Pianon virittäminen vaatii tarkan sävelkorvan – ''Kun soitin on hyvin viritetty, sormet ja korva kohtaavat''

Pianonvirittäjän ammatti vaatii tarkkuutta ja malttia. Vaikka nykyään on saatavilla virityslaitteita ja mobiilisovelluksia virittämisen avuksi, ei Jari Kulmala sellaista kaipaa.

Vankka, yli 30 vuoden kokemus virittämisestä sekä hyvä sävelkorva siivittävät häntä pitkälle ammatissaan. Muita tarvittavia työvälineitä ovat viritystyökalut sekä koneiston säätötyökalut.

Jurvasta kotoisin olevan Kulmalan olohuoneessa komeilee kiiltävä, musta pystypiano. Schimmel-merkkisessä soittimessa näkyy kolhuja ja naarmuja, sillä se on peräisin 1930-luvulta.

– Tämä nyt vain tuli tänne uuteen taloon, 90-vuotias piano, Kulmala hymyilee.

Erikoista pianossa on se, että sen koskettimet on tehty norsunluusta. Kulmala arvioi pianon painoksi vähintään 250 kiloa.

– Paneelit natisivat, kun se tuotiin tänne, hän naurahtaa.

Schimmelin edeltäjä oli 1800-luvulla valmistettu koristeellinen piano, jonka Kulmala peruskorjasi itse. Uudempi piano taas ei vaatinut paljoakaan työtä.

. Akustisten pianojen kysyntä on vähentynyt Yhä useammat saattavat valita akustisen pianon sijaan kevyen ja helppohoitoisen sähköpianon. Akustinen soitin kun vaatii säännöllistä viritystä ja huoltoa pysyäkseen kunnossa.

Kulmalan mukaan piano pysyy vireessä sitä huonommin, mitä harvemmin soitinta virittää.

– Aika suuri osa virityttää pianoaan liian harvoin, jolloin se ei pysy niin kauaa hyvässä vireessä. Tuolloin soittimeen joutuu tekemään useampia virityksiä, ennen kuin se alkaa taas olla stabiili, hän selventää.

Kulmalan kohdalle on sattunut joitain vaikeampia tapauksia, joissa pianon viritystapit ovat löystyneet. Virityttäminen liian harvoin on kuitenkin melko yleistä.

– Hyvin usein työssä tulee vastaan soitin, joka on viritetty kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Sen arvaa, että siinä on enemmän työtä, hän toteaa.

. Sävelkorva on tärkeä Kulmala ei usko, että mobiilisovelluksilla olisi suurta vaikutusta ammattitaitoisten pianonvirittäjien kysyntään.

– Virittäminen vaatii kuitenkin sellaisen tietyn rutiinin, hän sanoo.

Kulmala painottaa sävelkorvan tärkeyttä soittimen virityksessä:

– Sellainen pitää olla, ei se muuten onnistu. Väitän, että vaikka mittarilla tekee viritystä, pitää olla silti tarkka sävelkorva, hän kertoo.

Kulmalan kohdalla tilaukset ovat pysyneet melko tasaisina vuosien aikana.

Hän uskoo, että pianonvirittäjän ammattitaitoa osataan arvostaa. Hän kuitenkin pohtii sitä, onko nykyajan nuorilla kiinnostusta ammattia kohtaan.

– Suurin osa ammattitaitoisista virittäjistä alkaa olla aika iäkkäitä, Kulmala miettii.

. Soittimista on pidettävä huolta Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa pianonsoittoa opettava Raili Peltonen pitää erittäin tärkeänä sitä, että soitin on vireessä. Opettamisen lisäksi hän toimii säestäjänä ja cembalistina.

– Kyllä sen heti huomaa, jos piano ei ole vireessä. Kun soitin on hyvin viritetty, sormet ja korva kohtaavat, hän sanoo ja jatkaa:

– Kun soitin on vireessä, musiikki kuulostaa siltä, kuin sen pitää.

Musiikkiopistossa on flyygeleitä ja lisäksi joka luokassa on piano. Peltosen mukaan soittimia huolletaan säännöllisesti.

– Opetustyössäkin pianon oikea vire on tärkeää. Myös oppilaille suosittelen pitämään pianosta huolta kotona. Virittäminen ja huoltaminen pidentävät soittimen ikää, Peltonen sanoo.

Virittäminen vaatii taitoa Peltonen ei ole itse koskaan virittänyt pianoa, ja uskoo, ettei virittäminen välttämättä ole ihan helppoa.

– Ammattitaitoinen pianonviritys on kyllä koulutuksen takana, koska soittimesta pitää tietää aika paljon. Ei voi vain ottaa sovellusta ja alkaa virittämään. Koneistossa on paljon osia, jotka pitää ottaa huomioon, hän pohtii.

Vaikka mittari olisi apuna, myös Peltonen pitää sävelkorvaa tärkeänä.

– Kyllä siinä silti tarvitaan korvaa.

Musiikkiopistolla pianoja viritetään pari kertaa vuodessa, ja tarvittaessa useamminkin. Peltosen mukaan kotipianot eivät tarvitse niin tiuhaa viritystahtia.

– Kun kotipianon virittää kerran vuodessa, se myös pysyy vireessä. Yleensä koneistot ovat niin lujia. Tietysti vireys riippuu vähän huoneiden ilmankosteudesta ja lämpötilasta, hän summaa.

Säestämisen ja opettamisen ohella Peltonen on konserttipianisti. Lisäksi hän toimi Kaskisten musiikkikesässä cembalistina.

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Pianon virittäminen vaatii tarkan sävelkorvan – ''Kun soitin on hyvin viritetty, sormet ja korva kohtaavat''

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin