Palkkojen nousupaineet peikkona hyvinvointialueilla – Valtion sote-miljardien jako maakuntien kesken on nollasummapeliä

Etelä-Pohjanmaallakin hyvinvointialueen valmistelu etenee suunnitelmien mukaan, mutta työmarkkinatilanne varjostaa kaikkien maakuntien rahoitusta. Kuvassa Seinäjoen keskussairaala. Arkistokuva.
Etelä-Pohjanmaallakin hyvinvointialueen valmistelu etenee suunnitelmien mukaan, mutta työmarkkinatilanne varjostaa kaikkien maakuntien rahoitusta. Kuvassa Seinäjoen keskussairaala. Arkistokuva.
Kuva: Krista Luoma

Sote- ja pelastusalat järjestäytyvät ensi vuoden alusta hyvinvointialueiksi, jotka toimivat pääosin valtion jakaman 21,2 miljardin euron kokonaispotin turvin.

Summa pohjautuu kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien aiheuttamiin kustannuksiin. Yleiskatteellisena jaettavalla rahalla hyvinvointialueiden on näillä näkymin tultava myös toimeen.

Hallitus antoi 5. toukokuuta esityksen sote-uudistuksen rahoituslakien muutoksista. Samalla ministeriö täsmensi laskelmia rahojen jaosta hyvinvointialueiden kesken. Koska kokonaispotti ei ole kasvamassa, kyse on maakuntien välisestä nollasummapelistä.

Uusimman rahoituslaskelman mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitus on ensi vuonna 842,8 miljoonaa euroa eli 4395 euroa asukasta kohti. Pohjanmaalla rahoitus on 725 miljoonaa euroa eli 4119 euroa asukasta kohti.

Luvut ovat edelleen alustavia ja muuttuvia, ja lopullinen laskenta on vasta vuoden kuluttua. Perusjako pohjautuu asukasluvun ohella moniin laskennallisiin palvelutarpeisiin, esimerkiksi sairastavuuteen ja väestön ikään. Siksi kyse ei ole tasajaosta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ei lisärahaa yliopistosairaala-alueille

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) Kauhajoelta löytää uudesta rahoitusesityksestä yhden myönteisen puolen. Siinä ei ole yliopistosairaalalisää, joka oli mukana vielä aiemmassa laskelmassa. Asia ratkaistaan myöhemmin mahdollisesti erillisrahoituksella.

– Yliopistosairaaloiden alueille olisi osoitettu enemmän rahaa, mikä olisi ollut pois muilta hyvinvointialueilta. Mekin olisimme menettäneet sen takia 64 euroa per asukas eli 12 miljoonaa euroa.

Oman maakunnan rahoitusaseman suhteellinen paraneminen lohduttaa, mutta kaikilla hyvinvointialueilla odotellaan edelleen pelosekaisin tuntein uutisia työmarkkinoilta.

– Riskeinähän meillä kaikilla ovat palkkaratkaisut ja palkkojen harmonisointi. Niihin ei ole esitetty erillistä rahoitusta, eli ne rahat pitää ottaa tämän potin sisältä. Siinäkin puhutaan miljoonista.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laskelmat päivittyvät taas elokuussa

Kunnista hyvinvointialueille siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuoden 2021 tilinpäätösarvioiden ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella. Rahoituslaskelmat päivitetään seuraavan kerran kesällä, kun kuntien lopulliset tilinpäätöstiedot valmistuvat.

Hautalan mukaan hyvinvointialueen peruspottia söi jonkin verran se, että monet kunnat laskelmoivat vähentämällä sote-menojaan tälle vuodelle. Tästä budjettikikkailusta varoittelivat myös valtakunnallisen sote-uudistuksen vetäjät.

Hautala kertoo painottaneensa tätä ainakin Suupohjassa, jossa kunnat eivät lähteneet säästölinjalle. Kaikkialla näin ei käynyt.

– Siinä oli optimointia, jolla pysytään vaikuttamaan siihen, että hetkellisesti kuntien tulot lisääntyvät. Kun sote-menot poistuvat, kuntiin jäävä rahaosuus on suurempi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Palvelupäätöksiä ei vielä tänä vuonna

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluja rakennetaan sote-keskusten 1+7-mallin pohjalta. Hautalan mukaan tähän ei ole tulossa muutoksia, eikä päätöksiä palveluverkosta ole odotettavissa ainakaan tämän vuoden puolella.

– Tietysti maailma elää, ja rahoitusluvutkin muuttuvat loppukesästä. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan mitään suunnitelmia, että palveluja ryhdyttäisiin priorisoimaan. Mutta jos palkkaratkaisut ovat sitä, mitä on pyydetty, tiukkaa tulee olemaan.

Aluehallituksella on rahoituksen ohella paljon muutakin mietittävää. Maanantain kokouksessa pohdittiin esimerkiksi asetuksessa mainittua sote-kiinteistöjen kuuden prosentin tuottoprosenttia.

Hyvinvointialuehan joutuu lain velvoittamana vuokraamaan tilat 3+1-mallilla.

– Kuutta prosenttia voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana tilanteeseen nähden. Tietysti kunnat ja muut vuokraajat haluavat pitää siitä kiinni.

Kiinteistöjen vuokrat vievät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tulevasta rahoituksesta 50–70 miljoonaa euroa vuodessa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje