Panu Ollikkala laittoi siat pois ja otti sirkkoja tilalle, mutta aika ei ollutkaan oikea – Miljoonabisnekseksi kaavailtu hyönteisbuumi lopahti omaan mahdottomuuteensa

Muutama vuosi sitten Ollikkalan tilan sirkkaamossa Kurikassa siritti satoja tuhansia sirkkoja. Tilan isäntä Panu Ollikkala oli Suomen ensimmäinen sirkkatuottaja.

Ensimmäiset kotisirkat saapuivat Hollannista Kurikkaan huhtikuussa 2016. Aluksi sirkkoja meni Ollikkalan mukaan markkinoille niin paljon kuin niitä saatiin tuotettua. Sirkkahypetys houkutteli alalle nopeasti paljon uusia yrittäjiä.

. Hyönteisruoasta etsittiin ratkaisua niin maatalouden murrokseen kuin eettisempään ruoantuotantoon, lihankulutuksen vähentämiseen ja ekologisemmin tuotettuihin proteiineihin.

– Kasvattajia tuli kuin sieniä sateella, ja lopulta toimijoita oli liikaa. Kysyntä ei yksinkertaisesti riittänyt kaikille. Hinta laski niin alas, ettei ollut enää mitään järkeä jatkaa, Ollikkala muistelee.

Sirkat olivat hänellä ensin sivuelinkeinona sikalatoiminnan ohessa. Toiminta oli Ollikkalan mukaan aluksi niin kannattavaa, että hän päätti laajentaa sitä.

– Pistin siat pois, kun Venäjän markkinat menivät kiinni ja siirsin sirkkaamon sikalaan.

. "Söin niitä paahdettuna pähkinän korvikkeena" Sirkkojen markkinahinta laski nopeasti niin alhaiseksi, että miljoonabisnekseksi kaavailtu sirkkabuumi ei ollutkaan enää kannattavaa.

– Aika ei vielä ollut oikea, Ollikkala tuumii nyt.

Hän säilytti tuotantoa sen verran, että oma sirkkakanta säilyi. Se oli eräänlainen sirkkapankki, jolla tuotanto olisi saatu tarvittaessa elvytettyä nopeasti.

– Kasvatin pieniä määriä omiin tarpeisiin. Söin niitä lähinnä paahdettuna pähkinän korvikkeena.

Nyt Ollikkalan 120 neliön sikalassa on hiljaista. Suomalaisen hyönteistalouden pioneeri ajoi sirkkatuotantonsa alas syksyllä 2019.

– Olen siirtynyt muihin hommiin, ja luopunut sen myötä myös sirkkapankista. Sirkkatuotannon saisi ajettua nopeasti ylös, jos tilanne kovasti muuttuisi. En kuitenkaan usko, että itse siihen enää lähtisin, Ollikkala pohtii.

. Sirkkatuotteet eivät vakuuttaneet kuluttajia Finsect Oy:n toimitusjohtaja Antti Reen sanoo, että sirkkahypetys kuoli omaan mahdottomuuteensa.

– Intoilu oli lähinnä kasvattamisessa. Tuotteelle tuli jäätävän kallis kilohinta, kun maataloutta ei automatisoitu lainkaan. Volyymit olivat pieniä, eikä kunnollista tuotekehitystä ollut, hän harmittelee.

Tuotteet eivät aluksi olleet Reenin mukaan myöskään riittävän hyviä.

– Vaikka nyt olisi parempia ja edullisempia tuotteita, kauppiaat ovat menettivät uskonsa niihin. Sirkkahypetys ampui itseään jalkaan, hän toteaa.

Reen kertoo heidän suunnanneensa katseensa nyt vahvasti kohti kasvisruokien kehittämistä. Hyönteisiä ei ole kuitenkaan täysin unohdettu. Alalla on edelleen kasvupotentiaalia esimerkiksi hyönteisistä eläimille jauhetun rehun muodossa.

– Ainakin yksi yritys Suomessa tähtää isosti hyönteisrehukomponentin tuottamiseen. Siinä puhutaan tuhansien tonnien tuotannosta. Euroopassa on sen alan yrityksiä jo muutamia.

Hyönteisiä voidaan käyttää kotieläinten ruokaan yhtenä komponenttina. Ne ovat Reenin mukaan luontaisesti monien koti- ja tuotantoeläinten ravintoa.

. Energian hinnannousu vaikeutti entisestään hyönteisten kasvattamista Finsect oli alun perin hyönteismaataloutta edistävä palveluyritys, jonka missiona oli auttaa suomalaisia maatilayrityksiä kehittämään itselleen uuden elinkeinon syötävien hyönteislajien kasvatuksesta.

– Energian hinnannousu vaikeutti entisestään ötököiden kasvattamista erityisesti talvikuukausina. Tällä hetkellä tilanne on huono.

Kasvattajia on hänen mukaansa Suomessa enää muutamia.

Kun hyönteismaatalous hiipui, lähti Finsect keskittämään toimintaansa hyönteisruoan valmistukseen. Ihmiset eivät kuitenkaan olleet Suomessa vielä laajamittaisesti valmiita hyönteisruoalle.

– Kun puhutaan ruoasta ja elintarviketaloudesta, asiat muuttuvat hitaasti. Ihmisten ruoassa kyse on tottumuksesta ja siitä, mikä on kulttuurillisesti hyväksyttyä, Reen pohtii.

Sirkat eivät hänen mukaansa räjäyttäneet pankkia missään päin maailmaa. Joissain maissa hyönteistuotanto on kuitenkin saanut pysyvästi jalansijaa, kun oikeanlaiset kuluttajat ja tuotteet on saatu kohtaamaan.

– Mekin myymme muun muassa Tsekkeihin ja Slovakiaan. Siellä oli valmiita brändejä, jotka ottivat rohkeasti mukaan hyönteisruokia.

. "Tuotantoeläinten lääkkeiden tarve vähenee hyönteisravinnolla" Reen uskoo, että hyönteistaloudella saataisiin helpotettua ruokatalouden haasteita erityisesti maankäytöllisestä näkökulmasta.

– Maailmassa käytetään noin 80 prosenttia maa-alasta siihen, että saadaan noin 20 prosenttia ihmisten ravinnontarpeesta tyydytettyä.

Vastoinkäymisistä huolimatta Reenin usko hyönteismarkkinoihin ei ole kuollut.

– Hyönteistalous on iso juttu. Nyt ei puhuta enää pelkästään ihmisten ruoasta ja sirkoista, vaan puhutaan useammasta erilaisesta hyönteislajista.

Hyönteistaloudessa painopiste on Reenin mukaan nyt koti- ja tuotantoeläinten ravinnossa.

– Tähän piiriin kuuluvat niin kalankasvatus kuin broileri- ja sikatalous. Esimerkiksi mustasotilaskärpästen toukkia voidaan syöttää kasvatettaville kaloille. Näin voitaisiin vähentää liikakalastusta.

Ruokatalouden rakenteet eivät kuitenkaan muutu Reenin mukaan pienillä investoinneilla, ja siihen tarvitaan myös lainsäädännöllisiä muutoksia.

– Tällä hetkellä ei ole esimerkiksi selvää, mitä kaikkea orgaanista jätettä esimerkiksi toukille voidaan syöttää, hän valaisee.

Reenin mukaan on saatu tutkimustuloksia joiden mukaan kalojen ja siipikarjan lääkkeiden tarve vähenee, kun niille syötetään hyönteisiä.

– Se edesauttaisi ruokaketjun puhtaampaa kokonaisuutta. Nämä asiat ovat kuitenkin pitkässä liiassa, Reen toteaa.

Kirjaudu sisään

Panu Ollikkala laittoi siat pois ja otti sirkkoja tilalle, mutta aika ei ollutkaan oikea – Miljoonabisnekseksi kaavailtu hyönteisbuumi lopahti omaan mahdottomuuteensa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje