Seinäjoen sote-tilannekeskuksen pilotti laajenee – ”Tulee tunne, että ihmistä hoidetaan nyt oikeassa paikassa”

Ikäihmiselle oikeaa apua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kolmen O:n sote-tilannekeskuksen malli on osoittanut jo kolmessa kuukaudessa voimansa, kertoo projektipäällikkö Anne-Mari Lahdensuo .

– Hoitopaikka voi olla oma koti tai sairaala, mutta se on aina hoidontarpeen arvioinnin tulos.

Ikäihmisen näkökulmasta tärkeintä on se, että apua saa nopeasti. Avunsaannissa on ollut viivettä, ja se on aiheuttanut turhia käyntejä yhteispäivystyksessä. Kotona pärjäämisen tunne on heikentynyt.

Toimintamalli käynnistyi pilottina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin yhteistyöllä marraskuussa 2021. Vuodenvaihteessa 2022 siitä tuli osa Seinäjoen kaupungin Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta, jota valtio tukee.

Tavoitteena on tuoda kotiin oikeaa apua, kun ikäihminen sairastuu tai hänen toimintakykynsä heikentyy äkillisesti.

Pilotti alkoi Seinäjoen eteläisissä kaupunginosissa ja Peräseinäjoella 17.11. Se laajeni pohjoiselle alueelle Ylistaron Untamalaan asti 14.2. Ensi syksynä kokeilu laajenee keskustaan ja Nurmon suuntaan kaupungin itäisiin osiin.

Tavoite on, että vuosien 2023 ja 2024 vaihteessa sote-tilannekeskus toimii koko hyvinvointialueen laajuisena.

.Kotonaan sairastunut ikäihminen ei välttämättä ole ambulanssikyydin tarpeessa – E-P:llä avuntarvetta arvioi pian sote-tilannekeskus. Tarvittava apu yhdellä puhelinsoitolla Sote-tilannekeskuksessa Rengastiellä ovat kotihoidon koordinaattori ja toimistoalue-ensihoitaja, jotka vastaavat kentältä tuleviin ammattilaisten soittoihin. Kokonaisuuteen kuuluvat myös ensihoidon kenttäjohtaja sekä verkostomaisina toimijoina sosiaali- ja kriisipäivystys ja päivystysapupuhelin.

Kotihoidon työntekijä saa sote-tilannekeskuksesta apua ja tarvittaessa ohjausta eteenpäin. Periaate on, että yhdellä yhteydenotolla niin ammattilainen kuin asiakaskin saavat tarvitsemansa avun.

Asiakas ei saa suoraa numeroa sote-tikeen, mutta jos kuntalainen soittaa päivystysapupuhelimeen, myös sitä kautta asia otetaan hoitoon moniammatillisesti.

Toiminta perustuu hoidontarpeen arviointiin, johon kaikki työntekijät koulutetaan. Tärkeintä on tunnistaa, onko kyseessä hätätilanne, jolloin soitetaan hätäkeskukseen.

. Tarve päivystykseen lähtöön vähentynyt Seinäjoen eteläisen kotihoidon aluepäällikkö Tarja Tiensivu-Peltokoski ja kotihoidon terveydenhoitaja Annele Heikura ovat tyytyväisiä pilotin kokemuksiin.

– Se hakee vielä vähän paikkaansa, mutta viimeksi eilen ohjasin lähihoitajaa soittamaan sote-tilannekeskukseen. Hän sai sieltä avun, Tiensivu-Peltokoski kertoo.

Hoitajilla on nyt siis oman alueen sairaanhoitajan ohella toinenkin numero, josta saa apua.

Heikuran mukaan tarve lähteä päivystykseen on vähentynyt, kun avun voi saada myös konsultoimalla.

– Päivystin itse pari viikkoa sitten viikonlopun. Oli mukava tietää, että voin soittaa, jos oma tietotaito ei riitä tai tarvitsee muuten apua.

. Apua myös omaishoitotilanteissa Alue-ensihoitaja pystyy ottamaan näytteitä ja tekemään tarkemman hoidontarpeen arvioinnin. Hän voi myös konsultoida lääkäriä, joka voi määrätä kotona aloitettavan antibioottikuurin.

Ikäihmiselle voidaan tarjota myös ylimääräisiä kotihoidon käyntejä.

– Tavoite ei ole pitää ihmisiä väkisin kotona, mutta se on vaihtoehto. Onhan reissu päivystykseen vanhukselle aina raskas, Tiensivu-Peltokoski painottaa.

Pilotissa on huomattu hyviä puolia omaishoitotilanteissa. Jos omaishoitaja sairastuu, sote-tilannekeskuksen kautta järjestetään hoidettavalle kriisipaikka ja asioita selvitetään muutenkin yhdellä soitolla.

– Näin iso toimintatavan muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Hoitajilta on tullut hyvää palautetta, sillä asiat hoituvat aiempaa nopeammin ja hoitajat voivat jatkaa kierrostaan.

Tiensivu-Peltokoski arvioi, että toimintamalli on keino vaikuttaa myös kotihoidon työn arvostukseen. Taustatuki parantaa hoitajien työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

. Joustava tiedonkulku tärkeä kehityskohde Pilotti tuo toimintamalliin koko ajan uutta tietoa ja kokemuksia, joiden pohjalta sitä parannetaan. Avainasemassa on hoidontarpeen arviointi, jonka tekemiseen kotihoidon työntekijät koulutetaan, Lahdensuo kertoo.

– Toimistoalue-ensihoitaja hoitaa virtuaaliyksikköä sekä puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja ohjausta. Kentällä pyörillä kulkeva alue-ensihoitaja tekee tarvittaessa tarkennetun hoidontarpeen arvioinnin asiakkaan kotona.

Päivystykseen menevät vain ne asiakkaat, jotka oikeasti tarvitsevat yhteispäivystyksen tai kiirevastaanoton apua. Toimintamallin tärkeimpiä kehityskohteita ovat edelleen yhdyspinnat eli käytännöt, jotka edistävät sujuvaa hoitopolkua.

Tieto sote-tilannekeskuksesta on jo parantanut potilaiden turvallista kotiutumista ja potilasvirran sujumista.

Tiedonkulun parantaminen hoitoketjussa onkin yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä ratkaisupaikoista. Hoitoketjuissa päästään sen avulla päällekkäisestä työstä ja apu saadaan kotiin nopeasti.

– Odotamme laajentumiselta sitä, että pystymme hyödyntämään teknologiaa vielä paremmin. Kun kotihoidon asiakas siirtyy osastolle tai on kotiutumassa, siitä lähtee sähköinen impulssi kotihoidon suuntaan.

Järjestelmä toimii myös silloin, jos omaishoitaja löytyy tajuttomana. Siitä lähtee heti eteenpäin tieto, että myös hoidettavan tilanne otetaan huomioon.

Sat, 5/21

Kirjaudu sisään

Sat, 5/21

Seinäjoen sote-tilannekeskuksen pilotti laajenee – ”Tulee tunne, että ihmistä hoidetaan nyt oikeassa paikassa”

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin