Ove Damén pelasti jäihin vajonneen kaksikon – Samoilla vesillä on tapahtunut henkilökohtainen menetys

Tiistain alkuilta oli keväisen kaunis. Vaasalainen Ove Damén oli mökillään Vaasan saaristossa. Yhtäkkiä kaikki muuttui.

. Damén teki laiturin huoltotöitä kesää varten. Mereltä kuului jotain. Piti varmistaa, että ääni on tosiaan avunhuuto.

– Mitään ei näkynyt. Sitten kuulin miesäänen ruotsiksi ja naisäänen suomeksi huutavan apua.

. Damén hyppäsi mönkijän selkään ja lähti etsimään. Alkumatka meni rantaa pitkin. Mökkiläiset tietävät jäiden olevan alueella heikot.

– Sammutin moottorin ja kuuntelin uudestaan. Lopulta näin jäällä kaksi päätä.

. Oli mietittävä, miten auttamaan pääsee vaarantamatta itseään liikaa. Damén meni vauhdilla lähemmäksi. Loppumatka meni ryömien.

– Ensimmäisestä huudosta oli kulunut ehkä viisi minuuttia. Olin lähtenyt vähän hosuen liikkeelle. Lapio oli matkassa. Ajattelin, että sillä voisi vetää eikä tarvitsisi mennä liian lähelle.

. Nosto oli vasta ensimmäinen askel Damén ojensi lapiota naiselle. Hän ei jaksanut pitää kiinni. Nainen antoi ymmärtää, että voimat ovat aivan loppu.

– Piti mennä lähemmäksi. Jää vajosi allani ja kastuin itsekin.

. Jään liukkaus teki nostosta vaativan. Damén sanoo liikkuneensa jokaisella vedolla enemmän reikää kohti kuin nainen nousi jäälle.

– Vähitellen se onnistui yhteisvoimin. Hän neuvoi, ja minä nostin. Ottamalla housuista kiinni ja kurottamalla. Suoraan sanoen niskaperseotteella.

. Mies nousi moottorikelkalla uponneesta kaksikosta helpommin. Hän jaksoi pitää lapiosta kiinni.

– Sain itsekin pitoa saatuani otteen hänen jääpiikeistään. Pysyin paremmin paikallani, Damén kertoo.

. Jäihin vajonnut kaksikko oli nyt saatu jäälle, mutta apua tarvittiin lisää. Apuun rientäneen Daménin puhelin oli jäänyt kiireessä mökille.

– Ajoin nopeasti mökille ja soitin hätäkeskukseen. Palasin jäälle köysi mukanani. Sain vedettyä heidät kauemmaksi reiästä.

. Merivartiosto soitti Daménille ja pyysi odottamaan jäällä. Odottavan aika on pitkä.

– Molemmat olivat pahasti kylmissään. Pystyivät kuitenkin juttelemaan. Merivartioston saapuessa ensimmäisestä huudosta oli kulunut ainakin puoli tuntia.

. Virtapaikka on vaarallinen Onnettomuuspaikka on Storstensörenin pohjoispuolella ja Garrörenin länsipuolella. Mökillään Storskärissä kulkeva Damén tietää alueen jäät heikoiksi.

– Virtaus tulee Raippaluodon sillalta asti ja jatkuu Kala-Jannen suuntaan. Jäät tulevat paikkaan viimeisenä ja lähtevät nopeasti.

. Onnettomuuskohta on merkityllä moottorikelkkareitillä. Damén haluaa nähdä muutoksia.

– Se pitää ehdottomasti muuttaa. Ihmisiä pitää varoittaa.

. Jäiden heikkous koskettaa Daménia henkilökohtaisesti. Hänen isoisänsä hukkui vuonna 1980 jäihin vain 300 metrin päässä tiistain onnettomuuspaikasta.

– Isoisä oli vaimonsa siskon miehen kanssa potkukelkoilla verkkoja laittamassa. Molemmat hukkuivat. Kukaan ei tuolloin kuullut.

. Tiistaina oli parempi onni matkassa.

– Satuin olemaan laiturin päässä. En välttämättä olisi kuullut, jos olisin tehnyt jotain muuta, Damén sanoo.

Thu, 7/7

Kirjaudu sisään

Thu, 7/7

Ove Damén pelasti jäihin vajonneen kaksikon – Samoilla vesillä on tapahtunut henkilökohtainen menetys

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin