Opetushallituksen viranhaltija kyseenalaistaa Etelä-Pohjanmaan katsomusopetuksen laillisuuden – Seinäjoki jyrkästi eri mieltä

SEINÄJOKI

. Etelä-Pohjanmaalla käytössä oleva katsomusopetuksen maakuntamalli ei ole Opetushallituksen mieleen. Ilkka-Pohjalaisessa 29.11. julkaistun jutun "Eettisyyden ytimeen" perusteella opetusneuvos Satu Honkala arvioi mallin joiltakin osiltaan jopa lainvastaiseksi.

. Hänen mukaansa mallissa on vuosiluokkia, joilla oppilas ei saa lainkaan oman katsomusaineensa opetusta vaan ainoastaan yleistä opetusta. "Tämä on avissa useampaan kertaan todettu opetussuunnitelman vastaiseksi eli laittomaksi järjestelyksi", Honkala toteaa sähköpostiviestissään.

. Honkala viittaa tuoreeseen aluehallintoviraston päätökseen, joka perustui kanteluun katsomusaineiden opetuksesta Kauhajoen perusopetuksen kolmannella luokalla.

. Hänen mukaansa yhteisen opetuksen määrä on monilla luokka-asteilla erittäin suuri verrattuna avien linjaukseen, että yhteistä opetusta voi olla vain rajoitetusti. Lisäksi oman oppiaineen opetus muilla kuin evankelis-luterilaisen uskonnon oppilailla toteutuu etäopetuksena, mikä ei hänen mielestään vastaa lähiopetusta, jossa keskustelulla on iso rooli.

. Honkalan mukaan käsitys, että katsomusaineiden oppisisällöt olisivat laajasti samoja, on virheellinen. "Näin onkin voitu kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan, mutta tällöin se ei ole opetussuunnitelman perusteitten mukainen."

. Seinäjoen perusopetusjohtaja Jari Jaskari on eri mieltä. Hänen mielestään maakunnallinen opetusjärjestely vastaa pääosin esimerkiksi Helsingin Kulosaaren yhtenäiskoulun hyväksyttyä järjestelyä.

. Siinä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus järjestetään yhdessä samansisältöisten osien osalta ja eriytetysti siltä osin kuin opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan.

. Ortodoksinen kirkko kanteli Kulosaaren järjestelystä jo vuonna 2015. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan koulu ei rikkonut lakia, ja myös Opetushallitus oli silloin samaa mieltä.

. Jaskarin mukaan eri katsomusaineiden opetussuunnitelmat on käyty Etelä-Pohjanmaan maakuntamallissa tarkkaan läpi.

. – Ei pidä paikkaansa, että yhteisiä sisältöjä olisi vain ihmisoikeuksiin liittyen. Katsomuskohtaisesta identiteetistä huolehditaan. Neljännen vuosiluokan katsomusopetus on kokonaan oman katsomusaineen opetusta, ja aineen tuntimäärä on silloin suurin. Katsomuskohtaisia tunteja on lähes kaikilla vuosiluokilla.

. Eriytettyjä opetuksen osia opettavat kelpoisuuden omaavat opettajat kaikissa katsomusaineissa. Jaskarin mukaan ratkaisut ovat lisänneet merkittävästi elämänkatsomustiedon opintojen mukaisesti opiskelevien määriä.

. Olennaista on, miten yksittäinen opettaja ottaa sisällöt käsittelyyn osana opetusta, Jaskari sanoo. Yhteiseen opetukseen tulevien koululaisten erilaiset katsomustaustat otetaan huomioon opetuksessa.

. – Kouluja on ohjeistettu, että opettaja laatisi eri oppikirjat huomioiden oman kokoavan opetusmateriaalin tai oppilailla olisivat käytössä oman opetussuunnitelmansa mukaiset oppikirjat.

. Koska yhteisen opetusaineiston tarve katsomusopetuksessa on huomattu, Etelä-Pohjanmaalle on perustettu viime keväänä maakunnallinen työryhmä laatimaan sellaista. Työn on määrä valmistua ensi keväänä.

. Opetushallitus ei ole valvova viranomainen, ja kunta voi järjestää opetuksen itse päättämällään tavalla ja tulkita opetussuunnitelman perusteita itsenäisesti. Järjestelyjä valvotaan aluehallintovirastoon tehtävien kantelujen avulla.

. Markku Kulmala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Opetushallituksen viranhaltija kyseenalaistaa Etelä-Pohjanmaan katsomusopetuksen laillisuuden – Seinäjoki jyrkästi eri mieltä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Opetushallituksen viranhaltija kyseenalaistaa Etelä-Pohjanmaan katsomusopetuksen laillisuuden – Seinäjoki jyrkästi eri mieltä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje