Osa ihmisistä työskentelee jouluaattonakin – Kurkistimme synnytysosastolle, kultasepän-liikkeeseen ja joulupukkien työmaalle

Synnytysosastolla päivystetään ympäri vuoden – myös jouluaattona. Jututimme aattona työskentelevää kätilö Maarit Purraa ja kolmea muuta, jotka antavat panoksensa meidän muiden aaton hyväksi.

. Purra tekee Seinäjoen keskussairaalassa pidennetyn jouluaattovuoron kello 12–21. Samassa vuorossa Purralla on kolme kollegaa. Työnkuva on normaali muuten, mutta arjen paperityöt on karsittu pois.

Purralle jouluaaton työvuoro on tullut tutuksi vuosien varrella.

– Välillä on vapaa jouluaatto, sitten taas töitä. Aattona täällä osastolla on aivan omanlaisensa tunnelma.

. Synnytysosastoa koristavat joulutähdet, kyntteliköt, tontut ja tietysti joulukuusi. Syntyville vauvoillekin on varattu pienet tonttulakit, monet vanhemmat haluavat kuvata lapsensa tonttulakki päässä.

. Vuorossa olevat ovat tottuneet luomaan myös tunnelmaa itse. Joululaulut soivat kansliassa ja jotain pientä jouluista tavataan pukea päälle, tonttulakki tai vastaava.

Jossain kohtaa työvuoroa henkilökunta kokoontuu saman pöydän ääreen herkuttelemaan ja tunnelmoimaan.

– Olemme sopineet jo etukäteen, kuka tuo mitkäkin herkut, suklaat ja muut. Sitä ei ikinä voi tietää, miten kiireinen vuoro on, mutta jossain kohtaa pyrimme istumaan yhtä aikaa alas.

. Jouluaatto synnytyssalissa jää varmasti mieleen erilaisena jouluna, jota sitten juhlitaan tuplajuhlina tulevina vuosina. Maarit Purra . Kun ovikello Purran osastolla soi, voi vastassa olla niin synnyttäjä kuin myös naistentautien asiakas.

– Saatan vuoron aikana esimerkiksi olla synnytyssalissa, hoitaa raskaana olevaa perhehuoneessa, viedä vanhempia vastasyntyneiden teholle lapsensa luo tai vastaanottaa seksuaalirikoksen kohteeksi joutunutta. Skaala on laaja.

. Pääosin Purra saa vuoronsa aikana olla tekemisissä iloisten asioiden kanssa. Vauvoja voi sinä aikana syntyä nolla tai jopa neljä, koskaan ei voi tietää. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, saadessaan olla läsnä syntymän ihmeen äärellä.

– Ja onhan se jo lähtökohtaisesti ilo vanhemmille, kun lapsi syntyy. Jouluaatto synnytyssalissa jää varmasti mieleen erilaisena jouluna, jota sitten juhlitaan tuplajuhlina tulevina vuosina.

. Purralla on viisihenkinen perhe ja hänen miehensäkin tekee vuorotyötä.

– Vaikka olisikin kiva olla kotona perheen kanssa jouluaattona, olemme tottuneet juhlimaan silloin kun voimme. Vietämme perheen ja lähisukulaisten kanssa joulua sitten seuraavana päivänä.

– Ja joulusauna odottaa, kun pääsen töistä.

. Kultasepänliikkeen aatto on miesten päivä . Kultasepänliike Salkarin Marja-Leena ja Markus Salkarille – äidille ja pojalle – on jouluaaton aamuvuorosta muodostunut yhteinen traditio. Silloin ei muita ole töissä, vain he kaksi.

– Voi, jouluaattona on niin mukava tulla töihin. Se on aivan erityinen päivä, jolla on oma tunnelmansa. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja tykkäävät jutustella, Marja-Leena Salkari kehuu.

. Salkarit pitävät liikettä auki kolme tuntia aamupäivällä, kello yhdeksästä lähtien.

– Jouluaatto on varsinainen miesten päivä, naiset loistavat silloin poissaolollaan. Noin puolet asiakkaista on vakioasiakkaita.

Vakioasiakas tietää, että aattona ei ole ruuhkaa ja hankintansa voi tehdä kaikessa rauhassa. Tosin miehet kuulemma ovat nopeita päätöksissään.

– Tarjoamme usein kahvia tai glögiä ja sitten jutustelemme hankinnasta ja joulun suunnitelmista. Koruja miehet ovat pääosin hakemassa.

Lahjahankintojen jättäminen jouluaatolle ei Salkarin mukaan ole mikään hätäpäissä tehty ratkaisu vaan tietoinen valinta. Mies on suunnitellut käyvänsä aattona hakemassa lahjan, koska hän tietää voivansa asioida ilman ruuhkia.

Se, tarvitseeko asiakas ohjausta valinnanteossa, riippuu aivan tapauksesta. Toisilla on merkki ja malli tarkkaankin tiedossa, toisten kanssa otetaan muut keinot käyttöön.

– Mies on voinut napata salaa kuvan vaimosta vaikkapa juhlapuvussa, sitten mietimme yhdessä mikä koru asuun sopisi.

. Pukit ovat jouluaaton iltavuorolaisia . Seinäjokelaisten joulupukkien, 75-vuotiaan Mauno Näsin ja 78-vuotiaan Väinö Ojajärven , aaton iltavuoro alkaa kello viideltä. Silloin nämä innokkaat suunnistajat saapuvat seuransa Ryhti-Jussien toimistolle ja sonnustautuvat pukinpukuihin.

. – Olemme olleet mukana vapaaehtoisessa pukkiringissä jo 40 vuotta. Tämä on mukava ja helppo tapa kerätä seuralle rahaa, Näsi kehuu.

Miehet kertovat pukkikierroksen kestävän reilun kaksi tuntia. Sinä aikana yksi pukki vierailee noin kuudessa kodissa, jotka kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan.

– Paljon meille on vuosien varrella muodostunut tuttuja koteja, varsinaisia vakioasiakkaita.

Kodit on jaettu pukkien kesken niin, että jokaiselle jää aikaa vielä oman perheenkin joulunvietolle.

– Kun aloittelimme, omat lapsemme kiersivät mukana. Välillä oli myös naapurin lapsia. Lapset auttoivat lahjojen jakamisessa ja leikkivät piirileikkiä.

. On sellaisiakin perheitä, joissa lapset eivät enää usko joulupukkiin, mutta pukki halutaan silti paikalle. Väinö Ojajärvi . Tyypillinen pukkia odottava perhe on vanhemmat, lapset ja vähintään toiset isovanhemmat. Isovanhemmat tulevat kaukaakin mukaan perheen joulunviettoon.

– On sellaisiakin perheitä, joissa lapset eivät enää usko joulupukkiin, mutta pukki halutaan silti paikalle, Ojajärvi valistaa.

– Nopein keikka oli, kun ovi avattiin ja minulle ojennettiin 50 euron seteli. En tiedä mitä oli tapahtunut, mutta sisään ei silloin menty ollenkaan.

Pukin tulee tietysti muistaa ulkoa lasten nimet. Ojajärvi paljastaa jipokseen takin hihaan sujautetun muistilapun, sieltä nimet voi tarkastaa ennen kuin ovikello soi.

– Aina kysytään, millä pukki liikkuu. Porolla tietysti tulen, mutta auton olen vuokrannut Seinäjoen päässä, Ojajärvi naurahtaa.

Kirjaudu sisään

Osa ihmisistä työskentelee jouluaattonakin – Kurkistimme synnytysosastolle, kultasepän-liikkeeseen ja joulupukkien työmaalle

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje