kokonaan ja tarkkaile alkoholinkäyttöäsi. Tipaton tammikuu oli vasta hyvä alku!

Kiinnitä huomiota painonhallintaan ja erityisesti vyötärölihavuuteen. Yli 100 sentin vyötärönympärys on yksi metabolisen oireyhtymän kriteereistä.

Jos saat kutsun paksusuolensyövän seulontaan tai muuhun vastaavaan ikäkausiperusteiseen tutkimukseen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä. Se voi pelastaa henkesi.

Malta nukkua tarpeeksi. Alle 6 tunnin yöunet kaksinkertaistavat sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskit elinkaaren aikana verrattuna 7–8 tuntia yössä nukkuviin.

. Puoli tuntia liikuntaa Riittävä liikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa kaikkia pitkäaikaissairauksia sydän- ja verisuonitaudeista, syövistä ja kakkostyypin diabeteksestä alkaen. Nivelet ja lihakset pysyvät vetreinä ja mieli pirteänä.

Jyrki Taurio harrastaa talvella hiihtoa ja kesällä pyöräilyä. Työmatkan pituus pyöräillen on seitsemän kilometriä suuntaansa.

Lisäksi hän ulkoilee vaimon ja koiran kanssa, lenkkeilee ja puuhailee kesämökillä esimerkiksi puu- ja pihatöissä.

. Monelle miehelle arkiliikunnaksi voi riittää reipas noin puolen tunnin kävely päivittäin niin, että liikkuessa hieman hengästyy ja hiki nousee paidanselkään.

Jo tällä urakoinnilla saavutetaan iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa vähentävistä vaikutuksista.

Vastaavasti passiivinen elämäntapa, kuten jatkuva sohvalla löhöily töllön edessä, kaksinkertaistaa sydänsairausriskin.

. ”Itsekin pitää aktivoitua” Jyrki Taurio tuntee kuuttakymppiä lähestyessään itse elävänsä varsin seesteisessä tilassa. Oma terveys on tasapainossa, mutta muita ikääntymisen oireita hän tunnistaa ympärillään:

– Omassa työssäni ylilääkärinä sähköiset järjestelmät uudistuvat jatkuvasti. Äkkiä huomaa olevansa vähän vanha pysymään kaikissa muutoksissa mukana.

– Hirveästi en aio jatkossa muuttaa mitään. Kesämökki tulee varmasti entistä tärkeämmäksi. Ehkä ehdin eläkkeellä lukemaan kaikki kirjat, jotka haluan, ja perehtyä lisää kalastukseen.

– Tähän mennessä en ole ollut kauhean aktiivinen seuraamaan omaa verenpainetta tai kolesterolia. Niiden suhteen pitää aktivoitua. Muistilääkkeeksi ratkon jo vaimon kanssa Suomen Kuvalehden sanaristikkoja.

. Puolison tuki kantaa Taurio ei kannata ylenpalttista oman terveyden seurantaa ja kontrollointia. Jos veriarvot ovat kunnossa, testeissä ei välttämättä tarvitse käydä edes joka vuosi.

. Mutta keneen ottaa yhteyttä, jos arvot heittelevät, rinnassa kuristaa tai seksi ei enää tunnu sujuvan?

Esimerkiksi erektiohäiriöitä esiintyy joka toisella 55–60-vuotiaalla ja ajoittain käytännössä kaikilla yli 65-vuotiailla miehillä.

– Jos on vielä töissä, ensimmäinen osoite on työterveyslääkäri, muilla terveyskeskuslääkäri. Toimiva omalääkärisuhde on hyvä tuki kaikissa terveyspulmissa, Taurio neuvoo ja muistuttaa perusasioista:

– Parhaiten miehen pitävät kunnossa ja terveenä säännöllinen elämä, hyvät elämäntavat, toimivat ihmissuhteet ja puolison tuki.

. Paino-ongelma voi ratketa vasta leikkauspöydällä Yksi erikoislääkäri Jyrki Taurion osaamisalueista on painonhallinta ja siihen liittyvät kysymykset. Työssään Tampereella Hatanpään sairaalassa hän myös osallistuu lihavuusleikkauksiin soventuvien potilaiden valikoimiseen. Leikkaukseen pääsevistä kolmannes on miehiä.

– Geenimme ovat väärät nykymaailman houkutuksiin nähden.

– Ruoasta on ollut puutetta vuosituhansien ajan. Ne, jotka ovat pystyneet säilömään ravinteet tehokkaimmin rasvakerrokseen, ovat pärjänneet parhaiten ja siirtäneet geeninsä eteenpäin.

Jopa 70 prosenttia nykyihmisistä haluaisi joskus laihduttaa, mutta monelle se on lähes ylivoimaisen vaikeaa. Elimistö ja hormonit nimittäin pistävät vastaan ja pakottavat syömään tarpeeksi, jotta kehon saavuttama ”ihannepaino” säilyisi.

Ruokahalun hillitsemiseen on lääkkeitä, ja viime kädessä lihavuusleikkaus voi auttaa. Kriteerit leikkaukseen pääsemiseksi ovat hyvin tiukat – esimerkiksi korkeintaan 65 vuoden ikä ja painoindeksi normaalitapauksessa yli 40 – mutta toimenpiteen tulokset yleensä erinomaiset:

– Monelle leikkaus antaa todella hyvän tuloksen. Potilaat saavat ihan käytännössä uuden elämän. Palaute leikkauksista on erittäin palkitsevaa, Taurio kertoo.

Hän sanoo itse kuuluvansa siihen noin 10–15 prosentin suuruiseen osaan ihmisistä, jonka ei juuri tarvitse katsoa syömistensä perään, mutta paino kuitenkin säilyy kohtuullisissa lukemissa.

– Olen kokeillut kasvisruokavaliota ja syön mielelläni hedelmiä ja vihanneksia. En ole silti kovin tiukka ruokavalioni suhteen.

Kari Pitkänen

Jutun lähteenä on käytetty myös Jarmo Karpakan kirjaa Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia (SKS Kirjat 2023).

Kirjaudu sisään

Näitä arvoja pitäisi seurata tarkemmin – itsekin riskit kokenut 60 vuotta täyttävä lääkäri Jyrki Taurio antaa terveysvinkit varttuneille miehille

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje