Suunnitelma lasten fitnesskisoista nostatti kohun: Gladiaattorit-ohjelmasta tuttu vaasalainen kehonrakentaja kommentoi nyt aihetta suorin sanoin

Kehonrakentaja Agneta Honkala kuuli viime viikolla uutisen, joka sai hänet omien sanojensa mukaan nousemaan takajaloilleen.

1990-luvulla esitetyn Gladiaattorit-sarjan Cobranakin tunnettu vaasalainen on kuntosaliharjoittelun ylimpiä ystäviä, mutta lajin eettisyydestä ei hänen mukaansa pidä tinkiä.

Juuri siksi Suomen Fitnessurheilu ry:n kaavailut lasten fitnesskisoista tuntuivat Honkalasta lähes järkyttäviltä. Sittemmin kaikki 12–15-vuotiaille suunnattuun fitnesstoimintaan liittyvät suunnitelmat on kuopattu, mutta aihe kuohuttaa edelleen.

– En toivoisi varhaisnuorille ja lapsille minkäänlaisia ulkonäköä arvostelevia lajeja. He ovat jo muutenkin ulkonäön suhteen todella haavoittuvassa iässä, Honkala kommentoi.

Kymmenet kerrat fitnesslavalla poseeranneena hän tietää henkilökohtaisesti, kuinka karulta oman kehon pisteyttäminen voi tuntua.

– Esteettiset fysiikkalajit ovat aika rankkoja ihan aikuisillekin. Varsinkin naisella saa olla aika kova pää, jotta ei ota itseensä sitä, kun pienissä bikineissä lavalla seisoessa omaa vartaloa tarkastellaan joka puolelta ja etsitään heikompia kohtia.

. Valmennettuna ja omasta halusta Tällä hetkellä fitnessin masters-sarjassa kisaava Honkala aloitti kuntosaliharjoittelun lukioikäisenä. Tavoitteelliseksi hänen treenaamisensa muuttui parikymppisenä.

Honkala kokee löytäneensä salitreenin juuri oikealla hetkellä.

– 17–18-vuotta oli minulle henkilökohtaisesti hyvin sopiva ikä. Harrastin jo valmiiksi muuta liikuntaa ja olin hyvässä kunnossa, mutta minussa oli pyöreyttä, josta en pitänyt. Salilta sain nopeasti sellaisia näkyviä tuloksia, joita en ollut saanut esimerkiksi uinnista tai juoksusta.

. Honkalan mielestä kaikenikäisten lasten ja nuorten pitäisi liikkua nykyistä enemmän. Kilpaurheilun sijaan hän panostaisi vapaamuotoiseen liikkumiseen, joka tuottaa paineiden sijaan hyvää mieltä.

– Lapsilla ei saisi olla veren maku suussa ja mielessä ajatus siitä, että nyt on pakko suorittaa. Jos liikunnasta ei löydä iloa, siitä ei tule säännöllistä elämäntapaa.

Jos tavoitteet pysyvät maltillisina ja lapsi saa laadukasta valmennusta, ei Honkala näe esteitä kuntosaliharjoittelun aloittamiselle jo esimerkiksi 12-vuotiaana.

– En näkisi, että järkevästi toteutettuna voimaharjoittelun aloittamisesta aikaisin olisi haittaa. Totta kai esimerkiksi mahdollisimman kovaan penkkipunnerrustulokseen pyrkiminen on lapselle liian yksipuolista. Tärkeintä olisi vahvistaa kehoa monipuolisesti.

. Harjoittelua herkkyyskausien mukaan Ammattivalmentaja Lasse Seppäsen mukaan lasten ja nuorten liikunnassa on tärkeää kiinnittää huomiota herkkyyskausiin.

Ne ovat eräänlaisia aikaikkunoita, joiden sisällä eri ominaisuuksia on järkevintä harjoitella. Harjoittelun tulisi tukea herkkyyskausia yksilöllisesti.

Esimerkiksi lihasmassan herkkyyskausi on parhaimmillaan vasta murrosiän jälkeen. Tästä syystä sitä edeltävä voimaharjoittelu ei tehoa yhtä hyvin kuin vastaava treeni, joka tehdään herkkyyskauden aikana.

– Silloin lihasmassa ikään kuin tarttuu paremmin, yli 20 vuoden ajan urheilijoita ja kuntoilijoita valmentanut Seppänen sanoo.

12–14-vuotiaiden rankka voimatreeni ei siis yksinkertaisesti kannata.

– Olisi tietyllä tavalla typerää lähteä kehittämään lihasmassaa, koska se ei ensinnäkään tartu kunnolla. Toisaalta sen ikäisen lapsen tai nuoren tukirakenteet kuten luusto, nivelsiteet ja jänteet eivät välttämättä ole vielä valmiita kovalle voimaharjoittelulle.

. Lapsen tai nuoren tukirakenteet kuten luusto, nivelsiteet ja jänteet eivät välttämättä ole vielä valmiita kovalle voimaharjoittelulle. . Koska herkkyyskausilla on niin paljon merkitystä lasten ja nuorten harjoittelussa, pitäisi junioreiden parissa toimivilta valmentajilta löytyä osaamista niiden huomioimiseen.

Seppäsen mukaan näin ei tällä hetkellä aina ole.

– Vaikka lasten fitnesskilpailuista olisi tullut Suomen Fitnessurheilu ry:n koordinoimaa toimintaa, suuri haaste olisi ollut se, että ei ole tarpeeksi riittävän ammattitaitoisia valmentajia. Sellaisia, jotka ymmärtävät yhtä aikaa sekä lasten ja nuorten fyysiseen kehittymiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet kuten herkkyyskaudet, että psykologiset tekijät.

. Turvallisesti oman kehon painolla Ulkomailla fitness on myös lasten laji, mutta Suomessa idea lasten fitnessurheilusta ja -kisoista torpattiin nopeasti monelta taholta.

Toisaalta suomalaislapsetkin harrastavat esimerkiksi telinevoimistelua, jossa tarvitaan erittäin vahvoja lihaksia.

Lasse Seppäsen mukaan lasten ja nuorten on turvallista harjoitella voimaominaisuuksia, kunhan harjoittelussa edetään maltilla.

– Voiman kehittäminen lähtee oman kehon hallinnasta ja omaa kehoa vastaan tehtävistä harjoitteista kuten kuperkeikoista ja punnerruksista. Kun oma keho hallitaan hyvin ja tukilihaksisto on kunnossa, voidaan käyttää esimerkiksi kuntopalloja, käsipainoja tai muita ulkoisia vastuksia.

. Agneta Honkalalla on kaksi noin parikymppistä tytärtä. He ovat käyneet äitinsä mukana salilla teini-ikäisestä lähtien.

Varsinaisen fitnessin pariin Honkala ei olisi heitä vielä siinä vaiheessa päästänyt.

– Terveys ja järki edellä. Jos salilla tehdään monipuolisia liikkeitä turvallisesti jonkun asiantuntevan ihmisen ohjaamana, niin sellainen on mielestäni teineillekin sopivaa, hän sanoo.

Thu, 7/7

Kirjaudu sisään

Thu, 7/7

Suunnitelma lasten fitnesskisoista nostatti kohun: Gladiaattorit-ohjelmasta tuttu vaasalainen kehonrakentaja kommentoi nyt aihetta suorin sanoin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin