Reikiä nolla, mutta suussa voi muhia tuhoisa tulehdus – Hammaslääkärit kertovat vakavista sairauksista, joiden riski vähenee pienellä vaivalla

Jo pienille lapsille opetetaan, että hampaiden säännöllinen harjaaminen ja sokerilla mässäilyn välttäminen taakaavat terveen suun.

. Kun vielä muistaa käyttää ksylitolia, pysyvät hammaspeikot tehokkaasti poissa.

Näin ainakin periaatteessa.

Todellisuudessa edes pilkuntarkka hampaiden kotihoito-ohjeiden noudattaminen ei varmista reiätöntä suuta. Hammasharjan käytön laiminlyönti taas ei automaattisesti tarkoita, että jokaiseen hampaaseen ilmestyisi reikä.

Paljon on kiinni myös esimerkiksi syljen erityksestä. Toiset ihmiset erittävät luontaisesti enemmän sykeä kuin toiset. Lisäksi eri ihmisten syljessä on hieman erilainen koostumus.

Muun muassa lääkkeillä on vaikutusta sylkeen.

– Jo kolmen lääkkeen käyttäminen säännöllisesti päivittäin heikentää syljen laatua selvästi, hammaslääkäri Matias Lösönen kertoo.

Plusterveyden hammaslääkärinä Alajärvellä työskentelevän Lösösen mukaan sylki auttaa hammaskiillettä pysymään kovana. Lisäksi sylki palauttaa suun ihanteellisen happamuuden, kun se syömisen jälkeen laskee liikaa.

Reikien ja syljen välillä on siis yhteys, toisin kuin reikien ja huonon hammasluun välillä. Lösösen mukaan puheet huonosta hammasluusta joutaisikin heittää romukoppaan.

– Ihan prosenttitasoa on niiden ihmisten määrä, joilla on oikeasti sellainen kehityshäiriö. Vain he voivat sanoa, että on huono hammasluu, Lösönen sanoo.

. Oireettomuus ei tarkoita tervettä suuta Reikien määrä puhuu omaa kieltään suun kunnosta, mutta ei kerro koko totuutta.

Matias Lösösen mukaan hän kohtaa työssään säännöllisesti asiakkaita, joilla ei ole reikiä, mutta joiden hampaiden pinta on vahvasti hammaskiven peitossa.

Tällaisissa tapauksissa asiakkaan suussa on suurella todennäköisyydellä ientulehdus.

– Se on itse asiassa vaarallisempi yleisterveyden kannalta kuin se, jos hampaissa on yksi tai kaksi reikää vuosittain. Nimenomaan ientulehdus on prosessi, jonka kautta bakteereita pääsee muuhun verenkiertoon ja muualle elimistöön aiheuttamaan liitännäishaittoja, joita suusairauksista voi tulla.

. Erikoishammaslääkäri Tiina Turunen tähdentää, että ihmisen elimistö on kokonaisuus.

– Sama veri kiertää verisuonia pitkin niin suussa kuin kaikissa muissakin kehon osissa. Hoitamaton suu voi siis ikään kuin kylvää bakteereja elimistöön, Itä-Suomen yliopiston erikoistuvia hammaslääkäreitä ohjaava Turunen sanoo.

. Ientulehdus on itse asiassa vaarallisempi yleisterveyden kannalta kuin se, jos hampaissa on yksi tai kaksi reikää vuosittain. Matias Lösönen . Tutkimusten mukaan tulehdus suussa altistaa pahimmillaan esimerkiksi sydäninfarktille ja Alzheimerin taudille. Tarkastuskäynnit hammaslääkärissä voivat silti tuntua turhilta, sillä ientulehdus ei välttämättä oireile mitenkään.

Oireettomuudesta huolimatta suun sisällä saattaa tapahtua mittavaa tuhoa. Tulehtuneet ikenet voivat kehittyä parodontiitisiksi eli hampaan kiinnityskudosten tulehdukseksi.

Terveessä suussa ikenen ja hampaan välinen liitos eli terve ientasku on syvyydeltään noin 3-4 millimetriä. Vaikeassa parodontiitissa ientasku syvenee ja hampaan kiinnittyminen leukaluuhun heikkenee niin paljon, että hammas voi alkaa heilua.

– Kun hammaslääkäriin tullaan vuosien tai jopa vuosikymmenien tauon jälkeen, voi suussa olla todella graavi tilanne. Hammasta ympäröivä luu ikenen alla voi olla sulanut pois. Hampaita voidaan siis joutua poistamaan pelkän hoitamattoman ientulehduksen takia, Lösönen sanoo.

. Tarkastuksilla tarkastetaan, kotona hoidetaan Lösösen ja Turusen mukaan hampaiden ja koko suun hoitamisesta on kiistatonta hyötyä kaikille – myös heille, joiden hampaat eivät reikiinny helposti.

Lösösellä on antaa ajatuksia herättävä vertaus ientulehduksen vakavuudesta. Vertaus osoittaa, miten pelkkä tulehdusalueen kanssa eläminen lisää sairastumisriskiä.

– Jos täysin hampaallisen ihmisen suussa on ientulehdus, se vastaa ihmisen kämmenen kokoista avohaavaa. Sitä voi miettiä, kuinka paljon koko vereslihalla olevan kämmenen kokoinen avohaava kerää itseensä bakteereja ihan vain ympäristöstä sekä ihmisen omilta limakalvoilta ja iholta.

. Tiina Turunen työskentelee terveyskeskushammaslääkärinä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Siellä ihmisten hampaita pyritään hoitamaan yksilöllisen tapeen mukaan.

Pohjois-Savossa yli 18-vuotiaita terveyskeskuspotilaita ei kutsuta hammastarkastukseen, vaan heidän tulee varata aikansa itse. Suun terveyden ammattilaiset kuitenkin määrittelevät jokaiselle sopivan tarkastusrytmin.

– Joidenkin potilaiden kohdalla voidaan suositella, että pitää käydä esimerkiksi puolen vuoden välein. Joillain toisilla taas omahoito ja hampaisto voivat olla siinä kunnossa, että ei ole hätäpäivää. Silloin tarkastusväli voi olla vaikka kolme vuotta, Turunen kertoo.

. Jos täysin hampaallisen ihmisen suussa on ientulehdus, se vastaa ihmisen kämmenen kokoista avohaavaa. Matias Lösönen . Hammaslääkärikäynnit eivät ole ilmaisia, mutta hammashoidon ammattilaisten mukaan ennaltaehkäisy on aina merkittävästi jo syntyneiden vaurioiden paikkailua edullisempaa.

– Ken poraan tarttuu, se poraan hukkuu, Turunen sanoo.

Hänen mukaansa hampaiden omahoito ratkaisee, mitä tietyin väliajoin tapahtuvien hammastarkastusten aikana tapahtuu – ei toisin päin.

Aikuisten kohdalla vastuu hampaista on ihmisellä itsellään.

– Viime aikoina on kuulunut jonkin verran puhetta siitä, kuinka korona-ajan jälkeen suu on aivan rikki. Se ei kuitenkaan johdu siitä, onko potilas päässyt tarkastukseen vai ei. Hampaat eivät mene rikki siitä, jos ei pääse tarkastukseen esimerkiksi tasan vuoden välein, Turunen sanoo.

Kirjaudu sisään

Reikiä nolla, mutta suussa voi muhia tuhoisa tulehdus – Hammaslääkärit kertovat vakavista sairauksista, joiden riski vähenee pienellä vaivalla

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje