Nuoret kantavat maailman tulevaisuudesta liian suurta taakkaa, totesi paneeli – Seinäjoen yläkouluissa 167 oppilaalla jo yli 150 poissaolotuntia

Seinäjoella nuorten hyvinvoinnista vastaavat ihmiset toivovat, että nuorille välittyisi viesti siitä, että heidän ei tarvitse huolehtia koko maailman murheista. Näkemys tuli esiin Seinäjoen lyseon järjestämässä paneelissa, jonka järjestämisen pontimena olivat kouluterveyskyselyn huolestuttavat tulokset.

. Järjestelyissä mukana ollut vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Elina Pitkäranta kertoi aluksi, että hänen mieleensä hiipii välillä huoli siitä, mihin ollaan menossa.

. – Toivon, että löytäisimme toivon näköaloja, ettei olisi syytä menettää toivoa.

. Reilun tunnin paneelikeskustelun jälkeen Pitkäranta oli tuota toivoa löytänyt. Hän totesi, että vaikka aikuiset ovat toimillaan luoneet maailman, joka nuoria ahdistaa, aikuiset myös hoitavat asiat kuntoon.

. Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Seppo Palomäki toi esiin, että nimenomaan ahdistus on se asia, joka nuorten elämässä näkyy erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Se on yleistynyt masennustakin enemmän.

. – Nuoren tehtävä on lähteä kotoa maailmalle. Maailma on muuttunut hirveästi. Onko se maailma, johon nuoret ovat menossa sellainen, jota kannattaa tavoitella? Onko koti sellainen, jonka voi jättää turvallisin mielin taakseen, Palomäki kysyi.

. Hän totesi, että erikoissairaanhoidossa nuorille tehtyjen lähetteiden määrä lähti nousemaan Etelä-Suomessa reilut viisi vuotta sitten. Sen jälkeen ilmiö tuli viipeellä Etelä-Pohjanmaalle. Koronan piikkiin ahdistusta ei voi kokonaan vetää.

. Synkät uutiset vyöryvät silmille . Kansanedustaja ja virkavapaalla oleva rehtori Pasi Kivisaari (kesk.) jakoi Palomäen huolen nuorten ahdistuksesta. Hän kuvasi nuorten tilannetta sellaiseksi, jossa kännykkä syöttää maailmanlopun tunnelmia. Johtava koulukuraattori Tiina Hauta totesikin, että vaikka nuoret ovat hirveän fiksuja, niin he eivät välttämättä kykene suodattamaan sitä tiedon määrää, jota netistä tulvii heidän silmilleen.

. Seinäjoen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Antti Takala totesi maailman olevan epävarma ja lastensuojelun johtaja Janne Pajaniemi katsoi lasten kantavan sen takia liian suurta taakkaa.

. On olemassa myös nuorten hyvinvointia tukevia asioita. Takala nosti esiin Seinäjoella toimivat matalan kynnyksen kerhot. Hän kiitti niitä vanhempia, jotka jaksavat kuljettaa nuoria harrastuksiin. Myös muut panelistit korostivat harrastusten merkitystä.

. Yhtä tärkeitä ovat ystävät. Niitä panelistit soisivat jokaiselle nuorelle edes yhden. Palomäki korosti myös vanhempien roolia. Heille nuoren olisi hyvä pystyä purkamaan sitä ahdistusta, jota ilmastonmuutos, korona ja Putin aiheuttavat.

. Panelistit myös totesivat, että nuorilta tulee kysyä, mitä näille kuuluu. Sitä pitää jatkaa, vaikka vastaus olisikin pelkkä murahdus.

. Koulut kaipaavat työrauhaa . Rehtori Kaisa Isotalo toi esiin sen, että koulut kaipaavat juuri nyt ennen kaikkea työrauhaa, ei uudistuksia.

. – Rehtoriverkostossa olemme todenneet, että nuoret eivät ole kahteen vuoteen oppineet kokoontumaan. Joudumme harjoittelemaan tavallista koulunpitoa.

. Nuorten ahdistus näkyy siinä, että he eivät käy koulua. Isotalo kertoi karua tietoa Seinäjoen yläkoulujen poissaolotilastoista. Kun Seinäjoelle jokin aika sitten kehitettiin poissaoloihin puuttumisen malli, katsottiin että 150 poissaolotuntia tarkoittaa tilannetta, jossa pitää olla erittäin huolestunut. Tilanne kaipaa ehkä jo poliisin mukana oloa.

. – Ajattelimme silloin, että se koskee muutamaa oppilasta. Nyt heitä on 167, mikä on 7–8 prosenttia yläkoululaisista. Suurimmat poissaolot ovat 400 tuntia ja lukuvuotta on kolme kuukautta jäljellä.

Fri, 7/1

Kirjaudu sisään

Fri, 7/1

Nuoret kantavat maailman tulevaisuudesta liian suurta taakkaa, totesi paneeli – Seinäjoen yläkouluissa 167 oppilaalla jo yli 150 poissaolotuntia

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin