Padel rantautui Suomeen jo 2000-luvulla, mutta suosioon se nousi vasta korona-aikana – Uunituore halli innostaa lajin pariin Kurikassa

Pläts, ja ääni kumisee korkeakattoisessa hallissa. Kirkkaat spottilamput valaisevat vähän ikävästi silmiin, mutta jos kurikkalaisia on uskominen, on paikasta tullut paikallisille varsin tärkeä.

Eivätkä kurikkalaiset ole ainoita, joille padelista on tullut rakas harrastus.

. Padel nimittäin tuli Suomeen hiljaa ja vähitellen jo 2000-luvun alussa, ja ensimmäinen padelkenttä pystytettiin Helsingin Hietaniemeen 2003. Padelliitto perustettiin vuotta myöhemmin, mutta toiminta vakiintui nykymuotoiseksi 2009.

Lajin ympärille perustettiin lajiyhdistyksiä ja turnauksia, nykyään myös Kurikassa. Pelaajien määrä kasvoi vuosittain, mutta ensimmäinen padeliin erikoistunut sisäpelikeskus aukesi vasta 2016 Espooseen.

Vastaavasti valtakunnallisesti ensimmäinen pelkästään padelille tarkoitettu ja pelin mitoille tehty halli valmistui Seinäjoelle 2020.

. Miksi padelin läpimurrossa kesti niin pitkään, lähes 16 vuotta?

– Ainakin jos Kurikkaa ajattelee, täällä ollaan vasta nyt päästy padelin makuun kunnolla, eli ainakaan vielä ei olla innostuksen huippupisteessä, kertoo Maria Saari , joka ohjaa 6–11-vuotiaiden junnupadelryhmää.

Vieressä istuva padelintoilija, Mikko Kalliomaa , nyökyttelee päätään.

– Joo, ja täällä hallillahan on käynyt siis yllättävän hyvin porukkaa. Olen seurannut Kauhajoen padeltouhuja, ja voisi ajatella, että käyttöaste olisi kutakuinkin samaa luokkaa, hän lisää.

. Kurikan padelhalli avasi ovensa viime vuoden marraskuussa. Siitä lähtien paikalliset ikään katsomatta ovat löytäneet lajin pariin – ainakin testaamaan.

– Seniorit ovatkin käyneet täällä tutustumassa, ja olivat ihan myönteisellä mielellä matkassa. Padel kuitenkin sopii kaiken ikäisille, ja onhan se aina kiva kokeilla jotain uutta, Saari toteaa.

Kaksikko kuitenkin toteaa, että esimerkiksi koululais- ja opiskelijaryhmiä voisi käydä paikan päällä tutustumassa enemmänkin. Hallin lähettyvillä sijaitsee sekä perusopetuksen että toisen asteen oppilaitoksia, joten matkakaan uuden lajin testaamisen ei olisi pitkä.

. "Ihan jokaisen laji" . Vaikka padel onkin serkkuaan tennistä helpompi laji, myös siinä on paljon erilaisia tekniikoita, kuten erikoissyöttöjä.

– Kun on tunteja tarpeeksi sisällä, niin kyllä siinä sitten hoksaa eri juttuja, etenkin, jos pelaa vähääkään kovatasoisemmin. Pallohan tulee lasista takaisin ihan eri tavalla, jos siinä on alakierre tai sivukierre, Kalliomaa selventää.

Avainasemassa ovat kuitenkin vuorovaikutustaidot, sillä pelistä ei tule mitään, jos ei osaa kommunikoida tiimitoverinsa kanssa. Kalliomaa kuitenkin muistuttaa, että aloittelijan ei tarvitse heti ensimmäisellä pelikerralla keskittyä tarkempiin yksityiskohtiin.

Sillä, miten kentälle sijoittuu, on kuitenkin väliä.

– Kun on kaverin kanssa kentällä, oppii tietämään, kuinka toinen liikkuu ja oman liikkumisen voi sovittaa siihen. Kun pallo tulee, voi huutaa "Minä!" ja ottaa sen, Saari lisää heti perään.

. Stereotyyppisenä padelin harrastajana pidetään tavallisimmin 30-40-vuotiasta työssäkäyvää miestä, jolla on aiempaa mailapelitaustaa. Maria Saari sekä Mikko Kalliomaa kuitenkin painottavat, että laji sopii kaikille ikään tai sukupuoleen katsomatta.

– Padel on helppo laji, johon lapsetkin pystyvät osallistumaan. Käymme perheen kanssa täällä pelaamassa, ja sehän on tosi kivaa yhteistä tekemistä, Saari sanoo.

. Kenttien määrä suorastaan räjähtänyt . Suomen Padelliitto on pitänyt kirjaa kaikista Suomen padelkentistä vuodesta 2016 lähtien. Kenttien määrän kasvu on päätähuimaavaa ja käsittämätöntä: Siinä missä juuri ennen koronapandemiaa kenttiä oli hieman alta satakunta, korona-aikana määrä suorastaan räjähti käsiin. 2020 kenttiä oli jo yli 200.

Toukokuun puolivälissä päivitetty lista kertoo, että tällä hetkellä Suomessa on jo 1073 padelkenttää. Niistä vain murto-osa, 24, sijaitsee Pohjanmaalla tai Etelä-Pohjanmaalla, mutta määrä kasvaa pian. Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala nimittäin kertoo, että kesäkuun 10. päivä juhlitaan Isojoen padelkentän avajaisia.

Tarkoituksena on, että uuden lajin aloittamiseen olisi mahdollisimman matala kynnys, eikä jatkossa tarvitsisi enää matkata kolmea varttia pelaamaan Kristiinankaupunkiin, Kauhajoelle tai Kankaanpäähän.

. Oman kenttänsä saa myös Jalasjärvi, tosin vasta kesän jälkeen. Ulkokenttä noussee joko Kiuaskalliolle tai Lamminjärven alueelle, mutta lopullinen sijoituspaikka ratkeaa vasta myöhemmin.

Kirjaudu sisään

Padel rantautui Suomeen jo 2000-luvulla, mutta suosioon se nousi vasta korona-aikana – Uunituore halli innostaa lajin pariin Kurikassa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje