Pitkään seurustelleet Johanna ja Jani jakavat arjen, mutta asuvat parin kilometrin päässä toisistaan – Monen on vaikea ymmärtää, miksi heillä on kaksi kotia

Kauhajokelaiset Johanna Leppälä , 38, ja Jani Julku , 46, ovat pitäneet yhtä yli seitsemän vuotta. Pisin aika, jonka he ovat olleet toisistaan erossa, on neljä päivää. Silti he asuvat erillään kahdessa osoitteessa.

. Kun Julku aikoinaan muutti Leppälän perässä Teuvalta Kauhajoelle ja osti omakotitalon, yhteenmuutto oli kyllä suunnitelmissa. Talo valittiin ja remontti tehtiin siten, että huoneita oli myös Leppälän neljälle lapselle, jotka ovat nyt 8–17-vuotiaita.

Sitten se vain jäi, pariskunta nauraa. Yhteen ei ole muutettu vieläkään.

Kotien välillä on kahden kilometrin matka, ja Leppälän lasten koulu sijaitsee niiden puolivälissä. Usein he päätyvät Julkun taloon, jossa on enemmän tilaa.

– Lapsilla on avaimet molempiin koteihin. Koulun jälkeen he voivat päättää, kumpaan suuntaan lähtevät, sanoo Julku.

Arki näyttää pitkälti samalta kuin missä tahansa perheessä. Se, joka lähtee ensimmäisenä töistä, käy kaupassa. Illalla laitetaan ruokaa ja syödään Julkun kotona.

Yhdeksän aikoihin Leppälä suuntaa kuitenkin lapsineen omaan rivitaloasuntoonsa. Joskus saatetaan jäädä yökylään.

– Jos minulta olisi kysytty muutama vuosi sitten, että muutammeko joskus yhteen, olisin vastannut myöntävästi. Nyt en enää ole varma. Kaksi kotia toimii hyvin meidän kohdalla ja pitää parisuhteen tuoreena, sanoo Leppälä.

. Erilliset kodit, yhteinen työpaikka Pariskunta näkee toisiaan päivittäin jo työnkin puolesta, sillä he pyörittävät yhdessä Julkun perävaunuja valmistavaa yritystä Teuvalla.

Yhteinen työpaikka kumppanin kanssa ei sovi kaikille, mutta Leppälä ja Julku pitävät kuviota toimivana. Asiasta puhuttiin jo etukäteen.

– Sovimme, ettei suhde saa mennä siihen, että vain työ yhdistää meitä, sanoo Leppälä.

. Joka toinen viikonloppu Leppälän lapset ovat isällään, ja silloin hän suuntaa Julkun luo viettämään kahdenkeskistä aikaa. Julkulla on aiemmasta suhteesta yksi lapsi, joka on jo aikuinen.

Leppälä kokee kumppaninsa talon olevan myös hänen kotinsa. Hän on raivannut sinne oman tilansa ja täyttänyt kaapit astioillaan.

– Meillä ei riidellä juuri koskaan. Jos tulee mykkäkoulu, niin molemmat voivat mennä omiin koteihinsa. Seuraavana päivänä onkin jo ikävä, naurahtaa Julku.

. Ulkopuoliset ihmettelevät erillään asumista Pariskunnalle asumisjärjestely tuntuu aivan normaalilta, mutta ulkopuolisilla on ollut siinä enemmän ihmeteltävää. Hyvätkin tutut olettavat, että pitkässä parisuhteessa asutaan saman katon alla.

– Aiemmin saatoin loukkaantua, kun erillään asumista piti perustella ihmisille. Nyt lyömme asian leikiksi ja kerromme, että etenemme vain erittäin hitaasti, kertoo Leppälä.

– Miespuoliset kaverit joskus kyselevät, että saanko olla aivan yksin kotona, nauraa Julku.

Leppälä myöntää olevansa itsekin joskus kateellinen, jos Julku jää kotiinsa katsomaan elokuvaa, ja häntä odottavat kotityöt omassa asunnossa. Se onkin kahden kodin ainoa miinuspuoli.

. Asumisjärjestelyä tukee osaltaan myös Julkun herkkäunisuus. Nukkuminen on helpompaa, kun ei tarvitse herätä jokaiseen rasahdukseen tai vieruskaverin kyljen kääntämiseen.

– Herään yleensä jo 4–5 maissa aamulla ja saatan olla kellon ympäri töissä. Jos en saisi nukuttua sitäkään vähää, firman pyörittäminen kävisi raskaaksi.

Pariskunta voisi kuvitella suosittelevansa erillissuhdetta muillekin. Varsinkin jos suhteessa on ongelmia, mutta haluttaisiin olla yhdessä.

Kahdenkeskistä aikaa osaa odottaa ja arvostaa, kun sitä on harvemmin.

– Erillään asumalla voi kokeilla, saisiko suhteen pelastettua sillä, ettei olla koko aikaa yhdessä, miettii Leppälä.

. Miten yleisiä erillissuhteet ovat? Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula kertoo, että erillissuhteessa elää arviolta noin kymmenen prosenttia väestöstä. Määrää ei tosin voida mitata samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi Suomessa solmittuja avioliittoja.

Arvio perustuu Finsex-tutkimuksiin, joita on tehty tasaisin väliajoin 70-luvulta saakka. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2015.

Erillissuhteita on Kontulan mukaan kaikissa ikäryhmissä. Alle 30-vuotiailla ne liittyvät usein siihen, että suhteet ovat kevyempiä tai asutaan vielä vanhempien luona tai opiskelija-asunnossa.

– Kolme- ja nelikymppisten erillissuhteissa on paljon eronneita, jotka ovat pariutumassa uudelleen. Eläkeläiset taas ovat usein asuneet pitkään edellisen puolison kanssa. Myöhemmällä iällä löytyneen kumppanin kanssa jaetaan läheisyyttä ja yhdessäolon parhaita puolia ilman velvollisuuksia.

. Myös taloudellinen tilanne voi vaikuttaa asumisjärjestelyihin. Kahdessa kodissa on kahdet kulut.

– Erillissuhteessa elävällä on oltava varaa erillään asumiseen. Voidaan miettiä, onko halua investoida vapauteen, pohtii Kontula.

Kontulan mielestä erillissuhde voidaan erottaa etäsuhteesta, jossa asutaan eri kaupungeissa tai maissa. Erillissuhteessa asunnot saattavat olla vaikka samassa porraskäytävässä.

Toiset erillään asuvat pariskunnat näkevät monta kertaa viikossa, mutta kaikki eivät välttämättä edes viikoittain.

– Tyypillistä voi olla tavata kerran arkena ja viettää viikonloput yhdessä.

.Pohjalaiset kertovat, miten oma rauha, lapset ja lemmikit ajavat asumaan erillään kumppanin kanssa – ”Oli heti selvää, että yhteen ei muuteta”

Kirjaudu sisään

Pitkään seurustelleet Johanna ja Jani jakavat arjen, mutta asuvat parin kilometrin päässä toisistaan – Monen on vaikea ymmärtää, miksi heillä on kaksi kotia

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Pitkään seurustelleet Johanna ja Jani jakavat arjen, mutta asuvat parin kilometrin päässä toisistaan – Monen on vaikea ymmärtää, miksi heillä on kaksi kotia

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje