Neljä padel-kärpäsen pureman saanutta kertoo, mikä on lajin salaisuus – "Pelaan sata kertaa mieluummin kuin menen salille"

Ääni kuulostaa pamauksen ja läpsäyksen välimuodolta. Pam ja läps yhtä aikaa. Plämps.

Mieleen tulee hiihtokisoissa latujen varsille kokoontuvat katsojat, jotka kannustuksen merkiksi takovat yhteen nahkarukkasia.

Padelkeskuksessa Vaasan Klemettilässä ei rukkasia tarvita, päinvastoin. Jo alkulämmittelyn aikana upouuden keskuksen kenttiin tutustumaan saapunut kaveriporukka pyyhkii hikeä otsiltaan.

Plämpsähtely jatkuu suhteellisen tasaisessa rytmissä. Yksittäinen plämps kajahtaa ilmoille aina, kun pelaaja lyö palloa.

Noin vartin jälkeen kaikki peruslyönnit on käyty läpi. Juha-Pekka Ketola nojaa käsillään polviinsa ja viittilöi padelmailallaan verkon toiselle puolelle.

Pieni tauko ennen varsinaisen harjoituksen alkamista on hänen mielestään paikallaan.

– Tässä huomaa, kuinka rankka laji tämä on. Tai riippuu tietysti pelaajasta. Itse olen jo nyt ihan hengästynyt, mutta Saku tuolla vasta hönkii ulos lounashöyryjä, Ketola leukailee pelikaverilleen Saku Viljamaalle .

. Parit pelaavat vahvuuksillaan Ketolan ja Viljamaan lisäksi Padel X:n uutta padelkeskusta testaavat Jaakko Lauttamus ja Bart Eräkangas .

Toisinaan nelikko vaihtelee pareja, mutta pääsääntöisesti Ketola pelaa Eräkankaan kanssa. Toisen kaksikon muodostavat Viljamaa ja Lauttamus.

Kaikki neljä kehuvat kavereitaan, mutta erityisen taitavaksi pelaajaksi muut kolme nimeävät Eräkankaan.

Vaasalaistuneen ex-helsinkiläisen vahva tausta tenniksessä auttaa häntä padelissa. Muiden mielestä Eräkankaan suurin vahvuus on kuitenkin bahada eli hyökkäyslyönti takalasin kautta.

Ketola–Eräkangas-parin työnjako rakentuu paljolti juuri sen varaan.

– Bart on meidän maalintekijä, kun taas minun tehtäväni on lähinnä pitää pallo elossa, Ketola sanoo.

. Varsinaisissa pelitilanteissa Ketolan ja Eräkankaan strategia näyttää toimivan kohtuullisesti. Pari tekee pisteitä, mutta vastustaja tekee niitä vielä vähän enemmän.

Noin puolen tunnin kohdalla Ketola ja Eräkangas painavat päälle erityisellä innolla. Ikävä kyllä heidän ylivoimansa alle eivät joudu taipumaan Viljamaa ja Lauttamus, vaan padelkentän verkko.

Eräässä tiukassa tilanteessa Ketola–Eräkangas-pari puolustaa niin keskittyneesti, ettei kumpikaan heistä huomaa juosseensa verkolle asti.

Padelissa verkon koskemattomuutta tulee kunnioittaa. Ketola ja Eräkangas peruuttavatkin välittömästi taemmas pahoitellen samalla ääneen omaa huolimattomuuttaan.

Kun pelietikettiin kuuluvat anteeksipyynnöt on esitetty, jatketaan veljellistä naljailua.

– Siinä oli pelissä varmasti vähintään sellaiset 30 newtonia, kun minä ja Bart hyökkäsimme verkolle, Ketola heittää.

– Ja vähintään parin huntin lasku taitaa lävähtää tiskiin, Eräkangas täydentää.

. Kritiikkiä itselle, kehuja kaverille Pelin edetessä pelaajat uskaltautuvat yrittämään yhä yllättävämpiä ratkaisuja. Toiset niistä päättyvät pisteeseen, toiset eivät.

Epäonnistumisesta annetaan kriittistä palautetta, mutta vain itselle. Toisia pelaajia sen sijaan kannustetaan, tsempataan ja kehutaan.

Pelin loppupuolella Eräkangas iskee lyönnin, joka tekee muihin poikkeuksellisen suuren vaikutuksen.

– Uuu, Ketola ja Viljamaa huokailevat kaverin suorituksen jälkeen.

– En olisi saanut sitä, vaikka olisin seisonut pallon edessä, Lauttamus ihastelee.

. Padelia mainostetaan koukuttavaksi lajiksi, jolle on helppo menettää sydämensä.

Vaasalaisnelikon mukaan iso osa padelin koukuttavuudesta perustuu nimenomaan pelaajien väliseen hyvään yhteishenkeen ja siihen, että padelkentällä jokainen kunnioittaa toinen toistaan.

Viime syksynä Vaasaan muuttaneen Bart Eräkankaan mukaan juuri padel on auttanut häntä kotiutumaan uuteen kaupunkiin.

– Vaasaan tullessani en tuntenut täältä ketään, mutta nyt tunnen ainakin parikymmentä tyyppiä, joita voin pyytää pelikaveriksi, Eräkangas sanoo.

. Hiki pintaan melkein huomaamatta Ketola, Viljamaa, Lauttamus ja Eräkangas nauttivat padelista myös siksi, että se on tehokasta liikuntaa.

Esimerkiksi Ketolan keskisyke pelin aikana voi yltää jopa 150 lyöntiin minuutissa. Kaloreita hänellä saattaa kulua toista tuhatta.

– Ja se tapahtuu melkein huomaamatta, Ketola sanoo.

Eräkankaan tapauksessa padel tarjoaa vaihtoehdon yksinäiselle punttien nostelulle.

– Kyllä minä padelia pelaan sata kertaa mieluummin kuin menen salille, hän toteaa.

. Kaikilta neljältä Padel X:n uutta keskusta testanneelta löytyy taustaltaan vuosien kokemus eri pallopeleistä.

Padelista he innostuivat korona-aikana, kun vanhojen tuttujen lajien pelipaikat suljettiin rajoitusten vuoksi.

Tätä nykyä sekä Ketola, Viljamaa, Lauttamus että Eräkangas pelaavat padelia useita kertoja viikossa. Kaikkein innokkaimmat heistä tarttuvat padelmailaan päivittäin.

– Voi olla vaikea uskoa, mutta on meillä muutakin elämää, Ketola lohkaisee.

Yhtä intohimoisesti padeliin suhtautuvia on Vaasassa toistaiseksi vielä kohtuullisen vähän.

Kiinnostus lajia kohtaan vaikuttaisi kuitenkin olevan kasvussa.

Siihen uskotaan ainakin Padel X:ssä, jonka Klemettilässä sijaitseva padelkeskus avataan virallisesti ensi viikon maanantaina.

Kahden kisakentän ja viiden tavallisen kentän lisäksi saman katon alta löytyy muun muassa unisex-sauna, jonka lauteilta voi katsella kenttien tapahtumia.

Ensimmäisen kokeilun perusteella Klemettilän padelkeskus saa testaajilta puhtaat paperit.

– Tykkäsin tosi paljon kentistä. Myös korkeutta riittää, Juha-Pekka Ketola arvioi.

– Vaasassa puitteet padeliin ovat muutenkin kunnossa. Tänne kelpaa tulla pelaamaan kauempaakin, Jaakko Lauttamus sanoo.

. Sosiaalinen nelinpeli Padel kehitettiin Meksikossa 1960-luvun lopulla. Nykyään maailman parhaat padelin pelaajat tulevat Espanjasta ja Argentiinasta.

Suomalaisille padel esiteltiin vuonna 2003. Maan ensimmäinen pelkästään padeliin erikoistunut sisäpelikeskus avattiin vuonna 2016. Samana vuonna perustettiin myös Suomen ensimmäiset padelin erikoisseurat.

Padelia pelataan padelmailoilla ja lajiin tarkoitetulla pallolla. Pelikenttä on kooltaan 10x20 metriä. Kenttää ympäröi lasista ja metalliverkosta valmistetut seinät.

Padelin pistelasku toimii samoin kuin tenniksessä. Kun padelia pelataan pisteistä, pelataan sitä aina nelinpelinä.

Muiden sääntöjen osalta keskeistä on muun muassa se, että pallon pitää osua tiettyyn ruutuun vain syötön jälkeen. Muuten pelikenttänä on koko kenttä. Pompun jälkeen pallo saa osua verkko- ja lasiseiniin.

Lähde: Suomen Padelliitto

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Neljä padel-kärpäsen pureman saanutta kertoo, mikä on lajin salaisuus – "Pelaan sata kertaa mieluummin kuin menen salille"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin