Tähän edulliseen harrastukseen on nyt täysin hurahdettu – "Laji on erittäin suuria tunteita herättävä, sekä pelaajissa että katsojissa"

Viime kuukausien aikana erityisesti nuoret miehet ovat löytäneet uuden harrastuksen Seinäjoella.

. – Harrastajamäärän kasvu on ollut huikeata viimeisten 4–5 kuukauden aikana. Darts on nyt kiinnostanut sen verran monia, että sen suosiota voidaan pitää ilmiönä. Uudet harrastajat ovat iältään 19–30-vuotiaita miehiä, sanoo seinäjokelaisen dartsyhdistyksen Wallriver Darts Clubin puheenjohtaja Jani Hannusaari .

Hannusaaren mukaan lajin suosiossa on näkynyt kasvua jo pidempään.

– Uskon, että lajissa kiehtoo kilpailuhenkisyys. Lisäksi laji on erittäin suuria tunteita herättävä, sekä pelaajissa että katsojissa. Tiivistettynä voisi sanoa, että syitä lajin suosioon ovat hauskanpito ja hyvä kilpailuhenkinen porukka.

Yhtenä suosion syynä Hannusaari arvelee sitä, että lajin medianäkyvyys on lisääntynyt.

– Laji on ollut monella tavoin viime aikoina enemmän esillä aikaisempaan verrattuna. Esimerkiksi juuri päättyneissä lajin MM-kisoissa oli asiantuntijaselostajana Suomen Dartsliiton puheenjohtaja Veijo Viinikka .

Oma vaikutuksensa lajin suosioon on varmasti myös sillä, että se on edullinen harrastus.

– Edullisimmat tikat maksavat noin 30–50 euroa ja taulu noin 60 euroa, eli kotioloissa näillä pääsee hyvin alkuun. Jos haluaa suurempia kisoja kiertää, niin silloin Dartsliiton lisenssi on 50 euroa ja siihen päälle parin kympin kannatusmaksu omalle yhdistykselle. Ensimmäisen vuoden lisenssi on tosin vain 25 euroa, jos esimerkiksi haluaa vain testata lajia.

. "Dartsissa on paljon omia erityispiirteitä" Seinäjoen dartsyhdistys on perustettu vuonna 1988. Seura järjestää aina torstaisin viikkokisat, joihin voi osallistua ilman lisenssiäkin. Hannusaari arvioi, että Etelä-Pohjanmaalla lajissa on mukana noin 50–60 lisenssipelaajaa.

– Suomessa on kerran kuukaudessa isommat kisat ja viikkokisoja on joka päivä ympäri Suomea.

Helposti voisi kuvitella, että tavallisella mökkitikan heitolla ja dartsilla on paljonkin yhteneväisyyksiä.

– Näin ei kuitenkaan ole. Dartsissa on paljon omia erityispiirteitä. Lajin oppii parhaiten, kun ensiksi tulee seuraamaan peliä. Tutustumaan voi tulla aluksi maksutta. Keskittymiskyky sekä silmän ja käden hyvä koordinaatiokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Darts-taulun korkeus lattiasta ja heittoetäisyys on määritelty säännöissä. Taulun korkeus mitataan siten, että keskiosaan (”häränsilmään”) on lattianrajasta yksi metri 73 senttimetriä. Heittoetäisyys on kaksi metriä 37 senttimetriä taulun etureunasta.

. "Tavoitteena on päästä nollaan pisteeseen" Dartsissa pistelasku perustuu tikkojen osumiseen eri sektoreihin, joihin on merkitty pistearvot 1–20 taulun ulkokehällä.

Mustaan tai valkoiseen sektoriosaan osuminen antaa ulkokehälle merkityn pistemäärän.

Taulussa ulompi vihreä tai punainen osa kaksinkertaistaa kyseisen pistemäärän (”tupla”) ja taulussa sisempi vihreä tai punainen osa kolminkertaistaa kyseisen pistemäärän (”tripla”).

Taulun keskelle, ”häränsilmään”, osuminen on 50 pisteen arvoinen ja vihreä häränsilmän ulkorengas on pistearvoltaan 25 pistettä.

Dartsissa yleisimmin lähtöpistemäärä on 501. Aloittaja testataan pelin alussa. Aloittaa saa se, joka ensiksi osuu taulun keskustassa olevaan vihreään tai niin sanottuun häränsilmään.

Molemmilla pelaajilla on kolme tikkaa ja jokaisen heiton pistemäärä vähennetään lähtöpisteistä.

– Tavoitteena on päästä nollaan pisteeseen. Pelaajat heittävät vuorotellen ja voittaja on se, jolla on ensimmäisenä 0 pistettä. Peli päättyy ainoastaan osumalla tuplaan tai häränsilmään, ja tasoittavaa vuoroa ei ole. Seuraavan erän aloittaa toinen pelaaja, ja siitä jatketaan vuorotellen.

Kirjaudu sisään

Tähän edulliseen harrastukseen on nyt täysin hurahdettu – "Laji on erittäin suuria tunteita herättävä, sekä pelaajissa että katsojissa"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tähän edulliseen harrastukseen on nyt täysin hurahdettu – "Laji on erittäin suuria tunteita herättävä, sekä pelaajissa että katsojissa"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje