Maaliskuun 18. päivä vuonna 2023 pysyy ilmajokelaisen Aki Kangasmäen, 58, mielessä loppuelämän.
Tuolloin oli kädenväännön SM-kilpailut Kurikassa. Meneillään oli vasemman käden vääntö ja Kangasmäki taisteli hopeamitalista, vaikka onkin oikeakätinen.
Kesken kisan Kangasmäen sydän pysähtyi ja mies lyyhistyi lattialle.
Kangasmäki oli päättänyt hetken mielijohteesta aloittaa uuden harrastuksen, kädenväännön, kun kausiluonteiset asfalttityöt olivat päättyneet muutamaa kuukautta aikaisemmin syksyllä 2022.
Kädenvääntöä Kangasmäki kävi harjoittelemassa valmentajan ohjauksessa ainoastaan seitsemän kertaa ennen kohtalokasta kisaa, mutta muuten hän kertoo olleensa tuolloin fyysisesti huippukunnossa.
Vuosia aikaisemmin, vuonna 2014, Kangasmäellä oli diagnosoitu sydänlihastulehdus.
– Luulin, että minulla oli keuhkokuume tai keuhkoputkentulehdus, mutta se olikin sydänlihastulehdus. Tuosta jäi sydämen vajaatoimintaa. Mutta tämä ei haitannut elämääni millään tavalla.
"Väänsin ja väänsin, siinä oli hopea tulollaan"
Kangasmäki kertoo, että kädenvääntökisassa seisottiin 92 senttiä korkean pöydän ääressä. Mitään sydänoireita tai huonovointisuutta mies ei ollut tuntenut ennen kisaa eikä kisan aikanakaan. Voitontahto oli kova.
– Väänsin ja väänsin, siinä oli hopea tulollaan. Muistan, että ajattelin vain, että voitan tuon miehen. Ja sitten yhtäkkiä kaikki pimeni.
Kangasmäen valmentaja oli kisoissa tuomaritehtävissä ja oli seurannut hopeavääntöä läheltä.
– Hän on kertonut, että silmieni mustuaiset suurenivat ja sitten lyyhistyin lattialle.
Elvytys oli aloitettu välittömästi.
– Siinä meni kylkiluitakin poikki, kun vahvat kilpakumppanit elvyttivät. Mutta heille olen ikuisesti kiitollinen, onneksi eivät luovuttaneet. Elvytys oli kestänyt pitkään ja kaksi kertaa oli isketty defibrillaattorillakin. Ja seuraavana olikin ambulanssikyyti Seinäjoen keskussairaalaan.
Kisasta Kangasmäki sai pronssimitalin, mutta mitalia arvokkaampi palkinto on se, että elämä jatkui. Suomen Kädenvääntöliitosta vahvistetaan maaliskuinen tapahtuma.
Äkillisen sydänpysähdyksen taustalla perussairaus
– Yleensä on niin, että jos sydän pysähtyy äkillisesti ilman mitään selkeitä oireita, niin taustalla on jokin perussairaus, joka ei vielä ole tiedossa, sanoo sydäntutkimusyksikön ylilääkäri Harri Niemelä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Ottamatta kantaa yksittäistapaukseen Niemelä kertoo muistavansa keväisen kädenvääntäjän tapauksen.
Niemelän mukaan iäkkäämmillä, eläkeikäisillä urheilijoilla sydäninfarkti ja sepelvaltimotauti ovat äkkikuoleman yleisimmät syyt.
– Sydämen rytmihäiriö ja sydänpysähdys voi olla seurauksena tilanteessa, missä äärirasitus tai muu adrenaliinimyrsky yhdessä huonon tuurin kanssa aiheuttaa sen, että hapenpuutteesta kärsivä sydänlihas oireilee yhtäkkiä, vaikka sydän ei muuten olisi oireillut aikaisemmin. Ja yleensä tässä on lisänä esimerkiksi urheilusuoritus.
Sydänlihastulehdus hoidettava kunnolla
Diagnosoitu sydänlihastulehdus on ylilääkärin mukaan hoidettava aina kunnolla ja fyysisestä rasituksesta on pidättäydyttävä 2–3 kuukautta.
– Vaikka henkilöllä ei olisi mitään oireita, pienellä osalla saattaa sairastetusta sydänlihastulehduksesta jäädä mikroskooppista arpea sydämeen, ja kun verenpaine ja adrenaliini nousevat, voi seurauksena olla sydänpysähdys. Tämä on onneksi harvinaista ja yleensä sydänlihastulehdus paranee normaalisti.
Sydämen vajaatoiminta voi olla sydänlihastulehduksen aiheuttama. Vajaatoiminnassa sydämen supistumiskyky on heikentynyt. Niemelä selvittää, että nämä yhdessä altistavat huonon tuurin kanssa sydämen äkkipysähdykselle.
– Sydämen vajaatoimintapotilaille ei suositella maksimaalisia liikuntasuorituksia, mutta kohtuukuormitteinen liikunta on myös vajaatoimintapotilailla tärkeää. Osalle voidaan tarjota ennaltaehkäisevästi sydämen rytmihäiriötahdistimen asennusta, kun vajaatoiminta on todettu vaikea-asteiseksi.
Ylilääkäri ohjeistaa, että erityisesti kuumeinen flunssa on hoidettava aina hyvin.
Hän kertoo muistisääntönä sen, että jos oireita on kaulasta alaspäin eli on keuhkoärsytystä, silloin on otettava rauhallisesti. Kuumeen rajana pidetään 37,7 astetta.
– Kuumetta on kunnioitettava ja omaa kroppaa kuunneltava ennen kuin lähtee urheilemaan flunssan jälkeen. Voimakasta fyysistä rasitusta on syytä välttää parin viikon ajan kuumeflunssan jälkeen. Liiallinen rasittaminen kuumeisen hengitystieinfektion aikana voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen.
Ylilääkäri korostaa elvytystaitojen tärkeyttä
Niemelän mukaan pitkänkin elvytyksen jälkeen ihmisellä on mahdollisuus selviytyä, jos heti alkuvaiheessa paikalla on elvytystaitoisia.
– Kun sydän pysähtyy, elvytys on aloitettava viiveettä. Siinä alussa jokainen sekunti ja minuutti ovat äärimmäisen tärkeitä.
– Jos sydän on pysähdyksissä ilman elvytystä yli kahdeksan minuuttia, seurauksena voi olla kuolema. Toki taustalla oleva elottomuuden syy monien muiden tekijöiden kanssa määrittelee ennusteen. Paineluelvytys on tärkeä taito, sillä sen avulla hoidetaan sydämen pumppaustyö mekaanisesti silloin, kun sydän ei tee sitä itse.
Niemelä kertoo ääriesimerkkinä, että joskus lapsia tai nuoria on elvytetty jopa puolitoista tuntia ja heidät on saatu pelastettua. Nämä ovat Niemelän mukaan erittäin harvinaisia tapauksia ja silloin elvytyksen on täytynyt olla oikeaoppista sekä tehokasta.
"Sain lisäturvaksi tähän elämääni sydämentahdistimen"
Tuona kohtalokkaana lauantaina Kangasmäen loppuelämä muuttui silmänräpäyksessä.
Maaliskuisen päivän jälkeen eivät enää onnistuneet asfalttityöt ja rekkakuskin hommat.
Nyt, vajaa neljä kuukautta tapahtuman jälkeen, Kangasmäki iloitsee siitä, että rauhallisesti kävellen pystyy tekemään kilometrin lenkin.
– Toipumisvaihe on meneillään. Sydänpysähdyksen jälkeen sain lisäturvaksi tähän elämääni sydämentahdistimen. Lääkärit kyllä arvelivat, ettei tahdistimen tarvitse välttämättä tehdä töitä lainkaan.
– Jatkoajalla täällä olen ja siitä olen hyvin kiitollinen. Perhe ja muut läheiset ovat tulleet entistä tärkeämmiksi tapahtuneen jälkeen. Erityisesti pieni lapsenlapsi tuo paljon iloa elämään.
Nyt elämä hymyilee jälleen.
