Kaskisten viime vuoden tilinpäätös on valmis. Kaupunki käänsi yli miljoonan euron alijäämän plussalle. Viimeisen viivan alle jäi 58 000 euroa ylijäämää.

Tulos on siitä harvinainen, että viimeiset yhdeksän vuotta tilinpäätökset ovat olleet enemmän tai vähemmän alijäämäisiä. Viimeksi plussalle yllettiin 2013.

Alun perin viime vuoden talousarvio oli 701 000 euroa miinuksella. Siihen tuli vuoden aikana puoli miljoonaa euroa lisää, joten kokonaisuus oli -1,2 miljoona euroa.

Hyvään tulokseen on syynsä. Yksi niistä oli se, että Kaskisten menot Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymälle alittuivat. Lisäksi tuli koronatukia. Näiden yhteenlaskettu potti oli 381 000 euroa. Hyvinvointikuntayhtymän alitusta kaupunginjohtaja Markku Lumio kuvailee pieneksi ihmeeksi.

- Useimmat Pohjanmaan kunnat saivat lisälaskuja. Ne olivat miljoonien eurojen luokkaa.

Syksyllä Kaskinen ui välillä syvissä vesissä. Talousluvut heilahtelivat kuukausittain. Esimerkiksi tekniseltä toimelta tuli iso anomus lisämäärärahasta alibudjetoinnin vuoksi.

Pinnalle päästiin muistakin syistä. Kaskisten valtionosuudet lisääntyivät. Kaupunki sai 250 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Lisäksi nousivat verotulot, erityisesti yhteisöverot. Kaskisten suurin yhteisöveron maksaja oli Metsä group noin 1,5 miljoonalla eurolla.

Joulukuussa tehtiin myös iso kiinteistökauppa. Kaupunki myi takaisin Aureskosken jalostetehdas oy:lle maat ja rakennukset, jotka se hankki yhtiöltä kahdeksan vuotta sitten. Kirstuun tuli 480 000 euron myyntivoitto.

Jännitystä riitti, kun veneen meinasi keikauttaa Kevan eläkemaksu, joka oli jäänyt huomiotta budjettia tehdessä. Potti oli 260 000 euroa, kertoo talousjohtajaksi tammikuussa palannut Marja Rohula.

Lainamäärä nousi jonkin verran. Lainaa on 7,2 miljoonaa euroa. Rohulan mukaan pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut ottaa lisää, ja vanhoja lainoja lyhennettiin. Lyhytaikaisen lainan määrä sitä vastoin nousi. Lainaa per asukas on 5 761 euroa.

Kaskinen investoi maltillisesti viime vuonna. Rahaa meni lähinnä kunnallistekniikan ylläpitoon. Suuria investointitarpeita on horisontissa näkyvissä.

Lumio arvioi, että kuluvan vuoden ehkä merkittävin investointi on lisätilan hankkiminen varhaiskasvatuksen käyttöön ainakin kolmeksi vuodeksi. Lisätiloja tarvitaan noin 400 neliötä leasing-sopimuksella. Väliaikainen rakennus nousee syksyyn mennessä Sulkukadun varrelle koulun ja päiväkodin kupeeseen.

Marja Rohulan mukaan tarkkaa taloudenpitoa pitää jatkaa, vaikka kuluvan vuoden alku näyttää kohtuulliselta.

Taakkana Kaskisilla on negatiivinen valtionosuus, mikä rasittaa vain kuutta kuntaa Suomessa tänä vuonna. Se tarkoittaa Kaskisille yli miljoonan eurona lisälaskua valtiolta, mutta Kaskinen ja muut kunnat eivät anna periksi.

- Meillä on yhteisiä toimia, mitä sen suhteen tehdään, Lumio sanoo.

Puskurissa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä 3,6 miljoonaa euroa.

Lumio aloitti Kaskisten puikoissa syksyllä. Kaupunginhallituksessa on oltu tyytyväisiä uuteen kaupunginjohtajaan, jonka koeaika päättyy tänään tiistaina.

- Epäilen, että jos Markkua ei olisi ollut, tilinpäätös olisi ollut miinuksen puolella. Kiitos myös uusille virkamiehille, jotka ovat tehneet hyvää työtä. Nyt olemme plussalla. Se on Kaskisten puolesta mahtavaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan-Anders Lundenius (r.) sanoi.

Nostalgia ja tarinallisuus veivät kurikkalaisen Salla Kurikan voittoon valokuvakilpailussa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje