Saako joulupukki tulla kotiin suojamaskilla tai ilman? Infektioylilääkärin mukaan maskisuositus koskee myös pukkia, mutta vierailua kannattaa vielä miettiä

Marraskuinen kosteus lepää paksuna harmautena Joulupukin pajakylän yllä napapiirillä. Lunta ei ole, mutta lämpötila on juuri ja juuri siinä rajalla, jäätyykö maahan satanut vesi jäätäväksi pinnaksi.

. Parkkipaikan takana puiden latvoihin kiedotut jouluvalot leikkaavat iltapäivän pimenevät tunnit valkoisen kylmillä valoillaan. Jouluun on reilu kuukausi aikaa, mutta tänä vuonna joulun syke on hidastunut.

. Joulupukin pajakylässä eletään keskellä historian pahinta kriisiä. Koronaepidemia on vienyt asiakkaat kaikista matkailukohteista sekä Suomesta että ulkomailta.

. Kriisistä huolimatta joulutunnelmasta halutaan pitää kiinni, sillä joulu tulee kuten joka vuosi aiemminkin. Joulupukki ei ole vetäytynyt Korvatunturille koronakaranteeniin.

. Pukki puhui kesän vain suomea . Viisivuotias Ilmari Voima on jännityksestä sanaton.

. Hän on tullut napapiirille yhdessä vanhempiensa kanssa tapaamaan joulupukkia, joka kyselee perheen kuulumisia ja pojan joululahjatoiveita.

. Pienen rohkaisun jälkeen Ilmari kertoo toivovansa erilaisia junia ja kauko-ohjattavan dronen.

. Lahjatoiveet tuntuvat olevan pukille jo tuttuja, mutta kaiken varalta hän kannustaa kirjoittamaan kirjeen vielä hetkeä ennen aattoa, jotta Korvatunturilla varmasti osataan laittaa oikeat paketit oikeaan kotiin.

. –Kirjoita minulle kuitenkin vielä kaksi viikkoa ennen kirje, jossa vielä muistutat meitä siitä, mitä toivoitkaan lahjaksi, joulupukki sanoo ja huikkaa vielä hei heit perheen perään.

. Jyväskylästä Rovaniemelle matkustanut Ilmari ja hänen perheensä ovat tyypillisiä korona-ajan vieraita Joulupukin pajakylässä.

. Suomalaisperheet ovat olleet joulun ja joulupukin ympärille rakennetun matkailukeskuksen pelastus, sillä lähes kaikki kesävieraat ovat tulleet joko Suomesta tai Virosta ja Latviasta.

. Vielä kesällä vieraita tuli myös Saksasta, sen mitä matkustusrajoitukset antoivat myöten.

. –Tänä kesänä olen puhunut lähinnä vain suomea, kun tavallisesti menee tunteja tai jopa päiviä, etten puhu suomea juuri lainkaan. Ulkomailta tulleiden vieraiden kanssa toki puhun suomea sen verran, että opetan heille vähän suomalaisia sanoja, joulupukki sanoo.

. Syliin ei pääse, eikä pukkia kätellä . Koronaepidemia on tuonut fyysisen etäisyyden myös läheisyyttä ja yhdessäoloa korostavaan joulujuhlaan. Joulupukkia tervehditään turvallisen välimatkan päästä. Kättelyt ja kyynärpäätervehdykset ovat tauolla, eivätkä lapset pääse pukin syliin.

. Suojamaskia tai visiiriä pukki ei kuitenkaan laita muhkean partansa ylle, ei edes lehtikuvauksen ajaksi, vaikka valokuvaaja sitä pyytääkin.

. Joulupukki kertoo, että viranomaissuosituksia kyllä seurataan tarkasti. Korvatunturilla käsidesiä käytetään paljon, mutta suojamaskin käyttöön siirrytään vain tarvittaessa.

. –Vielä emme ole sitä ottaneet käyttöön, mutta muuten pidämme etäisyyttä. Minun on huolehdittava siitäkin, ettei virus leviä salaiseen kotipaikkaani Korvatunturille, jossa me elämme yhdessä tonttujen kanssa omassa kuplassamme, joulupukki sanoo.

. –Kyllä me olemme antaneet suojamaskin käyttösuosituksen myös Korvatunturille, ja se koskee niin joulupukkia kuin muoria ja tonttuja, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas toruu joulupukin asennetta maskin käytöstä.

. Hän kertoo, että ei joulupukki eivätkä tontut ole koronavirukselta suojassa, vaikka asuvatkin kaikessa rauhassa alueella, jolla koronatartunnat ovat pysyneet maltillisina.

. –Joulupukilla on jo paljon ikää, joten hänkin voi saada tartunnan ja levittää virusta tietämättään jopa kaksi päivää ennen koronaoireiden alkua. Jos turvaetäisyyksiä ei voida pitää, niin silloin on hyvä, että kaikilla olisi maski kasvoillaan. Muhkea partakaan ei virukselta suojaa, mutta parran kanssa maskin käyttö voi toki olla vaikeaa, jos maski ei oikein asetu paikoilleen, Broas sanoo.

. Joulun h-hetkeen eli jouluaattoon on vielä reilu kuukausi aikaa, mutta jo nyt joulujuhlien suunnittelut ovat käynnissä.

. Keitä tänä vuonna kutsutaan kylään ja voiko joulupukki vierailla entiseen tapaan lasten luona? Monessa lapsiperheessä on pohdittu sitäkin, josko pukki vilkuttaisi vain ikkunan takaa ja jättäisi lahjat ovelle.

. Tätä samaa pohditaan myös joulupukin päämajassa Korvatunturilla.

. Lopullista vierailusuunnitelmaa ei vielä ole, sillä epidemiasta huolimatta monessa perheessä kaivataan aattoiltana pukin piipahdusta.

. –Olemme saaneet kodeista viestiä, että kävisin vilkuttamassa vain ikkunan takana, mutta toisissa kodeissa minua odotetaan kylään. Perheet vetoavat siihen, että vierailu olisi turvallinen, koska koronarajoituksia on noudatettu tarkasti.

. –Me teemme lopulliset päätökset noin viikkoa ennen aattoa, ja voi olla, että vierailuni on hieman erilainen kuin aikaisempina vuosina, joulupukki selittää aattoillan suunnitelmiaan.

. Josko sitten pukki kävisi yöllä? . Infektioylilääkärin mukaan yksi turvallinen ratkaisu olisi se, että tänä jouluna pukki ottaisi mallia amerikkalaisista jouluperinteistä.

. Se tarkoittaisi sitä, että joulupukki kävisi tuomassa lahjat yöllä kuusen alle tai pudottaisi ne savupiipusta takanreunalle.

. Broas suosittelee myös pohtimaan sitä, millaisella porukalla joulua tänä vuonna vietetään. Olennaista on seurata oman alueen tautitilannetta: onko kotikunnassa paljon vai vähän tartuntoja ja missä vaiheessa koronaepidemia on.

. –Ratkaisuja kannattaa pohtia aina sen mukaan, millainen tautitilanne alueella on. Jos tartuntoja on paljon, isojen juhlien järjestämistä on syytä välttää. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos turvaväleistä ei voida huolehtia, Broas sanoo.

. Kiltteys lisääntyi kun oltiin kotona - ja se olikin mukavaa . Vaikka maailmanlaajuinen pandemia on tuonut mukanaan paljon huolta ja murhetta, joulupukki näkee pakkopysähtymisen synnyttäneen myös uudenlaista kiltteyttä.

. Kiltteys on tärkeä asia, sillä sen vaaliminen on olennainen osa joulupukin työtä.

. –Minulle on jäänyt sellainen tunne, että perheissä on ollut rauhoittuneempi tunnelma, kun isien ja äitien ei ole tarvinnut painaa tukka putkella paikasta toiseen. Kun ihmisten on ollut pakko olla kotona yhdessä perheen kanssa, se onkin tuntunut yllättävän mukavalta ja sen toivotaan jatkuvan. Kotiin jäämiselle ei ole tarvinnut keksiä selityksiä, hän sanoo.

. Joulupukki näkee, että ihmiset ovat olleet kilttejä myös siinä, miten viranomaisohjeita on noudatettu. Kun on pysytelty karanteenissa ja noudatettu viranomaisohjeita, Suomen koronatilanne on pysynyt melko hyvin kurissa.

. –Voi tietenkin olla, että puheet ovat kauniita, mutta täältä katsottuna meidän tilanne ei ole yhtä katastrofaalisen paha kuin monessa muussa maassa on ollut.

. Matkailu ei palaa ennalleen . Kulttuurimatkailun professori Soile Veijola rinnastaa koronaepidemian vaikutukset vuoden 2001 tapahtumiin, kun World Trade Centerin kaksoistornit romahtivat.

. New Yorkissa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen maailman lentoliikenne muuttui täydellisesti. Lentoasemille tulivat tiukat turvatarkastukset, ja niiden myötä lentämiseen liittyvä glamour katosi. Lentokentillä liikkuvat ihmiset ovat jatkuvassa läpivalaisussa.

. Kun lentokoneet nousevat jälleen ilmaan, lentoliikenne ei ole ennallaan. Turvatarkastusten lisäksi matkustajille tulevat uudet terveysturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.

. Kasvoille nostettavat suojamaskit kuuluvat lentovarustukseen, ja matkanjärjestäjät voivat vaatia henkilökohtaisia rokotustietoja, jotta matkustaminen paikasta toiseen on ylipäätään mahdollista.

. –Vapaus on lentämisestä kaukana, eikä se tule palautumaan tämän epidemian jälkeen, Lapin yliopistossa työskentelevä Veijola sanoo.

. Korona pakottaa ajattelemaan perusteet uudelleen . Veijola näkee, että koronakriisin aiheuttama pakkopysähdys on koko matkailun momentum eli hetki, jolloin kaikki peruspilarit on mietittävä uuteen asentoon.

. Muutoksen juuret ulottuvat jo vuoden 2018 ilmastoraporttiin, jonka jälkeen esimerkiksi lentämisen välttämättömyydestä ja ympäristövaikutuksista on puhuttu todella paljon.

. –Mikään muu asia kuin koronakriisi ei olisi saanut samanlaista paussia aikaan. Nyt on mahdollisuus miettiä uudelleen koko matkailualan kestävyyttä taloudellisuuden, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta, Veijola sanoo.

. Veijola toteaa, että koronakriisi mahdollistaa matkailualan menestyksen mittaristojen laajentamisen ja uudistamisen. Tähän asti alan merkitystä ja vaikutusta on arvioitu kapeiden liiketaloudellisten lukujen perusteella, kasvun ja suuruuden mittareilla.

. Yksilötasolla matkailu on edustanut elämyksellisyyttä sekä oman kosmopoliittisen minäkuvan luomista.

. Tulevaisuudessa matkailu pitäisi nähdä laajemmin kuin "ihmisten säilömisenä bulkkihotelleissa" tai somekuvien ottamisen mahdollisuutena jossain Instagram-ystävällisessä paikassa.

. Tutkija puhuu myös matkanjärjestäjien ja matkailijoiden vuorovaikutuksesta, matkailualan työpaikkojen arvonnoususta ja siitä, että matkailualalla pitäisi etsiä uusia yhteistyökumppaneita esimerkiksi kulttuuri-, kasvatus- ja hyvinvointialalta.

. –Matkailualan työt pitäisi nähdä myös asiantuntijatyönä, ei pelkästään kielitaitoisina ja hymyilevinä kausityöntekijöinä.

. –Kun matkailualan työtekijä on asiantuntija, hän pystyy kertomaan ihmisille enemmän ja syvemmin esimerkiksi alueen luonnosta tai jonkin alueen kulttuuri- ja käsityöperinteistä. Silloin matkailija ei vain jätä matkakohteeseen jotain, vaan vie mukanaan jotain konkreettista, matkalla opittua tietoa tai taitoa kotiinsa.

. Virtuaalinen matka ei korvaa aitoa lomamatkaa . Koronakriisi ei lisää virtuaalimatkustamista, eikä se lopeta matkustamista ja lomailua kokonaan. Ihmisillä on edelleen halu päästä paikan päälle ja tavata läheisiä ihmisiä, ja Veijola uskoo tämän halun säilyvän koronakriisin ylitse.

. Suurin muutos liittyy siis matkailun vastuullisuuteen ja siihen, millä ehdoilla matkakohteita rakennetaan ja valitaan.

. –Koronakriisin jälkeen matkailualan on lunastettava oma yhteiskunnallinen ja ekologinen oikeutuksensa uudelleen.

. –Vaikka ihmisten halu matkustaa ei katoa, toivottavasti yhä useamman ihmisen suhtautuminen matkustamiseen muuttuu kestävämmäksi. Osataan kysyä, miksi juuri minun pitäisi saada singahdella kolmen kuukauden välein jonnekin mahdollisimman kauas.

. Minna Akimo

Tue, 8/9

Kirjaudu sisään

Tue, 8/9

Saako joulupukki tulla kotiin suojamaskilla tai ilman? Infektioylilääkärin mukaan maskisuositus koskee myös pukkia, mutta vierailua kannattaa vielä miettiä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin