Selittämättömät itkuhuutokohtaukset väsyttävät taaperon vanhempia – Asiantuntija kertoo vinkit iltarutiineihin

Mitä tehdä, kun taapero huutoitkee lähes joka yö? Tätä vaasalainen Mari Paasiala on miettinyt miehensä Vesan kanssa 11 kuukauden ajan.

. Yölliset huutoitkukohtaukset alkoivat tammikuussa 2020, kun Lenni Paasiala oli 8 kuukauden ikäinen.

– Poika on aina ollut huono nukkumaan, mutta vauva-aikana heräily oli aivan erilaista. Yöraivoaminen alkoi vasta taaperoaikana, äiti Mari Paasiala kertoo.

Huuto ja kirkuminen jatkuvat yleensä 1–5 tunnin ajan. Tilanne aaltoilee ja välillä lapsi on noin viikon verran nukkunut paremmin. Sitten tilanne taas palaa ennalleen. Mari Paasiala arvioi, että kuukaudessa on noin 3–4 yötä, kun poika nukkuu hyvin.

– 95-prosenttisesti ollut tätä järjetöntä raivoa öisin.

. Lapsi ei heräilyistä moksiskaan Syytä huudolle ei ole löytynyt. Vanhemmat ovat yrittäneet kaikkea keksimäänsä. He ovat puhuneet aiheesta neuvolassa ja lastenpoliklinikalla, jossa poikaa hoidetaan toisesta syystä. He olivat kolme yötä myös sairaalan unikoulussa, mutta siitä ei ollut apua, sillä juuri tuolloin poika nukkui kuin enkeli, eikä raivokohtaukset tuolloin toistuneet.

Kotona poikaa on yritetty rauhoitella unikonsultin neuvoilla ja selvittää johtolankoja, mikä toimisi. On kokeiltu pojan huoneessa käväisyä, syliin ja viereen ottamista. Mistään näistä tai näiden tekemättä jättämisestä ei ole ollut apua. On kokeiltu viileää huonetta, ilmankostutinta ja yövaloa.

Jossain vaiheessa yötä huuto aina loppuu ja kaikki pääsevät nukkumaan. Pienempänä pojalla oli kauhukohtauksia, mutta nyt häneen saa yhteyden.

–Kun menee huoneeseen ja sanoo, että nyt pää tyynyyn, niin hän laittaa pään tyynyyn. Sitten hän jatkaa huutamista makuuasunnossa.

. Valvominen uuvuttaa vanhempia. He ovat yrittäneet nukkua vuorotellen, mutta ääni on niin kova, ettei se ole mahdollista.

–Olemme kysyneet naapureiltamme, kuuluuko äänet heille, mutta ainakaan he eivät ole myöntäneet.

Vanhempien uni jää yleensä neljään tuntiin ja seuraavana päivänä on töitä. Äidin mukaan Lenni ei kärsi lyhyistä unista.

– Lenni on päivisin reipas poika. Hän ei itse ole moksistaan näistä öistä, vaan hän kyllä jaksaa aktiivinen, Mari Paasiala kertoo.

. Vaikeinta yksin jääminen Vaikeinta yöhuudoissa Paasialan mukaan on tunne siitä, että on asian kanssa yksin. On vaikeaa, kun lääkäri sanoo, että jotkut lapset ovat vain tällaisia ja allergiaa ei voi olla, kun lapsi nukkuu tunnin päiväunet ilman itkua.

–Ollaan pitkin vuotta yritetty hakea apua, mutta kaikki vain nostavat kätensä pystyyn.

Paasiala kokee, että julkisella puolella tie on tullut vastaan, kun neuvolalääkäri ei tehnyt lähetettä allergiatesteihin. Perhe on miettinyt myös yksityiselle lääkärille menoa. Toinen vaihtoehto on vain odottaa.

Oleellista jaksamisessa on Mari Paasialan mukaan puolisolta saatu tuki. Vertaistukea hän on saanut myös seitsemän äidin mammaporukalta.

. Syitä yöhuutoon voi olla monia Yksittäistä syytä taaperon öisiin huutokohtauksiin ei terveydenhoitaja, unihoitaja Sari Tammikarin mukaan voi antaa, ja se vaatisi aina taustatietoihin tutustumisen. Syynä taaperon uniongelmiin voi esimerkiksi olla terveydellinen haaste, vuorovaikutus, jokin elämänmuutos, painajaiset tai päivärytmiin liittyvät asiat. Huuto voi liittyä myös yöllisiin kauhukohtauksiin.

Kun asiaa ryhdytään hoitamaan, selvitetään yön tapahtumien lisäksi myös mitä tapahtuu päivällä.

Huonot yöunet mielletään helposti vain vauvaperheiden ongelmaksi. Tammikari kertoo, että tämä ei pidä paikkaansa. Tammikari toimii pediatrisena unihoitajana yksityisellä lasten ja nuorten lääkäriasemalla. Vastaanotoilla käy asiakkaita vauvoista aina koululaisiin. Vastaanotolle tulee usein 3–5-vuotiaiden lasten vanhempia, jotka kertovat, että heillä on nukuttu aina huonosti.

– Tutkimusten mukaan 20–50 prosenttia lapsiperheistä kokee jonkin tyyppisiä uniongelmia jossain vaiheessa, Tammikari muistuttaa.

. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto ovat tehneet pitkäaikaistutkimusta lasten unesta. Lapsen uni ja terveys -tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten pikkulasten uni muuttuu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana ja kuinka suuret yksilölliset erot pikkulasten unessa voidaan vielä katsoa lapsen normaaliin kehitykseen kuuluviksi.

Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, tutkimus antaa raja-arvoja, joista voi olla apua vanhemmille. Esimerkiksi jos 8 kuukautta täyttäneellä lapsella nukahtaminen kestää yli 40 minuuttia, asiasta kannattaa THL:n tiedotteen mukaan keskustella neuvolassa.

. "Uniohjausta pitäisi saada neuvolaan" Vaikka unen tärkeys lapsiperheille on Tammikarin mukaan tiedossa, siihen ei hänen mukaansa ole vielä tarpeeksi apua saatavilla julkisella puolella. Eroja on eri kuntien välillä.

–Taaperoiden uniongelmissa perhetyö on hyvä väylä saada apua. Neuvola voi suositella perhetyötä tai perhe voi itsekin hakeutua avun piiriin.

Myös kolmannen sektorin palveluita on tarjolla. Muun muassa Ensi- ja Turvakotien liitto ja MLL tarjoavat apua unihaasteissa.

Tammikari on mukana Uniliiton hallituksessa sekä edunvalvonnan työryhmässä.

–Uniliitolla on vahva lähtökohta siihen, että perusterveydenhoidossa ja terveysasemilla pitäisi olla uniohjausta, unihoitajia ja unilääkäreitä.

Tammikarin mielestä uniohjausta tulisi tarjota myös neuvoloissa. Samalla periaatteella kuin esimerkiksi imetysohjausta. Aiemmin neuvolassa työskennellyt Tammikari arvioi, että näin perheitä voitaisiin ohjata riittävän ajoissa lapsen unesta, jotta pitkittyneitä uniongelmia ei muodostuisi.

. Oma kokemus sai opiskelemaan unta Tammikari kiinnostui yleisesti unesta omien unihaasteidensa myötä. Syvempi perehtyminen lasten uniongelmiin sai kipinän neuvolasta, jossa Tammikari tapasi monia huonosti nukkuvia perheitä. Omat uniongelmansa hän selätti elämäntapamuutoksilla.

Netistä löytyy myös paljon tietoja ja vinkkejä lasten unesta. Tammikarin mukaan nykyisen tietotulvan aikana saatetaan kuitenkin asettaa aika suuria odotuksia lasten unelle, kun ei aina ymmärretä, mihin lapsella on todelliset valmiudet.

Hän muistuttaa, ettei ole yhtä ainoaa tapaa nukkua oikein. Vaikka moni asia voi vaikuttaa uneen, se ei ole rakettitiedettä. Tammikarin mukaan unta ei kannata suorittaa, vaan siihen voi suhtautua rennosti ja luottavaisesti.

Syitä taaperoiden uniongelmiin voi olla useita. Joskus taustalla voi olla terveydellinen syy, jonka lisäksi on muodostunut huonoja unitapoja. Pediatrisen unihoitajan työ on vanhempien ohjaamista. Kun vanhemmat ymmärtävät lapsen käyttäytymiseen liittyvät syyt, ongelma usein ratkeaa.

. Fakta: Taaperon vanhempi tarkista ainakin nämä Lapsen nukahtamisen kannalta tärkeää vuorovaikutus ja se, että iltatoimet ovat mukavia ja selkeitä.

1. Tarkista rutiinit. Jos rutiinit ovat hyvät ja ennakoitavat, lapsi tietää, mitä on tulossa. Tammikari käyttää ja suosittelee toimintakortteja lapsen huomion saamiseen. Vanhempi voi myös sanoittaa, mitä tapahtuu seuraavaksi ja sen jälkeen. Esimerkiksi, että nyt mennään iltapalalla ja sen jälkeen pestään hampaat ja käydään potalla.

2. Rutiinit muodostavat niin sanotun unisuppilon. Tämä tarkoittaa, että unta kohti lähdetään valoisesta tilasta ja aktiivisesta toiminnasta. Pikku hiljaa valot himmenevät ja meno rahoitetaan, kun nukkumaan meno lähestyy.

3. Anna lapselle ennen nukkumaan 100-prosenttinen huomio, jotta hän kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Näin ennaltaehkäiset nukkumaanmenon pitkittymistä.

4. Varsinainen sänkyyn laittamisen pitäisi olla simppeli ja yksinkertainen tapahtuma. Lapselle sanotaan hyvää yötä, kauniita unia. Pusu poskelle ja sitten lähdetään ulos huoneesta. Nukahtamista ei ole hyvä jäädä valvomaan. Taaperon miljoonaan viivyttelypyyntöön sovitaan tarkasti etukäteen, montako kirjaa luetaan tai miten monta kertaa käydään pissalla.

5. On tärkeää, että aikuinen tekee sellaisia asioita, jotka tuntuvat itsestäkin mukavilta. Jos vanhempi pakottautuu tekemään jotain, mikä ei tunnu kivalta, niin lapsi vaistoaa sen heti ja alkaa hakea vanhemman huomiota hanakammin. Äidillä ja isällä voi hyvin olla omat erikoisrutiininsa.

Lähde: Sari Tammikari

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Selittämättömät itkuhuutokohtaukset väsyttävät taaperon vanhempia – Asiantuntija kertoo vinkit iltarutiineihin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Selittämättömät itkuhuutokohtaukset väsyttävät taaperon vanhempia – Asiantuntija kertoo vinkit iltarutiineihin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje