Neljännen polven ”pläkkyri” Esa Åkerman kasvoi isänsä verstaalla eikä harkinnutkaan muuta ammattia – Läkkiseppiä on Suomessa vielä muutama

Kun Vaasa-lehden toimittaja vuonna 1977 tuli Åkermanien verstaalle jutuntekoon, 10-vuotias Esa Åkerman ilmoitti aikovansa isona "pläkkyriksi".

. Silloin se oli paitsi ääneen sanottu, pian myös lehteen painettu otsikolla "Esa aikoo läkkisepäksi".

. – Yllättävää, että niinkin pienenä ajatus oli niin vahva, Åkerman, 53, pohtii nyt.

. 10-vuotiaana Åkerman valmisti ensimmäiset piparkakkumuottinsa ja 16-vuotiaana peruskoulun suoritettuaan hän aloitti kokopäiväisesti verstaalla.

. – Päivääkään en ole katunut.

. Åkerman valmistaa pläkkipellistä muun muassa mittoja, kerma- ja maitokannuja, hyttyssavuastioita, tuhka-astioita, kastelukannuja, kynttelikköjä ja nyt joulun alla etenkin piparkakkumuotteja.

. Valmistusmateriaali on pläkkipeltiä eli 0,3 millimetrin vahvuista tinalla pinnoitettua peltiä.

. Åkermanin valmistamat piparkakkumuotit menevät pääasiassa lahjatavaraliikkeisiin ympäri Suomea. Hyttyssavuastioita lähtee jonkun verran ulkomaillekin. Lisäksi Åkerman myy tuotoksiaan messuilla ja markkinoilla.

. Niissä hän käy normaalisti 10–15 viikonloppuna vuodessa, mutta tänä vuonna tapahtumia on ollut koronan vuoksi vain kaksi.

. Parasta on yrittäjän vapaus . Iso askel Åkermanin työuralla oli, kun hän ryhtyi yrittäjäksi vuonna 1998 isänsä Jaakko Åkermanin jäädessä sairaseläkkeelle. Päävastuu vierähti isältä pojalle.

. – Mietin, että nyt tässä työssä todella täytyy pärjätä. Ihan mukavasti olen pärjännytkin. Kyllä tällä on leivän saanut pöytään – välillä paremmin, välillä huonommin. Vuodet eivät ole samanlaisia.

. Åkerman nauttii työssään ennen kaikkea vapaudesta. Työpäivien pituuden sanelee työn määrä. Kevät ja syksy ovat sesonkiaikaa. Herätyskello soi ainoastaan silloin, kun on lähdettävä markkinoille myymään.

. – Herään kun herään ja tulen sitten verstaalle – yleensä siinä seitsemän, kahdeksan maissa. Pyrin noin kahdeksan tunnin työpäiviin, mutta joskus on pimeä tullessa ja lähtiessä.

. Pläkkyri neljännessä polvessa . Åkerman on oppinut taitonsa isältään ja tämä omalta isältään. Esa Åkerman onkin jo neljännen polven läkkiseppä. Vieläkin Åkerman kääntyy työasioissa toisinaan isänsä puoleen.

. Ammatilla on Vähässäkyrössä pitkät perinteet.

. – Olen kuullut, että ensimmäiset pläkkyrit olisivat tulleet Vähäänkyröön vuonna 1877. Aikanaan tälläkin kylällä oli toistasataa pläkkyriä. Joka tuvassa tehtiin jotakin, Vähänkyrön Hyyriässä asuva Åkerman sanoo.

. Åkermanilla on verstaallaan perimätiedon mukaan Vähänkyrön vanhin prässi. Hän arvioi sen olevan peräisin 1920-luvulta. Prässillä painetaan pellistä erimuotoisia paloja, kuten kakkuvuokia tai hyttyssavuastian kansia.

. – Se on kiertänyt usealla pläkkyrillä Vähässäkyrössä, kunnes isä osti sen.

. Pläkkitavaroiden tuotanto oli vilkkainta 1920-luvulta 1960-luvulle. Parhaimmillaan jopa tuhat vähäkyröläistä ansaitsi elantonsa pläkkitavaroiden valmistuksella tai myynnillä.

. Vielä 80-luvulla Jaakko Åkermanilla oli parhaimmillaan kahdeksan työntekijääkin. Silloin kärkituotteita olivat enkeli-piparkakkumuotti ja kyntteliköt. Niitä Esa Åkerman valmistaa edelleenkin.

. Perinneammatti uhkaa kadota . Åkermanin lisäksi Vähässäkyrössä on toinenkin päätoiminen läkkiseppä. Lisäksi Kokkolassa on yksi. Varmasti voi sanoa, että päätoimisia läkkiseppiä on Suomessa korkeintaan muutama.

. Voi olla, että Åkerman on sukunsa viimeinen kokopäiväinen läkkiseppä. Åkerman kannustaa lukioikäistä poikaansa opiskelemaan itselleen "oikean" ammatin. Pläkkitavaroista saa halutessaan sivutoimen tai harrastuksen.

. – Tämän ammatin tulevaisuutta ei tiedä kukaan. Käsityöammatit yleensäkin ovat vähän sellaista löyhässä hirressä roikkumista. Olen sanonut pojalleni, että tee tästä verstaasta vaikka museo, kun minusta aika jättää.

. Åkermanin valmistamia pläkkitavaroita: seinään kiinnitettävä käsienpesukanisteri, piparkakkumuotteja, hyttyssavuastia, desin sanko ja erikokoisia kastelukannuja. Kuva: Jarno Pellinen

. Teksti: Marjut Kriikku

Video: Aleksi Mäkinen

. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2020.

Kirjaudu sisään

Neljännen polven ”pläkkyri” Esa Åkerman kasvoi isänsä verstaalla eikä harkinnutkaan muuta ammattia – Läkkiseppiä on Suomessa vielä muutama

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Neljännen polven ”pläkkyri” Esa Åkerman kasvoi isänsä verstaalla eikä harkinnutkaan muuta ammattia – Läkkiseppiä on Suomessa vielä muutama

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje