Suomalaiset syövät yhä enemmän eineksiä ja vaativat niiltä laatua – Ravitsemustieteilijä ei tuomitse epäterveelliseksi, mutta varoittaa yhdestä asiasta

Maksalaatikon, pinaattikeiton ja muiden ikonisten suomalaisten einesruokien rinnalle on tullut aasialaisen, italialaisen ja vaikkapa eteläamerikkalaisen keittiön makumaailmaa jäljitteleviä valmisruokia. Myös monenlaisia valmissalaatteja ja täytettyjä patonkeja on tullut markkinoille.

. Pääkaupungissa elämää ilman eineksiä olisi vaikea kuvitella. Helsingin keskustan S-Marketissa käy puolelta päivin kuhina, kun moni työssäkäyvä on tullut ostamaan mieluisaa valmisruokaa tai einestä.

. Yksi myymälän einesruokatiskeille saapuneista asiakkaista on hankolainen Leena Voipio . Hän kertoo ostavansa usein eineksiä käydessään Helsingissä.

. Moni saattaa liittää edelleen eineksiin negatiivisia mielikuvia, kuten epäterveellisyyden, teollisen valmistusprosessin ja korkean lisäainepitoisuuden. Asiakkaana Voipio ei näitä asenteita jaa.

. – En ymmärrä kummallista negatiivista suhtautumista eineksiin. Minä en moiti eineksiä, hän sanoo.

. Voipion mielestä moni eines on nykyään laadukas ja maukas. Lisäksi niitä on tavattoman kätevä syödä.

. – Eineksistä ei jää hävikkiruokaa. Esimerkiksi seitsemänsadan gramman annos riittää juuri kahdelle.

. Einesruokia on nykyään tarjolla moneen makuun ja tarpeeseen. Erikoisruokavaliotakaan noudattavan ei tarvitse poistua kaupan eineshyllyltä enää tyhjin käsin. Tämän on huomannut vegaaniruokavaliota noudattava Kia Rossi , joka etsii marketissa vegaanista einestä.

. – Syön mieluiten itse tehtyä ruokaa, mutta jos en ole etsinyt valmistaa eväitä, saatan ostaa eineksen, Rossi sanoo.

. Uusin valmisruokamarkkinan trendi ovat kalliimmat, ravintolaruokaa jäljittelevät einekset. Ilmiö sai alkunsa korona-aikana, kun moni ruokakauppa alkoi myydä talousahdingossa olevien ravintoloiden ruoka-annoksia.

. Kriisiajan keksinnöstä tuli selvästi menestys, sillä S- ja K-ryhmä ovat molemmat tuoneet markkinoille tänä vuonna omat ravintolaruokaa jäljittelevät einesateriasarjansa.

. K-ryhmä lanseerasi maaliskuussa OLO Creative Kitchen -ateriasarjan, jonka tuotteet on suunnitellut ravintoloitsija Pekka Terävä . Tuotteet ovat kuin ravintolan ruokalistalta. On kirjolohipihviä rapukastikkeessa, kantarellikaurattoa ja lihapullia maustekastikkeessa.

. S-ryhmä taas esitteli lokakuussa Amarillo-ravintolaketjun mukaan nimetyt valmisruoka-ateriansa. S-ryhmän mukaan tuotteet ovat suunnitelleet Amarillon keittiömestarit. Sarjaan kuuluu muun muassa salaatteja ja burritoja.

. Uusista tuotteista kuluttaja saa kuitenkin maksaa myös keskivertoeinesateriaa enemmän. Amarillon ateriat pyörivät vajaa neljän ja viiden euron hujakoilla, kun taas OLO Creative Kitchenin valmisruoat maksavat neljästä eurosta vajaaseen kuuteen euroon. Vertailun vuoksi suomalaisen einesruokakulttuurin klassikon, maksalaatikon, saa alle kahdella eurolla.

. Ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

. Valmisruoan kysyntä on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa S- ja K-ryhmän kaupoissa, ja eniten kasvua on ollut juuri kalliimmissa, ravintolaruokaa jäljittelevissä, valmisruoissa. Tähän ryhmään sisältyvät einesten lisäksi esimerkiksi tuoreena myytävät sushit ja salaattibaareissa itse koottavat salaatit.

. K-ryhmä tiedotti maaliskuussa, että kalliimman valmisruoan myynti kasvoi viime vuonna sen omissa myymälöissä lähes 40 prosenttia, kun valmisruokatuotteiden kysyntä on kaiken kaikkiaan kasvanut K-ryhmässä viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa.

. Sama ilmiö on havaittu S-ryhmässä, jossa niin ikään erityisesti kalliimpien valmisaterioiden kysyntä käy vilkkaana.

. – Kuluttajat kaipaavat koko ajan laadukkaampia valmisruokia ja heidän odotuksensa kasvavat. Valmisruuista odotetaan yhä enemmän ravintolamaailman fiilistä, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa .

. S-ketjun myymälöissä valmisruokamarkkina on kasvanut vuosina 2017–2020 yhteensä 13 prosenttia. Tänä vuonna valmisruoan myynnissä on ollut kasvua jo kuusi prosenttia suhteessa viime vuoteen.

. Valmisruokamarkkinan monipuolistuminen on K- ja S-ryhmän mukaan yksi viime vuosien suurimmista ruokaostamisen tottumusten muutoksista.

. Yksi syy valmisruoan kysynnän kasvuun on tarjonnan monipuolistuminen. Näin uskoo ruokakulttuuriin ja -kulutukseen perehtynyt kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

. – Tarjonta on laajentunut todella paljon. Eines ei ole enää viikon tai kaksi säilyvää ruokaa, vaan myös tuoretuote-einesten tarjonta on kasvanut valtavasti.

. Tuore-eineksiä ovat esimerkiksi valmiit salaatit ja täytetyt sämpylät.

. Eines, valmisruoka tai mikroruoka. Siitä, mikä luetaan einekseksi, on Nivan mukaan monenlaisia käsityksiä.

. – Jotkut ajattelevat, että einesruokiin sisältyvät myös puolivalmisteet. Itse ajattelen, että ne ruokia, joita voi syödä sellaisenaan tai lämmitettynä.

. Nivan mukaan valmisruokien tarjonta on ollut kasvussa jo pitkään, mutta erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa.

. Sekä Niva että S-ryhmän Oksa uskovat, että aiempaa kiireisemmällä arjella on osuutensa valmisruoan kulutuksen kasvussa.

. – Kun ihmisillä ei ole enää edes välttämättä aikaa käydä kaupassa, niin ei ole ihme, ettei heillä ole aina aikaa laittaa myöskään ruokaa, Oksa sanoo.

. Einesruokakulttuuri istuu hyvin yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä ja yhteiskunta pyörii kellon ympäri.

. – Erilaiset yhteiskunnan rakenteet eivät enää määrittele syömistämme yhtä vahvasti kuin ennen, Niva pohtii.

. – Se mitä ja miten syömme, heijastelee sitä maailmaa, jossa me elämme, Niva sanoo.

. Einesruoat ovat suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirre, jonka juuret juontavat kauas. Ensimmäiset valmisruoat saapuivat Nivan mukaan Suomessa markkinoille 1950-luvulla, kun naisten työssäkäynti yleistyi.

. – Yleensä länsimaissa syödään paljon enemmän pakasteita.

. Einesruokabuumin vahvistuminen 2020-luvulla taas sopii hyvin yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on kiire ja erilaiset aikataulut.

. Koko perheen kerääntyminen samaan kellonaikaan huolella valmistetun yhteisen aterian ääreen ei välttämättä enää istu hyvin nykyoloihin, vaan toimivampi ratkaisu voi olla vaivaton einesateria, joka syödään yksin silloin, kun itselle sopii.

. Niva ei silti usko, että ruoanlaitto omaan tarkoitukseen on katoamassa minnekään.

. – Me syömme entistä moninaisemmin tavoin. Ruoanlaitosta tulee enemmän harrastus ja vapaa-ajan vieton tapa. Ruokaa laitetaan esimerkiksi viikonloppuisin ja siihen paneudutaan kunnolla, kun taas arjessa suositaan nopeita ja helppoja vaihtoehtoja, Niva uskoo.

. Einesruokiin on liitetty vahvoja mielikuvia. Eineksiä ei ole pidetty yleisesti kovin terveellisinä vaihtoehtoina, vaan teollisina ruokina, joissa on paljon lisäaineita ja vähän ravintoaineita.

. Niva päättelee kysynnän kasvusta, että asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

. Onko yleistyvä einesruoka uhka suomalaisten kansanterveydelle?

. Helsinkiläiseen Torpparinmäen K-kauppaan ostoksille tullut ravitsemustieteilijä Henna Vepsäläinen Helsingin yliopistosta ei ole asiasta huolissaan. Hänen mielestään valmisruokia ei voi yksiselitteisesti tuomita epäterveellisiksi.

. Vepsäläinen kertoo syövänsä itsekin valmisruokaa varsin usein.

. Vaikka valmisruokia on monenlaisia, Vepsäläisen mukaan valmisruokien kulutuksen suurin riski terveydelle on niiden sisältämä suola. Hän nappaa satunnaisesti hyllystä käteensä eineksen, joka sisältää yli kolme grammaa suolaa.

. – Koko vuorokauden saantisuositus on enintään viisi grammaa suolaa. Tästä saa siis melkein koko päivän suola-annoksen.

. Vepsäläinen toivoo, että valmisruoan valmistajat terästäytyisivät suolan määrän vähentämisessä.

. – Elintarvikkeiden valmistajat perustelevat suolan määrää yleensä maulla. Totuus on kuitenkin se, että mitä vähemmän suolaa käyttää, sitä vähemmän sitä tarvitsee lisätä suolaisen maun saamiseksi.

. Myös tyydyttyneen rasvan määrä voi muodostua ongelmaksi, jos einekset valitsee väärin.

. – Olisi hyvä, että tyydyttynyttä rasvaa olisi enintään kolmannes elintarvikkeen sisältämän rasvan määrästä.

. Abdi Hassan kokoaa itselleen mieleistä salaattiannosta marketin salaattibaarin antimista.

. – Syön valmisruokaa melkein joka päivä. Ostan joko salaattia tai sitten valmisruokaa tiskiltä.

. Hassan uskoo, että valmisruoka on terveellisempää kuin kotiruoka.

. – Tämäkin salaatti on tosi värikäs. Tässä ei ole halpoja raaka-aineita, hän sanoo.

. Salaattibaarin lähellä olevalla sushitiskillä Espanjasta kotoisin oleva kokki Mario Garcia valmistaa kovaa tahtia käsin susheja lounasasiakkaille. Hänen mukaansa ruokakaupassa valmistettu sushi on raaka-aineiltaan yhtä laadukasta kuin ihka oikeassa sushiravintolassa.

. – Pitkällä aikavälillä uskon valmisruoan vievän tilaa muilta elintarvikkeilta, sanoo tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen K-ryhmästä.

. Voitaisiinko tulevaisuudessa tämän seurauksena nähdä ruokakauppoja, joissa on pelkkiä valmisaterioita yksittäispakatuissa muovipakkauksissaan ja tuoreruokatiskejä?

. – Jää nähtäväksi, miten paljon valmisruoat vievät tilaa kaupoista. Me haluamme reagoida kuluttajien tarpeiden muutoksiin. Uskon, että radikaalit muutokset valikoimissa ovat hitaita, Vuorinen sanoo.

. Julia Blomqvist

Kirjaudu sisään

Suomalaiset syövät yhä enemmän eineksiä ja vaativat niiltä laatua – Ravitsemustieteilijä ei tuomitse epäterveelliseksi, mutta varoittaa yhdestä asiasta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje